FIXOPOST silmätipat, liuos, kerta-annospakkaus 50 mikrog/ml+5 mg/ml

Yksi millilitra liuosta sisältää 50 mikrogrammaa latanoprostia ja 5 mg timololia timololimaleaattina.

Yksi tippa sisältää noin 1,5 mikrogrammaa latanoprostia ja 0,15 mg timololia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan
1 ml silmätippaliuosta sisältää 50 mg makrogoliglyserolirisiinioleaattia, hydrattu (hydrattua polyoksietyloitua risiiniöljyä).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Silmätipat, liuos, kerta-annospakkaus.

Fixopost on tarkoitettu kohonneen silmänpaineen alentamiseen aikuisilla (mukaan lukien iäkkäät) potilailla, joilla on avokulmaglaukooma ja silmän hypertensio ja joilla paikallishoito beetasalpaajilla tai prostaglandiinianalogeilla ei tuota riittävää vastetta.

Annostus

Aikuiset (mukaan lukien iäkkäät potilaat)
Suositushoito on yksi silmätippa hoidettavaan silmään kerran vuorokaudessa.

Jos yksi annos jää väliin, annostusta jatketaan seuraavasta annoksesta hoitosuunnitelman mukaisesti. Enimmäisannos on yksi tippa hoidettavaan silmään vuorokaudessa.

Pediatriset potilaat
Fixopost‑silmätippojen turvallisuutta ja tehoa lasten ja nuorten hoidossa ei tiedetä.

Antotapa
Tiputetaan silmään.

Kuten aina silmätippoja käytettäessä, kyynelpussin painamista kahden minuutin ajan sisemmästä silmänurkasta (kyynelpisteen sulkeminen) suositellaan mahdollisen systeemisen imeytymisen vähentämiseksi. Silmänurkkaa on painettava heti jokaisen tipan tiputtamisen jälkeen.

Piilolinssi on poistettava ennen silmätipan tiputtamista. Piilolinssi voidaan asettaa takaisin silmään 15 minuutin kuluttua tipan tiputtamisesta.

Jos käytössä on useampi kuin yksi silmään paikallisesti käytettävä lääke, lääkkeiden antovälin on oltava vähintään 5 minuuttia.

Kerta-annospakkaus sisältää riittävästi silmätippaliuosta kumpaakin silmää varten.

Vain yhtä käyttökertaa varten.

Tämä lääkevalmiste on steriili liuos, joka ei sisällä säilytysainetta. Kerta-annospakkauksen sisältämä liuos on käytettävä heti sen jälkeen, kun pakkaus on avattu tippojen tiputtamiseksi hoidettavaan silmään / hoidettaviin silmiin. Jäljelle mahdollisesti jäävä liuos on hävitettävä heti käytön jälkeen, koska liuos ei säily steriilinä kerta-annospakkauksen avaamisen jälkeen.

Potilasta on neuvottava

• välttämään koskettamasta tiputuskärjellä silmää tai silmäluomia
• käyttämään silmätippaliuos heti kerta-annospakkauksen avaamisen jälkeen ja hävittämään kerta-annospakkaus käytön jälkeen
• säilyttämään avaamattomat kerta-annospakkaukset suojapussissa.

Fixopost‑valmistetta ei saa antaa potilaille, joilla on

• reaktiivinen hengitystiesairaus, mukaan lukien keuhkoastma tai anamneesissa keuhkoastma, keuhkoahtaumatauti
• sinusbradykardia, sairas sinus ‑oireyhtymä, sinus-eteiskatkos, toisen tai kolmannen asteen eteiskammiokatkos, jota ei hoideta tahdistimella, ilmeinen sydämen vajaatoiminta, sydänperäinen sokki
• yliherkkyys vaikuttaville aineille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Systeemiset vaikutukset
Muiden paikallisesti käytettävien silmälääkkeiden tavoin myös Fixopost imeytyy systeemisesti. Koska Fixopost sisältää timololia, joka on beeta-adrenerginen aine, samantyyppisiä verenkiertoelimiin, keuhkoihin ja muualle elimistöön kohdistuvia haittareaktioita saattaa esiintyä kuin systeemisiä beetasalpaajia käytettäessä. Systeemisten haittavaikutusten esiintyvyys silmän pinnalle tapahtuvan annostelun jälkeen on pienempi kuin esiintyvyys systeemisen käytön yhteydessä. Systeemisen imeytymisen vähentäminen, ks. kohta Annostus ja antotapa.

