PERGOVERIS injektioneste, liuos, esitäytetty kynä (900 IU+450 IU)/1,44 ml

Jokainen esitäytetty moniannoskynä sisältää 900 IU (vastaa 66 mikrogrammaa) follitropiinialfaa* (r‑hFSH) ja 450 IU (vastaa 18 mikrogrammaa) lutropiinialfaa* (r‑hLH) 1,44 ml:ssa liuosta.

*rekombinantti ihmisen follitropiinialfa ja rekombinantti ihmisen lutropiinialfa tuotetaan kiinanhamsterin munasarjasoluissa (CHO-solut) yhdistelmä-DNA-tekniikalla.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Injektioneste, liuos (injektio).

Pergoveris on tarkoitettu follikkelien kehittymisen stimulointiin aikuisille naisille, joilla on vaikea LH‑ ja FSH‑puutos.

Hoito tulisi aloittaa sellaisen lääkärin valvonnassa, jolla on kokemusta hedelmättömyysongelmien hoidossa.

Pergoveris‑hoito tulisi aloittaa sellaisen lääkärin valvonnassa, jolla on kokemusta hedelmättömyyhäiriöiden hoidosta.

Annostus

Pergoveris hoidon tarkoitus naisilla, joilla on LH ja FSH puutos (hypogonadotrooppinen hypogonadismi), on edistää follikkelin kehittymistä ja lopullista kypsymistä ihmisen koriongonadotropiinin (hCG) annon jälkeen. Pergoveris tulisi antaa päivittäisten injektioiden sarjana. Jos kuukautiset puuttuvat näiltä tältä potilailta ja hänen oma estrogeenituotantonsa on vähäistä, voidaan hoito aloittaa milloin tahansa.

Hoito-ohjelma aloitetaan antamalla suositeltava annos Pergoveris-valmistetta (150 IU r hFSH/75 IU r‑hLH) päivittäin. Mikäli käytetään pienempää kuin suositeltavaa annosta Pergoveris-valmistetta päivässä voi follikulaarivaste on heikko, sillä lutropiinialfan määrä voi olla riittämätön (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Hoito tulisi sovittaa yksilöllisesti vasteen mukaan, jota arvioidaan mittaamalla follikkelin koko ultraäänitutkimuksella ja estrogeenivaste.

Mikäli FSH:n annoksen nostoa pidetään tarkoituksenmukaisena tulisi annoksen säädön tapahtua 7 ‑ 14 päivän välein ja mieluiten 37,5 ‑ 75 IU:n lisäyksin rekisteröityä follitropiinialfavalmistetta käyttäen. Yhden kierron kohdalla on stimulaation kestoa mahdollista jatkaa aina viiteen viikkoon saakka.

Kun optimaalinen vaste on saatu aikaan, potilaalle annetaan kertainjektiona 250 mikrogrammaa r‑hCG:tä tai 5 000 ‑ 10 000 IU hCG:tä 24 ‑ 48 tunnin kuluttua viimeisestä Pergoveris‑injektiosta. Potilaan tulisi olla yhdynnässä hCG‑injektion antamispäivänä ja sitä seuraavana päivänä. Vaihtoehtoisesti potilaalle voidaan tehdä kohdunsisäinen keinohedelmöitys tai käyttää jotakin muuta lääketieteellisesti avustettua lisääntymismenetelmää lääkärin kliinisen arvion perusteella.

Luteaalivaiheen tukea voidaan harkita, sillä luteotrooppisesti aktiivisten aineiden (LH/hCG) puute ovulaation jälkeen voi johtaa keltarauhasen ennenaikaiseen toimintakyvyttömyyteen.

Mikäli vaste on liiallinen, on hoito lopetettava ja hCG:n antamisesta pidättäydyttävä. Tällöin seuraava hoito tulisi aloittaa pienemmällä FSH‑annoksella (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Erityisryhmät

Iäkkäät

Pergoveris‑valmisteella ei ole merkityksellistä käyttöaihetta iäkkäiden potilaiden hoidossa. Tämän lääkevalmisteen turvallisuutta ja tehoa iäkkäiden hoidossa ei ole varmistettu.