Sydän
Beetasalpaajahoidon antamista potilaille, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia (esim. sepelvaltimotauti, Prinzmetalin angiina ja sydämen vajaatoiminta) ja hypotension, on arvioitava kriittisesti, ja heidän hoitoa muilla vaikuttavilla aineilla on harkittava. Potilaita, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia, on seurattava sairauksien pahenemisesta osioittavien merkkien ja haittavaikutuksien havaitsemiseksi.

Beetasalpaajilla on negatiivinen vaikutus johtumisaikaan, ja siksi beetasalpaajia on annetava varoen potilaille, joilla on ensimmäisen asteen sydänkatkos.

Timololin annon seurauksena on raportoitu sydämeen kohdistuvia reaktioita, ja harvoja, sydämen vajaatoimintaan liittyneitä kuolemia.

Verisuonisto
Vakavaa perifeeristä verenkiertohäiriötä/-sairautta (Raynaud’n taudin tai Raynaud’n oireyhtymän vakavat muodot) sairastavien potilaiden hoidossa on noudatettava varovaisuutta.

Hengityselimet
Hengityselinten reaktioita, mukaan lukien bronkospasmin aiheuttama kuolema astmapotilailla, on raportoitu joidenkin beetasalpaajia sisältävien silmään annettavien valmisteiden annostelun jälkeen. Varovaisuutta on noudatettava Fixopost-valmisteen käytössä lievää/keskivaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastaville potilaille, ja käyttö on sallittua vain, jos mahdollinen hyöty on mahdollista riskiä suurempi.

Hypoglykemia/diabetes
Beetasalpaajia tulee annostella varoen potilaille, joilla on taipumusta spontaaniin hypoglykemiaan, tai joilla on labiili diabetes, koska beetasalpaajat voivat peittää akuutin hypoglykemian merkit ja oireet.

Hypertyreoosi
Beetasalpaajat voivat peittää myös hypertyreoosin oireet.

Sarveiskalvon sairaudet
Beetasalpaajia sisältävät silmätipat voivat aiheuttaa silmien kuivuutta. Hoidossa on noudatettava varovaisuutta, jos potilaalla on sarveiskalvon sairaus.

Muut beetasalpaajat
Vaikutus silmänpaineeseen tai systeemisen beetasalpauksen tunnetut vaikutukset voivat voimistua, kun timololia annetaan potilaille, jotka jo saavat systeemistä beetasalpaajahoitoa. Näiden potilaiden vastetta on seurattava tarkasti.

Samanaikainen hoito
Timololilla voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkeaineiden kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Muut prostaglandiinianalogit
Kahden tai useamman prostaglandiinin, prostaglandiinianalogien tai ‑johdosten samanaikaista käyttöä ei suositella (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Anafylaktiset reaktiot
Beetasalpaajahoidon aikana potilas, jolla on anamneesissa atopia tai vaikea anafylaktinen reaktio erilaisille allergeeneille, voi reagoida voimakkaammin altistuessaan toistuvasti näille allergeeneille eikä ehkä vastaa tavanomaisiin adrenaliiniannoksiin, joita käytetään anafylaktisten reaktioiden hoidossa.

Suonikalvon irtauma
Silmän suonikalvon irtoamisia on raportoitu, kun potilaalle on annettu filtraatiotoimenpiteiden jälkeen kammionesteen määrää vähentävää hoitoa (esim. timololia, asetatsolamidia).

Kirurginen anestesia
Beetasalpaajia sisältävät silmätipat saattavat estää systeemisten beeta-agonistien, kuten adrenaliinin, vaikutusta. Nukutuslääkärille on kerrottava, jos potilas käyttää timololia sisältävää valmistetta.

Värikalvon pigmenttimuutokset
Latanoprosti voi vähitellen muuttaa hoidettavan silmän väriä lisäämällä ruskean pigmentin määrää värikalvossa. Samoin kuin latanoprostisilmätipoilla, värikalvon pigmentaatio lisääntyi valokuvien perusteella myös 16–20 %:lla kaikista potilaista, joita oli hoidettu säilytysainetta sisältävällä latanoprosti-timololitviitevalmisteella enintään vuoden ajan. Tämä vaikutus ilmeni ennen kaikkea potilailla, joiden silmän värikalvo oli monivärinen, eli vihreä-ruskea, keltaruskea tai sininen/harmaa-ruskea. Vaikutus johtuu melaniinin määrän suurenemisesta värikalvon strooman melanosyyteissä. Mustuaista ympäröivä ruskea pigmentaatio leviää tyypillisesti samankeskisesti hoidettavan silmän reunaosia kohti, mutta koko värikalvo tai osia siitä voi muuttua ruskeammaksi. Potilailla, joilla on tasaisen siniset, harmaat, vihreät tai ruskeat silmät, muutoksia todettiin vain harvoin kliinisissä tutkimuksissa, joissa latanoprostihoitoa annettiin kaksi vuotta.

Värikalvon väri muuttuu hitaasti ja saattaa olla havaittavissa vasta useiden kuukausien tai vuosien kuluttua. Värin muuttumiseen ei ole liittynyt mitään oireita tai patologisia muutoksia.

Värikalvon ruskean pigmentin ei ole havaittu lisääntyvän enää hoidon lopettamisen jälkeen, mutta hoidon aikana tapahtunut värimuutos voi kuitenkin olla pysyvä.

Hoito ei ole vaikuttanut värikalvon pigmenttiluomiin eikä -pilkkuihin.

Pigmentin kertymistä trabekkelikudokseen tai muualle silmän etukammioon ei ole havaittu. Potilaan silmät on kuitenkin tutkittava säännöllisesti, ja kliinisestä tilanteesta riippuen hoito voidaan lopettaa, jos värikalvon lisääntynyttä pigmentaatiota esiintyy.

Potilaalle on kerrottava ennen hoidon aloittamista, että hoidettavan silmän väri voi muuttua. Jos vain toista silmää hoidetaan, silmät voivat jäädä pysyvästi erivärisiksi.

Silmäluomen ja silmäripsien muutokset
Latanoprostin käytön yhteydessä on ilmoitettu silmäluomien ihon mahdollisesti palautuvaa tummumista.

Latanoprosti voi vähitellen muuttaa silmäripsiä ja ohuita ihokarvoja (vellus) hoidettavassa silmässä ja sitä ympäröivällä alueella; silmäripset tai ihokarvat voivat pidentyä, paksuuntua, tummentua, tuuhentua ja silmäripset voivat alkaa kasvaa väärään suuntaan. Muutokset silmäripsissä korjaantuvat, kun hoito lopetetaan.

Glaukooma
Latanoprostista ei ole dokumentoitua kokemusta tulehduksellisessa, neovaskulaarisessa tai kroonisessa ahdaskulmaglaukoomassa, avokulmaglaukoomassa tekomykiöpotilailla eikä pigmenttiglaukoomassa. Latanoprosti vaikuttaa mustuaiseen vain vähän tai ei lainkaan, mutta dokumentoitua kokemusta sen käytöstä ahdaskulmaglaukooman akuuteissa kohtauksissa ei ole. Tästä syystä suositellaan varovaisuutta Fixopost-silmätippojen käytössä näissä tiloissa, kunnes lisäkokemusta saadaan.

Herpeskeratiitti
Latanoprostia on käytettävä varovaisuutta noudattaen potilaille, joilla on ollut herpeskeratiitti. Käyttöä on vältettävä potilaille, joilla on aktiivinen herpes simplex ‑viruksen aiheuttama keratiitti sekä potilaille, joilla on anamneesissa erityisesti prostaglandiinianalogien yhteydessä esiintyvä uusiutuva herpeskeratiitti.

Makulaturvotus
Makulaturvotusta, mukaan lukien kystistä makulaturvotusta, on raportoitu latanoprostihoidon aikana. Raportit ovat lähinnä koskeneet potilaita, joilla ei ole mykiötä tai joilla on tekomykiö ja repeytymä mykiökotelon takaosassa, ja potilaita, joilla on makulaturvotuksen tunnettuja riskitekijöitä. Varovaisuutta on noudatettava Fixopost-silmätippojen käytössä näille potilaille.

Apuaineet
Fixopost sisältää hydrattua makrogoliglyserolirisiinioleaattia (hydrattua polyoksietyloitua risiiniöljyä), joka saattaa aiheuttaa ihoreaktioita. Tästä apuaineesta ei ole pitkäaikaisia turvallisuustietoja.

Fixopost-valmisteella ei ole tehty erityisiä lääkeyhteisvaikutustutkimuksia.

Silmänpaineen paradoksaalista kohoamista on raportoitu, kun silmään on samanaikaisesti annettu kahta prostaglandiinianalogia. Tämän vuoksi kahden tai useamman prostaglandiinin, prostaglandiinianalogin tai ‑johdoksen samanaikaista käyttöä ei suositella.