Munuaisten ja maksan vajaatoiminta

Tämän lääkevalmisteen turvallisuutta, tehoa ja farmakokinetiikkaa ei ole varmistettu potilailla, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta.

Pediatriset potilaat

Ei ole asianmukaista käyttää tätä lääkevalmistetta pediatristen potilaiden hoitoon.

Antotapa

Pergoveris on tarkoitettu annettavaksi ihon alle. Ensimmäinen injektio on annettava lääkärin valvonnassa. Valmistetta saavat annostella itse vain potilaat, jotka ovat hyvin motivoituneita, jotka ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen ja joilla on mahdollisuus kysyä neuvoja asiantuntijoilta.

Katso kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet ohjeet lääkevalmisteen käyttöön.

Pergoveris on vasta‑aiheista potilaille, joilla on:

• yliherkkyys vaikuttaville aineille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille

hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kasvain

• suurentuneet munasarjat tai munasarjakysta, joka ei liity munasarjojen monirakkulatautiin ja jonka syy on tuntematon

tuntemattomasta syystä johtuvaa gynekologista verenvuotoa

• munasarja‑, kohtu‑ tai rintasyöpä.

Pergoveris‑valmistetta ei tule käyttää silloin kun riittävää hoitovastetta ei voida saavuttaa, kuten

esimerkiksi:

• primääri munasarjojen toimintahäiriö

• synnytyselinten epämuodostumat, jotka tekevät normaalin raskauden mahdottomaksi

• kohdun sidekudoskasvaimet, jotka tekevät raskauden mahdottomaksi

Jäljitettävyys

Biologisten lääkevalmisteiden jäljitettävyyden parantamiseksi on annetun valmisteen nimi ja eränumero dokumentoitava selkeästi.

Yleinen suositus

Pergoveris sisältää tehokkaita gonadotrooppisia aineita, jotka voivat aiheuttaa vaikeudeltaan lievistä vakaviin vaihtelevia haittavaikutuksia, ja ainoastaan hedelmättömyysongelmiin ja hedelmällisyyshoitoihin perusteellisesti perehtyneiden lääkäreiden tulisi käyttää sitä.

Ennen hoidon aloittamista tulee lapsettomuuden syy selvittää huolellisesti ja arvioida mahdolliset raskauden vasta aiheet. Potilaat tulee tutkia erityisesti hypotyreoosin, lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan ja hyperprolaktinemian suhteen, ja antaa asianmukaista erityishoitoa.

Gonadotropiinihoito edellyttää tiettyä ajallista sitoutumista lääkäreiltä sekä avustavilta hoitoalan ammattilaisilta ja lisäksi tarvitaan asianmukainen seurantalaitteisto. Pergoveris‑valmisteen turvallinen ja tehokas käyttö naisille edellyttää munasarjavasteen säännöllistä seuraamista ultraäänellä, joko pelkästään tai mieluiten yhdistettynä seerumin estrogeenitasojen mittaamiseen. Potilaiden välillä voi esiintyä variaatiota FSH/LH‑vasteen suhteen, ja joillain potilailla FSH/LH‑vaste on huono. Naisille tulisi käyttää hoitotavoitteeseen nähden matalinta vaikuttavaa annosta.

Porfyria

Potilaita, joilla on porfyria tai joiden suvussa on esiintynyt porfyriaa, on seurattava huolella Pergoveris‑hoidon aikana. Näillä potilailla Pergoveris saattaa lisätä äkillisen sairauskohtauksen riskiä. Porfyrian paheneminen tai puhkeaminen voi vaatia hoidon lopettamisen.

Munasarjojen hyperstimulaatio‑oireyhtymä (OHSS)

Tietynasteinen munasarjojen suureneminen on hallitun munasarjojen stimulaation odotettu vaikutus. Sitä ilmenee tavallisemmin naisille, joilla on munasarjojen monirakkulatauti ja se palautuu yleensä ilman hoitoa.