Hypotensioon ja/tai huomattavaan bradykardiaan johtavat additiiviset vaikutukset ovat mahdollisia, kun beetasalpaajaa sisältäviä silmätippoja käytetään samanaikaisesti suun kautta otettavien kalsiuminestäjien, beetasalpaajien, rytmihäiriölääkkeiden (mukaan lukien amiodaroni), digitalisglykosidien, parasympatomimeettien tai guanetidiinin kanssa.

Voimistunutta systeemistä beetareseptorien salpausta (esim. sydämen sykkeen hidastumista, depressiota) on raportoitu käytettäessä timololia yhdessä CYP2D6:n estäjien (esim. kinidiinin, fluoksetiinin, paroksetiinin) kanssa.

Vaikutus silmänpaineeseen tai systeemisen beetasalpauksen tunnetut vaikutukset voivat voimistua, jos Fixopost‑valmistetta annetaan potilaalle, joka jo käyttää suun kautta otettavaa beetasalpaajaa. Kahden tai useamman paikallisesti käytettävän beetasalpaajan käyttöä ei suositella.

Joissakin tapauksissa on ilmoitettu mydriaasia, kun beetasalpaajaa sisältäviä silmätippoja on käytetty samanaikaisesti adrenaliinin kanssa.

Samanaikainen beetasalpaajien käyttö voi voimistaa klonidiinihoidon äkillisestä lopettamisesta aiheutuvaa hypertensiivistä reaktiota.

Beetasalpaajat voivat lisätä diabeteslääkkeiden hypoglykeemistä vaikutusta. Ne voivat myös peittää hypoglykemian merkit ja oireet (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Raskaus

Latanoprosti
Ei ole riittävästi tietoa latanoprostin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Mahdollista riskiä ihmiselle ei tunneta.

Timololi
Ei ole riittävästi tietoa timololin käytöstä raskaana oleville naisille. Timololia ei pidä käyttää raskauden aikana, ellei se aivan tarpeellista. Systeemisen imeytymisen vähentäminen, ks. kohta Annostus ja antotapa.

Epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole havaittu epämuodostumia aiheuttavia vaikutuksia. Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu riski kohdunsisäisen kasvun hidastumiseen, kun beetasalpaajia

on annettu suun kautta. Lisäksi beetareseptorien salpauksen oireita ja löydöksiä (esim. bradykardiaa, hypotensiota, hengitysvaikeuksia ja hypoglykemiaa) on havaittu vastasyntyneillä, kun beetasalpaajia on annettu synnytykseen asti. Jos Fixopost‑valmistetta annetaan synnytykseen asti, vastasyntynyttä on seurattava tarkoin ensimmäisten elinpäivien ajan.

Tähän perustuen on Fixopost‑valmisteen käyttöä vältettävä raskauden aikana (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Imetys
Beetasalpaajat erittyvät rintamaitoon. Käytettäessä timololia silmätippoina terapeuttisina annoksina, on kuitenkin epätodennäköistä, että rintamaitoon kulkeutuisi sellaisia määriä timololia, jotka aiheuttaisivat kliinisiä beetasalpauksen oireita lapsella. Systeemisen imeytymisen vähentäminen, ks. kohta Annostus ja antotapa.

Latanoprosti ja sen metaboliitit saattavat kulkeutua rintamaitoon.

Tämän vuoksi imettävien naisten ei pidä käyttää Fixopost‑valmistetta.

Hedelmällisyys
Eläinkokeissa ei latanoprostin eikä timololin ole todettu vaikuttavan urosten tai naaraiden hedelmällisyyteen.

Fixopost-valmisteella on vähäinen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Silmätipat voivat aiheuttaa ohimenevää näön hämärtymistä. Potilaan pitää odottaa tämän oireen häviämistä, ennen kuin ajaa autoa tai käyttää koneita.

Suurin osa latanoprostin haittavaikutuksista liittyy silmiin. Säilytysaineellisen latanoprostia ja timololia sisältävän viitevalmisteen päätutkimusten jatkovaiheessa saatujen tulosten mukaan 16–20 %:lla potilaista ilmeni värikalvon pigmentaation lisääntymistä, joka voi olla pysyvää. Latanoprostin avoimessa 5 vuoden turvallisuustutkimuksessa värikalvon pigmentaatio lisääntyi 33 %:lla potilaista (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Muut silmään kohdistuvat haittavaikutukset ovat yleensä ohimeneviä ja ilmenevät annon yhteydessä. Timololin vakavimmat haittavaikutukset ovat luonteeltaan systeemisiä, kuten bradykardia, rytmihäiriöt, kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, bronkospasmi ja allergiset reaktiot.