OHSS ja komplisoitumaton munasarjojen laajentuma ovat erillisiä lääketieteellisiä tiloja. OHSS voi ilmetä pahenevina vaikeusasteina. Se käsittää merkittävän munasarjojen laajentuman, sukupuolihormonien korkeat pitoisuudet seerumissa ja verisuonien lisääntyneen läpäisevyyden, joka voi johtaa nesteen kertymiseen vatsakalvon‑, keuhkopussin‑ sekä harvinaisissa tapauksissa sydänpussinonteloon.

Vaikeissa OHSS‑tapauksissa voidaan havaita seuraavia oireita: vatsakipua, vatsan pullistumaa, merkittävää munasarjojen laajentumaa, painonnousua, hengenahdistusta, vähävirtsaisuutta sekä ruoansulatuskanavan oireita kuten pahoinvointia, oksentelua ja ripulia.

Kliinisessä tutkimuksessa voi paljastua hypovolemia, veren väkevöityminen, elektrolyyttien epätasapaino, vesivatsa, verivatsa, keuhkopussin nestepurkaumia, vesirinta tai akuutti hengenahdistus ja tromboemboliset tapahtumat.

Erittäin harvoin vaikeita OHSS‑tapauksia voi vaikeuttaa munasarjojen kiertymä tai tromboemboliset tapahtumat, kuten keuhkoembolia, iskeeminen aivohalvaus tai sydäninfarkti.

Itsenäisiä OHSS:n kehittymisen riskitekijöitä ovat nuori ikä, hoikkuus, munasarjojen monirakkulatauti, eksogeenisen gonadotropiinin suuremmat annokset, korkea absoluuttinen tai nopeasti nouseva seerumin estradiolitaso (>900 pg/ml tai >3 300 pmol/l anovulaatiossa) aiemmin esiintynyt OHSS ja suuri määrä kehittyviä follikkeleita (>3 follikkelia, joiden halkaisija on ≥14 mm anovulaatiossa).

Munasarjojen hyperstimulaation riskiä voidaan pienentää noudattamalla Pergoveris-valmisteen ja FSH:n annos‑ ja hoito‑ohjelmasuosituksia. Stimulaatiojakson seuraamista ultraäänitutkimuksin ja estradiolimittauksin suositellaan, jotta riskitekijät voidaan tunnistaa mahdollisimman varhain.

Näyttö viittaa siihen, että hCG vaikuttaa merkittävästi OHSS:n kehittymiseen ja että oireyhtymä voi olla vaikeampi ja se saattaa pitkittyä, jos potilas tulee raskaaksi. Jos munasarjojen hyperstimulaation oireita ilmenee, kuten seerumin estradiolitaso >5 500 pg/ml tai >20 200 pmol/l ja/tai yhteensä ≥40 follikkelia, on suositeltavaa että hCG:tä ei anneta ja potilaan tulee pidättäytyä yhdynnästä tai käyttää mekaanista ehkäisyä vähintään neljän päivän ajan. OHSS saattaa edetä nopeasti (24 tunnin aikana) tai muutaman päivän kuluessa vakavaksi tilaksi. Se ilmaantuu useimmiten hormonihoidon lopetuksen jälkeen ja saavuttaa pahimman vaiheen noin 7 ‑ 10 vuorokauden kuluttua hoidon päätyttyä. Yleensä OHSS päättyy spontaanisti kuukautisten alkamisen myötä. Siksi potilaita tulisi seurata vähintään kahden viikon ajan hCG:n annon jälkeen.

Vakavan OHSS:n ilmetessä tulisi gonadotropiinihoito keskeyttää jos se on yhä meneillään. Potilas tulisi ohjata sairaalahoitoon ja antaa erityistä hoitoa OHSS:ään. Tämä oireyhtymä ilmenee useammin potilaille, joilla on munasarjojen monirakkulatauti.

OHSS‑riskiä epäiltäessä tulee harkita hoidon keskeyttämistä.

Munasarjan kiertymä

Munasarjan kiertymää on raportoitu muilla gonadotropiineilla tehtyjen hoitojen jälkeen. Tämä voi liittyä muihin riskitekijöihin, kuten OHSS, raskaus, aikaisempi vatsakirurgia, aikaisempi munasarjan kiertymä, aikaisempi tai nykyinen munasarjakysta ja munasarjojen monirakkulatauti. Varhainen diagnoosi ja kiertymän korjaus välittömästi voi vähentää huonontuneen verenkierron aiheuttamaa vauriota munasarjoille.

Monisikiöraskaus

Ovulaatioinduktiopotilailla monisikiöraskauden ja monilapsisen synnytyksen ilmaantuvuus on lisääntynyt luonnolliseen hedelmöittymiseen verrattuna. Valtaosa monilukuisista hedelmöittymisistä on kaksosia. Monisikiöraskauksissa raskauden aikaisten ja perinataalisten komplikaatioiden riski on suurentunut, erityisesti mikäli sikiöitä on useampia.

Monisikiöraskauden riskin minimoimiseksi suositellaan munasarjavasteen huolellista seurantaa.

Potilaille tulisi kertoa mahdollisesta monisikiöraskauden riskistä ennen hoidon aloittamista.

Monisikiöraskauden riskiä epäiltäessä tulee harkita hoidon keskeyttämistä.

Raskauden keskeytyminen

Raskauden keskeytymisen ilmaantuvuus keskenmenon johdosta on normaaliväestöä korkeampi potilailla, joilla follikkelien kasvua stimuloidaan ovulaatioinduktiota tai avusteisia lisääntymismenetelmiä varten.

Kohdunulkoinen raskaus

Naisilla, joilla on ollut munanjohdinsairaus, on olemassa kohdunulkoisen raskauden riski riippumatta siitä, onko raskaus alkanut spontaanilla hedelmöitymisellä vai hedelmällisyyshoidoilla. Kohdunulkoisten raskauksien esiintyvyyden on raportoitu olevan suurempi avusteisten lisääntymismenetelmien käytön jälkeen kuin normaaliväestössä.

Lisääntymiselinten kasvaimet

Munasarjojen ja muiden lisääntymiselinten kasvaimia, sekä hyvän‑ että pahanlaatuisia, on raportoitu naisilla, jotka ovat käyneet läpi useita hoitojaksoja hedelmättömyyden vuoksi. Ei ole vielä osoitettu lisääkö gonadotropiinihoito näiden kasvainten riskiä hedelmättömillä naisilla vai ei.

Synnynnäiset epämuodostumat

Synnynnäisten epämuodostumien esiintyvyys avusteisten lisääntymismenetelmien käytön jälkeen saattaa olla hieman suurempi verrattuna luonnolliseen hedelmöitymiseen. Tämän arvellaan johtuvan vanhempien ominaisuuksista (esim. äidin ikä, siemennesteen ominaisuudet) ja monisikiöraskauksista.

Tromboemboliset tapahtumat

Gonadotropiinihoito voi entisestään kasvattaa tromboembolisten tapahtumien riskiä naisilla, joilla on tai on hiljattain ollut tromboemboliatauti, tai naisilla, joilla on yleisesti tunnustetut riskitekijät tromboembolisille tapahtumille, kuten oma tai sukutausta tai trombofilia tai vaikea lihavuus (painoindeksi yli 30 kg/m²). Näillä naisilla gonadotropiinihoidosta saatavia hyötyjä on verrattava riskeihin. On kuitenkin syytä huomioida, että jo raskaus itsessään sekä OHSS suurentaa tromboembolisten tapahtumien riskiä.

Natrium

Pergoveris sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per annos, eli se on olennaisesti natriumiton.

Pergoveris-injektionesteliuosta esitäytetyssä kynässä ei tule antaa muihin lääkevalmisteisiin sekoitettuna samassa injektiossa.

Pergoveris-injektionesteliuosta esitäytetyssä kynässä voidaan antaa samanaikaisesti rekisteröidyn follitropiinialfavalmisteen kanssa erillisenä injektiona.