Kuten muutkin paikallisesti käytettävät silmälääkkeet, timololi imeytyy systeemiseen verenkiertoon. Tämä voi aiheuttaa samankaltaisia haittavaikutuksia kuin käytettäessä systeemisiä beetasalpaajia. Systeemisten haittavaikutusten esiintyvyys silmään annon jälkeen on pienempi kuin systeemisen annon jälkeen. Luetellut haittavaikutukset on havaittu beetasalpaajaa sisältävien silmätippojen käytön yhteydessä.

Säilytysaineellisen latanoprostia ja timololia sisältävän viitevalmisteen kliinisissä tutkimuksissa ilmenneet hoitoon liittyneet haittavaikutukset on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Haittavaikutukset on luokiteltu esiintymistiheyksittäin seuraavasti: hyvin yleinen: (≥ 1/10), yleinen: (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen: (≥ 1/1 000, < 1/100) ja harvinainen: (≥ 1/10 000, < 1/1 000), tuntematon (saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Taulukko 1: Kliinisissä tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset

Fixopost-valmisteen sisältämien yksittäisten aineosien käytön yhteydessä on näiden lisäksi ilmoitettu muita haittavaikutuksia kliinisissä tutkimuksissa, spontaaneissa haittavaikutusilmoituksissa tai saatavilla olevassa kirjallisuudessa.

Latanoprostin osalta tällaisia haittavaikutuksia ovat:

Haittavaikutustaulukko 2: latanoprosti

Timololin osalta tällaisia haittavaikutuksia ovat:

Haittavaikutustaulukko 3: timololimaleaatti (silmän annettuna)

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Fixopost-valmisteen yliannostuksesta ihmisillä ei ole tietoja.

Oireet
Systeemisen timololin yliannostusoireet ovat bradykardia, hypotensio, bronkospasmi ja sydämenpysähdys.

Latanoprostin yliannostuksella ei tiedetä olevan muita silmään tai koko elimistöön kohdistuvia haittavaikutuksia kuin silmien ärsytys ja sidekalvon verekkyys.

Hoito
Jos yliannostusoireita ilmenee, potilaalle on annettava oireenmukaista ja peruselintoimintoja tukevaa hoitoa.

Jos silmätippoja nautitaan vahingossa suun kautta, seuraavista tiedoista voi olla hyötyä:
Tutkimusten mukaan timololi ei ole helposti dialysoitavissa.
Mahahuuhtelu tarvittaessa.
Latanoprosti metaboloituu laajalti maksassa alkureitin metaboliassa. Oireita ei ilmennyt, kun terveille vapaaehtoisille tutkimushenkilöille infusoitiin laskimoon 3 mikrog/kg latanoprostia. Annos 5,5–10 mikrog/kg sen sijaan aiheutti pahoinvointia, vatsakipua, huimausta, väsymystä, kuumia aaltoja ja hikoilua. Nämä tapahtumat olivat vaikeusasteeltaan lieviä tai keskivaikeita ja hävisivät ilman hoitoa 4 tunnin kuluessa infuusion päättymisestä.

Vaikutusmekanismi
Fixopost koostuu kahdesta aineesta: latanoprostista ja timololimaleaatista. Nämä kaksi aineosaa alentavat kohonnutta silmänpainetta eri vaikutusmekanismien kautta, ja niiden yhteisvaikutus alentaa silmänpainetta enemmän kuin jos ne annetaan yksinään.

Latanoprosti, F_2α-prostaglandiinianalogi, on selektiivinen FP-prostanoidireseptoriagonisti, joka alentaa silmänpainetta lisäämällä kammionesteen ulosvirtausta. Sen pääasiallinen vaikutusmekanismi on uveoskleraalisen ulosvirtauksen lisääminen. Ihmisellä on raportoitu myös jonkinasteista ulosvirtauksen helpottumista (trabekulaarisen ulosvirtauksen vastuksen vähenemistä). Latanoprosti ei vaikuta merkitsevästi kammionesteen tuotantoon, veri-kammioneste-esteeseen eikä silmänsisäiseen verenkiertoon. Pitkäaikainen latanoprostihoito apinoiden silmissä, joihin oli tehty ekstrakapsulaarinen mykiönpoisto, ei fluoreseiiniangiografiamäärityksen mukaan vaikuttanut verkkokalvon verisuoniin. Lyhytkestoinen latanoprostihoito ei ole aiheuttanut fluoreseiinivuotoa takakammioon tekomykiöpotilailla.