Raskaus

Pergoveris on vasta‑aiheinen raskauden aikana. Tiedot muutamista hallittua munasarjojen stimulaatiohoitoa seuranneista raskaudenaikaisista altistumisista eivät viittaa siihen, että follitropiinialfalla ja lutropiinialfalla olisi haitallisia vaikutuksia raskauteen, alkion tai sikiön kehitykseen, synnytykseen tai synnytyksen jälkeiseen kehitykseen. Tällaisten gonadotropiinien ei ole havaittu aiheuttavan epämuodostumia eläinkokeissa. Jos potilas altistuu Pergoveris‑valmisteelle raskauden aikana, käytettävissä olevien kliinisten tietojen perusteella ei kuitenkaan voida sulkea pois Pergoveris‑valmisteen epämuodostumia aiheuttavan vaikutuksen mahdollisuutta.

Imetys

Pergoveris on vasta‑aiheinen imetyksen aikana.

Hedelmällisyys

Pergoveris on tarkoitettu käytettäväksi hedelmättömille (ks. kohta Käyttöaiheet).

Pergoveris‑valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Useimmin raportoituja haittavaikutuksia ovat päänsärky, munasarjakystat ja paikalliset pistoskohdan reaktiot (esim. kipu, punoitus, mustelma, turvotus ja/tai ärsytys pistoskohdassa).

Lievää tai kohtalaista OHSS:aa on raportoitu yleisesti ja se on katsottava stimulaatiotoimenpiteen luontaiseksi riskiksi. Vakava OHSS on melko harvinainen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Veritulppia voi esiintyä hyvin harvoin, yleensä vakavan OHSS:n yhteydessä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Taulukoitu haittavaikutusluettelo

Haittavaikutukset on lueteltu MedDRA‑järjestelmän mukaan elinryhmittäin ja esiintyvyyden perusteella. Seuraavia määritelmiä käytetään jäljempänä haittavaikutusten esiintyvyyden luokittelussa:

hyvin yleinen (≥1/10); yleinen (≥1/100, <1/10); melko harvinainen (≥1/1 000, <1/100), harvinainen (≥1/10 000, <1/1 000); hyvin harvinainen (<1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Immuunijärjestelmä

Hyvin harvinainen: Lievät tai vakavat yliherkkyysreaktiot, mukaan lukien anafylaktiset reaktiot ja sokki

Hermosto

Hyvin yleinen: Päänsärky

Verisuonisto

Hyvin harvinainen: Tromboembolia, liittyy yleensä vaikeaan OHSS:ään

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Hyvin harvinainen: Astman pahenemisvaihe tai vaikeutuminen

Ruoansulatuselimistö

Yleinen: Vatsakipu, vatsan pingottuminen, epämukava tunne vatsassa, pahoinvointi, oksentelu, ripuli

Sukupuolielimet ja rinnat

Hyvin yleinen: Munasarjakystat

Yleinen: Rintojen arkuus, lantiokipu, lievä tai kohtalainen OHSS (mukaan lukien siihen liittyvät oireet)

Melko harvinainen: Vaikea OHSS (mukaan lukien siihen liittyvät oireet) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

Harvinainen: Vaikean OHSS:n komplikaatiot

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Hyvin yleinen: Lievät tai vaikeat pistoskohdan reaktiot (esim. kipu, punoitus, mustelma, ruhje, turvotus ja/tai ärsytys pistoskohdassa)

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista suoraan kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta:
www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
FI-00034 Fimea

Oireet

Pergoveris‑valmisteen yliannostuksen oireita ei tunneta, mutta OHSS:n ilmenemisen mahdollisuus on olemassa. OHSS kuvataan tarkemmin kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Yliannostuksen hoito

Hoito on oireenmukaista.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: sukupuolihormonit ja genitaalijärjestelmään vaikuttavat aineet, gonadotropiinit, ATC‑koodi: G03GA30.

Pergoveris-valmiste sisältää rekombinanttia ihmisen follikkelia stimuloivaa hormonia (follitropiinialfa, r‑hFSH) ja rekombinanttia ihmisen luteinisoivaa hormonia (lutropiinialfa, r‑hLH), jotka tuotetaan kiinanhamsterin munasarjasoluissa (CHO-solut) yhdistelmä-DNA-tekniikalla.

Vaikutusmekanismi

Luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) erittyvät aivolisäkkeen etulohkosta vasteena gonadotropiinia vapauttavalle hormonille (GnRH), ja niillä on täydentävä rooli follikkelin kehittymisessä ja ovulaatiossa. Teekasoluissa LH stimuloi androgeenien erittymistä, jotka siirtyvät granuloosasoluihin, joissaa aromataasi ne muuttaa estradioliksi (E2). Granuloosasoluissa FSH stimuloi follikkelien kehittymistä, kun taas LH on osallisena follikkelien kehittymisessä, steroidogeneesissä ja kypsymisessä.

Farmakodynaamiset vaikutukset

r-hFSH:n antamisen jälkeen inhibiini- ja estradiolipitoisuuden kohoavat, mikä indusoi follikkelin kehittymistä. Seerumin inhibiinipitoisuus kasvaa nopeasti ja on havaittavissa jo kolmantena päivänä r-hFSH-hoidon aloittamisen jälkeen, kun taas estradiolipitoisuudet kohoavat hitaammin, ja pitoisuuksien kasvu voidaan havaita vasta hoidon neljännestä päivästä lähtien. Follikkeli alkaa kasvaa noin 4. tai 5. päivänä r-hFSH:n päivittäisen annon jälkeen, ja potilaan vasteesta riippuen maksimaalinen vaikutus saavutetaan noin 10. päivänä gonadotropiinihoidon aloittamisen jälkeen. Merkittävin r hLH:n antamisesta seuraava vaikutus on annoksesta riippuva E2:n lisääntynyt erittyminen, mikä lisää r hFSH:n vaikutusta follikkelin kasvuun.

Kliininen teho

Kliinisissä tutkimuksissa potilaiden, joilla oli vaikea FSH:n ja LH:n puutos, määritelmänä käytettiin keskuslaboratoriossa mitattua endogeenista seerumin LH tasoa <1,2 IU/l. Näissä tutkimuksissa ovulaatioaste kiertoa kohden oli 70 - 75 %. On kuitenkin otettava huomioon, että eri laboratorioiden välillä on eroja LH määritysten suhteen.

Sopivaa r‑hLH:n annosta on tutkittu yhdessä kliinisessä tutkimuksessa naisilla, joilla oli hypogonadotrooppinen hypogonadismi ja endogeeninen seerumin LH‑pitoisuus <1,2 IU/l. 75 IU:n r‑hLH‑annos vuorokaudessa (yhdessä 150 IU r‑hFSH:n kanssa) sai aikaan riittävän follikkelien kehittymisen ja estrogeenin tuotannon. 25 IU:n r‑hLH‑annos päivässä (yhdessä 150 IU r‑hFSH:n kanssa) ei saanut aikaan riittävää follikkelien kehittymistä.

Sen vuoksi käytettäessä Pergoveris-valmistetta, jonka vuorokausiannos on vähemmän kuin 75 IU r‑hLH:ta, voi LH‑aktiivisuus olla liian pieni riittävän follikkelien kehittymisen varmistamiseksi.

Pergoveris-valmisteella suoritetuissa kliinisissä tutkimuksissa käytettiin kylmäkuivattua valmistetta. Vertailevassa kliinisessä tutkimuksessa kylmäkuivatun ja nestemäisen valmisteen todettiin olevan biologisesti samanarvoisia.

Follitropiinialfalla ja lutropiinialfalla ei ole yhtäaikaisesti annettuna vaikutusta toistensa farmakokinetiikkaan.

Follitropiinialfa

Jakautuminen

Laskimoon annon jälkeen follitropiinialfa jakautuu solunulkoiseen nestetilaan. Alkuvaiheen puoliintumisaika on noin 2 tuntia ja loppuvaiheen puoliintumisaika 14 - 17 tuntia. Vakaan tilan jakautumistilavuus on 9 - 11 l.

Absoluuttinen biologinen hyötyosuus ihon alle annetun injektion jälkeen on 66 % ja näennäinen loppuvaiheen puoliintumisaika 24 - 59 tuntia. Ihon alle tapahtuvan annon jälkeen annosvaste oli enintään 900 IU. Toistuvien injektioiden jälkeen follitropiinialfa kumuloituu kolminkertaisesti saavuttaen vakaan tilan 3 - 4 vuorokauden kuluessa.