Timololi on beeta-1- ja beeta-2-adrenergisiä reseptoreita (ei-selektiivisesti) salpaava lääkeaine. Sillä ei ole merkitsevää sisäsyntyistä sympatomimeettistä, sydänlihasta suoraan suppressoivaa tai membraania stabiloivaa aktiviteettia. Se alentaa silmänpainetta vähentämällä kammionesteen muodostumista sädekehän epiteelissä.

Sen tarkkaa vaikutusmekanismia ei ole saatu täysin selville, mutta todennäköisesti se estää endogeenisen beeta-adrenergisen stimulaation seurauksena lisääntyneen syklisen AMP-synteesiä. Timololin ei ole todettu vaikuttavan merkitsevästi veri-kammioneste-esteen läpäisevyyteen plasman proteiineille. Kaniineille annettu pitkäaikainen timololihoito ei vaikuttanut silmän alueelliseen verenvirtaukseen.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Kliiniset vaikutukset
Annostitraustutkimuksissa säilytysaineellinen latanoprostia ja timololia sisältävä viitevalmiste alensi keskimääräistä päivittäistä silmänpainetta merkitsevästi enemmän kuin kerran vuorokaudessa monoterapioina annetut latanoprosti ja timololi. Kahdessa hyvin kontrolloidussa kliinisessä kaksoissokkotutkimuksessa, jotka kestivät kuusi kuukautta, verrattiin säilytysaineellisen latanoprostia ja timololia sisältävän viitevalmisteen silmänpainetta alentavaa vaikutusta latanoprostin ja timololin monoterapioihin potilailla, joiden silmänpaine oli vähintään 25 mmHg tai korkeampi. Run-in-jakso timololilla kesti 2–4 viikkoa (silmänpaine aleni keskimäärin 5 mmHg tutkimukseen ottohetkestä). Sen jälkeen 6 kuukauden ajan annettu hoito alensi keskimääräistä päivittäistä silmänpainetta entisestään seuraavasti: säilytysaineelline latanoprostia ja timololia sisältävä viitevalmiste 3,1 mmHg, latanoprosti 2,0 mmHg ja timololi (kahdesti vuorokaudessa) 0,6 mmHg. Säilytysainetta sisältävän latanoprosti-timololiviitevalmisteen silmänpainetta alentava vaikutus säilyi näiden tutkimusten jälkeen tehdyssä 6 kuukauden avoimessa jatkotutkimuksessa.

Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että ilta-annostelu saattaa alentaa silmänpainetta tehokkaammin kuin aamuannostelu. Jommankumman annosteluajankohdan suosittelemisessa on kuitenkin otettava riittävästi huomioon potilaan elämäntapa ja todennäköinen hoitomyöntyvyys.

Jos yhdistelmälääkevalmisteen teho ei ole riittävä, on hyvä muistaa, että tutkimukset viittaavat siihen, että hoito erikseen annettavilla timololilla (2 x vrk) ja latanoprostilla (1 x vrk) voi silti olla tehokas.

Säilytysaineellisen latanoprostia ja timololia sisältävän viitevalmisteen vaikutus alkaa tunnin kuluessa, ja sen enimmäisvaikutus saavutetaan 6–8 tunnin kuluessa. Toistuvassa annossa silmänpainetta riittävästi alentavan vaikutuksen on osoitettu säilyvän enintään 24 tunnin ajan annostelusta.

Kliininen teho ja turvallisuus
Säilytysaineettomia Fixopost‑silmätippoja tutkittiin kolme kuukautta kestäneessä satunnaistetussa tutkijalta sokkoutetussa tutkimuksessa, jossa säilytysaineettomia Fixopost‑silmätippoja verrattiin säilytysaineelliseen latanoprostia ja timololia sisältävään viitevalmisteeseen 242 potilaalla, joilla oli kohonnut silmänpaine tai avokulmaglaukooma, joka ei pysynyt riittävässä hoitotasapainossa monoterapialla. Ennen tutkimuksen alkua potilaita oli hoidettu ja sairautta kontrolloitu vähintään 2 kuukauden ajan joko viitevalmisteella tai sen rinnakkaisvalmisteella (säilytysaineellinen yhdistelmävalmiste, joka sisälsi 50 mikrogrammaa latanoprostia ja 5 mg timololia millilitrassa).