Eliminaatio

Kokonaispuhdistuma on 0,6 l/h ja noin 12 % follitropiinialfa‑annoksesta erittyy virtsaan.

Lutropiinialfa

Jakautuminen

Laskimoon annon jälkeen lutropiinialfa jakautuu nopeasti. Alkuvaiheen puoliintumisaika on noin tunti, ja eliminaatio elimistöstä tapahtuu noin 9 - 11 tunnin loppuvaiheen puoliintumisajalla. Vakaan tilan jakautumistilavuus on välillä 5 - 14 l. Lutropiinialfa noudattaa lineaarista farmakokinetiikkaa määritettynä AUC:llä, joka on suoraan verrannollinen käytettyyn annokseen.

Absoluuttinen biologinen hyötyosuus ihon alle annetun injektion jälkeen on 56 %; ja näennäinen loppuvaiheen puoliintumisaika on välillä 8 - 21 tuntia. Ihon alle tapahtuvan annon jälkeen annosvaste oli enintään 450 IU. Lutropiinialfan farmakokinetiikka yksittäisen ja toistuvien injektioiden jälkeen on vastaavanlainen ja lutropiinialfan kumuloituminen on minimaalista.

Eliminaatio

Kokonaispuhdistuma on noin 1,7 - -1,8 l/h, ja alle 5 % annoksesta erittyy virtsaan.

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Sakkaroosi

Arginiinimonohydrokloridi

Poloksameeri 188

Metioniini

Fenoli

Dinatriumfosfaattidihydraatti

Natriumdivetyfosfaattimonohydraatti

Natriumhydroksidi pH:n säätämistä varten

Fosforihappo, väkevä, pH:n säätämistä varten

Injektionesteisiin käytettävä vesi

Ei oleellinen.

3 vuotta.

Kemiallinen ja fyysinen käytönaikainen stabiilius on osoitettu 28 päivän ajan lämpötilassa 25 °C.

Avattuna tuotetta voidaan säilyttää korkeintaan 28 päivää lämpötilassa 25 °C. Muut käytönaikaiset säilytysajat ja -olosuhteet ovat käyttäjän vastuulla.

Säilytä jääkaapissa (2 – 8 °C). Ei saa jäätyä.

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle.

Käytönaikainen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

PERGOVERIS injektioneste, liuos, esitäytetty kynä
(900 IU+450 IU)/1,44 ml 1,44 ml (484,72 €)

PF-selosteen tieto

Väritön 3 ml:n lasinen sylinteriampulli (tyypin I borosilikaattilasia, varustettu harmaasta bromobutyylikumista valmistetulla mäntätulpalla ja alumiinisella suojakorkilla, jossa on harmaa kumitiiviste), joka on kiinnitetty valmiiksi esitäytettyyn kynään.

Jokainen esitäytetty Pergoveris (900 IU + 450 IU)/1,44 ml -kynä sisältää 1,44 ml injektionesteliuosta, ja sillä voidaan antaa kuusi annosta Pergoveris 150 IU/75 IU -valmistetta.

Pakkaus sisältää 1 esitäytetyn Pergoveris (900 IU + 450 IU)/1,44 ml -kynän ja 14 injektioneulaa.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Kirkas, väritön tai hieman kellertävä liuos.

Liuoksen pH on 6,5 – 7,5 ja sen osmolaalisuus on 250 – 400 mOsm/kg.

Käytä vain kirkasta liuosta, joka ei sisällä hiukkasia. Käyttämätön lääkevalmiste on hävitettävä viimeistään 28 vuorokauden kuluttua avaamisesta.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Ohjeita tämän lääkevalmisteen käyttöön on pakkausselosteessa ja ”Käyttöohjeessa”.

PERGOVERIS injektioneste, liuos, esitäytetty kynä
(900 IU+450 IU)/1,44 ml 1,44 ml

• Peruskorvaus (40 %).

G03GA30

06.06.2023