Tehon ensisijainen muuttuja oli silmänpaineen muutos lähtötilanteen ja päivän 84 välillä.

Fixopost silmätipat alensivat silmänpainetta päivään 84 mennessä 0,49 mmHg. Silmänpaineen aleneminen oli samansuuruinen kuin säilytysaineellisen latanoprostia ja timololia sisältävän viitevalmisteen (50 mikrog/5 mg millilitrassa) käytön yhteydessä.

Kolme kuukautta kestänyt tutkimus osoitti, ettei Fixopost‑silmätippoihin liittynyt muita silmähaittavaikutuksia kuin ne, jotka on jo hyvin dokumentoitu bentsalkoniumkloridia säilytysaineena sisältävällä latanoprosti-timololiviitevalmisteella. Fixopost‑valmisteeseen liittyi viitevalmisteeseen verrattuna vähemmän annon yhteydessä ilmeneviä subjektiivisia oireita päivään 84 mennessä (ärsytys/polttelu/pistely: Fixopost 20,5 % vs. viitevalmiste 41,8 %, p < 0,001; kutina: Fixopost 4,9 % vs. viitevalmiste 13,9 %, p = 0,010) ja subjektiivisia oireita muulloin kuin annon yhteydessä (ärsytys/polttelu/pistely: Fixopost 7,4 % vs. viitevalmiste 12,7 %, p = 0,094; kutina: Fixopost 1,6 % vs. viitevalmiste 13,6 %, p < 0,001).

Joitakin systeemisiä haittavaikutuksia, jotka tunnetaan jo hyvin timololin osalta, mutta joita ei ole ilmennyt säilytysaineellisen latanoprostia ja timololia sisältävän viitevalmisteen kliinisissä tutkimuksissa (ks. kohta Haittavaikutukset), on havaittu melko harvoin: makuhäiriö, rytmihäiriöt ja väsymys.

Latanoprosti

Imeytyminen
Latanoprosti on isopropyyliesterin aihiolääke, joka on itsessään inaktiivinen, mutta muuttuu sarveiskalvon esteraasien hydrolysaation seurauksena biologisesti aktiiviseksi latanoprostihapoksi. Aihiolääke imeytyy hyvin sarveiskalvon läpi, ja kaikki kammionesteeseen siirtyvä lääke hydrolysoituu sarveiskalvon läpäisyn yhteydessä.

Jakautuminen
Ihmisellä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että latanoprostimonoterapiassa enimmäispitoisuus kammionesteessä on noin 15–30 ng/ml, ja se saavutetaan noin 2 tunnin kuluttua paikallisesta annosta. Apinoiden silmiin paikallisesti annettu latanoprosti jakautuu ensisijaisesti etukammioon, sidekalvoon ja silmäluomiin.

Latanoprostihapon puhdistuma plasmassa on 0,40 l/h/kg ja sen jakaantumistilavuus on pieni (0,16 l/kg), minkä vuoksi puoliintumisaika plasmassa on lyhyt (17 minuuttia). Silmään paikallisesti annetun latanoprostihapon systeeminen biologinen hyötyosuus on 45 %. Se sitoutuu plasman proteiineihin 87‑prosenttisesti.

Biotransformaatio ja eliminaatio
Latanoprostihappo ei metaboloidu käytännöllisesti katsoen lainkaan silmässä vaan pääasiassa maksassa. Sen päämetaboliitit ovat 1,2-dinori ja 1,2,3,4-tetranori. Eläintutkimusten mukaan niillä ei ole biologista aktiviteettia lähes lainkaan. Ne erittyvät ensisijaisesti virtsaan.

Timololi

Imeytyminen ja jakautuminen
Timololin enimmäispitoisuus kammionesteessä saavutetaan noin yhdessä tunnissa silmätippojen paikallisen annon jälkeen. Osa annoksesta imeytyy systeemisesti, ja enimmäispitoisuus plasmassa (1 ng/ml) saavutetaan 10–20 minuutin kuluttua siitä, kun kumpaankin silmään on annosteltu yksi tippa kerran vuorokaudessa (300 mikrog/vrk).

Biotransformaatio
Timololin puoliintumisaika plasmassa on noin 6 tuntia. Timololi metaboloituu laajalti maksassa.

Eliminaatio
Timololin metaboliitit ja pieni määrä muuttumatonta timololia erittyvät virtsaan.

Säilytysaineellinen latanoprostia ja timololia sisältävä viitevalmiste

Farmakokineettiset/farmakodynaamiset suhteet
Latanoprostin ja timololin välillä ei ole havaittu farmakokineettisiä yhteisvaikutuksia, tosin monoterapiaan verrattuna, latanoprostihapon pitoisuus kammionesteessä noin kaksinkertaistui 1–4 tunnin kuluttua säilytysaineellisen latanoprostia ja timololia sisältävän viitevalmisteen annosta.

Yksittäisten aineosien silmään ja koko elimistöön liittyvät turvallisuusprofiilit on selvitetty tarkoin. Silmään tai koko elimistöön kohdistuvia haittavaikutuksia ei todettu kaniineilla, joille annettiin paikallisesti latanoprostin ja timololin kiinteää yhdistelmää tai samanaikaisesti erillisiä latanoprostia ja timololia sisältäviä silmätippaliuoksia. Farmakologisissa turvallisuutta, geenitoksisuutta ja karsinogeenisuutta koskevissa tutkimuksissa millään aineosalla ei osoitettu erityisiä riskejä ihmiselle. Latanoprosti ei vaikuttanut sarveiskalvon haavan paranemiseen kaniinilla. Timololi sen sijaan esti sarveiskalvon haavan paranemista kaniinin ja apinan silmässä annettaessa sitä useammin kuin kerran vuorokaudessa.

Latanoprostilla ei ole osoitettu vaikutuksia uros- tai naarasrottien hedelmällisyyteen eikä teratogeenista riskiä rotille ja kaniineille. Alkiotoksisuutta ei todettu annettaessa latanoprostia rotille laskimoon enintään 250 mikrog/kg/vrk. Annettaessa latanoprostia suonensisäisesti kaniineille vähintään 5 mikrog/kg/vrk (noin 100-kertainen annos kliiniseen annokseen verrattuna), se aiheutti kuitenkin alkio- ja sikiötoksisuutta, joka ilmeni tyypillisesti myöhäisessä vaiheessa tapahtuvan resorption ja keskenmenojen lisääntymisenä ja sikiöpainon alenemisena. Timololilla ei todettu vaikutuksia uros- ja naarasrottien hedelmällisyyteen eikä teratogeenisuutta hiirillä, rotilla ja kaniineilla

Silmätoksisuus
Fixopost-silmätippojen tiputtaminen eläinten silmiin kaksi kertaa vuorokaudessa 28 vuorokauden ajan ei osoittanut paikallisia eikä systeemisiä toksisia vaikutuksia.

Makrogoliglyserolirisiinioleaatti, hydrattu
Sorbitoli
Makrogoli
Karbomeeri
Dinatriumedetaatti
Natriumhydroksidi (pH:n säätämiseen)
Injektionesteisiin käytettävä vesi

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

2 vuotta.

Suojapussin avaamisen jälkeen: kerta-annospakkaukset on käytettävä 1 kuukauden kuluessa.
Kerta-annospakkauksen avaamisen jälkeen: käytettävä heti ja käyttämättä jäänyt liuos on hävitettävä.

Käyttämättömät kerta-annospakkaukset on pidettävä suojapussissa sen avaamisen jälkeen. Herkkä valolle.

Tämä lääkevalmiste ei lämpötilan suhteen vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Kerta-annospakkaukset on pidettävä suojapussissa. Herkkä valolle.

Avatun pakkauksen säilytys, ks. Kohta Kestoaika.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

FIXOPOST silmätipat, liuos, kerta-annospakkaus
50 mikrog/ml+5 mg/ml (L:ei) 30 x 0,2 ml (21,32 €), 90 x 0,2 ml (62,58 €)

PF-selosteen tieto

Suojapussiin (polyeteeni/alumiini/polyesteri) on pakattu 5 kerta-annospakkausta (LDPE-muovia), joista kukin sisältää 0,2 ml silmätippaliuosta.

Pakkauskoot: 30 (6 x 5) tai 90 (18 x 5) kerta-annospakkausta.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Kellertävä, opaalinhohtoinen liuos, jossa ei käytännössä ole lainkaan hiukkasia.

pH: 5,7–6,2

Osmolaliteetti: 300–340 mOsmol/kg.

Ei erityisvaatimuksia.

FIXOPOST silmätipat, liuos, kerta-annospakkaus
50 mikrog/ml+5 mg/ml 30 x 0,2 ml, 90 x 0,2 ml

• Ylempi erityiskorvaus (100 %). Glaukooma (114).
• Peruskorvaus (40 %).

S01ED51

06.04.2023