TRIMOPAN oraalisuspensio 10 mg/ml

Yksi millilitra liuosta sisältää 10 mg trimetopriimia

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Yksi millilitra liuosta sisältää

285,7 mg sorbitolia

0,8 mg metyyliparahydroksibentsoaattia

0,2 mg propyyliparahydroksibentsoaattia

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Oraalisuspensio.

Trimetopriimille herkkien mikro-organismien aiheuttamat infektiot: akuutit virtsatieinfektiot, kroonisten virtsatieinfektioiden jatkohoito, hengitystieinfektiot, kroonisen keuhkoputkentulehduksen akuutin vaiheen estohoito.

Antibioottihoidon toteutuksessa on huomioitava antibioottiresistenssi ja antimikrobisen lääkehoidon tarkoituksenmukaista käyttöä koskevat viralliset ja paikalliset ohjeet.

Annostus

Aikuisille yleensä 160 mg kaksi kertaa vuorokaudessa. Akuuteissa virtsatieinfektioissa voidaan antaa myös 300–320 mg kerran vuorokaudessa. Kroonisen virtsatieinfektion estohoitoon 100 mg yöksi, kroonisen keuhkoputkentulehduksen akuutin vaiheen estohoitoon 160 mg 1–2 kertaa vuorokaudessa.

Pediatriset potilaat

Lapsille yleensä 6–8 mg/kg/vrk; alle 4-vuotiaille kolmeen annokseen jaettuna ja yli 4-vuotiaille kahteen annokseen jaettuna. Virtsa- ja hengitystieinfektioitten estohoitoon yli 1-vuotiaille 2–3 mg/kg (korkeintaan 100 mg) kerran vuorokaudessa.

Trimopan-valmisteita ei yleensä suositella alle 3 kk:n ikäisille lapsille; ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Munuaisten vajaatoiminta

Munuaisten vajaatoiminnassa trimetopriimin eliminaatio hidastuu, mikä johtaa kohonneisiin trimetopriimi-pitoisuuksiin plasmassa. Annosta on syytä pienentää potilailla, joilla on munuaisten vajaatoiminta (glomerulussuodosnopeus (GFR) < 30 ml/min/1,73m²) (kts. taulukko 1 annossuositus munuaisten vajaatoiminnan vakavuuden mukaan). Kansallisia hoitosuosituksia on noudatettava.

Taulukko 1. Annossuositus munuaisten vajaatoiminnan vakavuuden mukaan

Antotapa

Suspensio on ravistettava ennen käyttöä.

• yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
• foolihapon puutteesta johtuva megaloblastinen anemia ja muut veridyskrasiat
• luuytimen vajaatoiminta
• vaikea maksan vajaatoiminta
• ensimmäinen raskauskolmannes (ks. kohta Raskaus ja imetys).

Vaikeat ihoreaktiot

Trimetopriimihoidon yhteydessä on ilmoitettu Stevens–Johnsonin oireyhtymää, toksista epidermaalista nekrolyysiä ja yleisoireista eosinofiilista oireyhtymää (DRESS) (ks. kohta Haittavaikutukset). Nämä reaktiot voivat olla henkeä uhkaavia tai johtaa kuolemaan.

Potilaille on kerrottava ihoreaktioiden oireista ja löydöksistä, ja heitä on seurattava tarkasti ihoreaktioiden varalta.

Jos reaktioihin viittaavia oireita ja löydöksiä ilmaantuu, trimetopriimihoito on lopetettava välittömästi ja on harkittava muuta hoitovaihtoehtoa (tilanteen mukaan).

Jos trimetopriimin käytön yhteydessä on kehittynyt vakava reaktio, kuten Stevens–Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi tai DRESS, potilaalle ei saa koskaan enää aloittaa trimetopriimihoitoa uudelleen.

Trimetopriimi vaikuttaa foolihappometaboliaan ja voi lamauttaa verenmuodostusta erityisesti, jos trimetopriimia annetaan pitkään tai suurina annoksina. Kurkkukipu, kuume, kalpeus tai purppura voivat olla varhaisia merkkejä vakavista verihaitoista.

Verenkuvaa tulee seurata lapsilla, iäkkäillä potilailla sekä folaatin puutteesta kärsivillä potilailla trimetopriimin pitkäaikaisen käytön yhteydessä. Foolihappolisän käyttöä voidaan harkita hoidon aikana.

Trimetopriimi erittyy merkittävässä määrin munuaisten kautta. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on suurentunut riski saada haitallisia vaikutuksia. Trimetopriimin eliminaatio hidastuu ja annosta on syytä pienentää munuaisten vajaatoiminnassa (ks. kohta Annostus ja antotapa). Munuaistoiminnan ja seerumin elektrolyyttien seurantaa on harkittava erityisesti pitkäaikaisessa käytössä.

Veren kaliumpitoisuutta on seurattava säännöllisesti potilailla, joilla on suurentunut riski hyperkalemiaan sairauden tai muun lääkityksen vuoksi. Tunnetusti hyperkalemiaa aiheuttavien lääkevalmisteiden esim. spironolaktonin käyttö samanaikaisesti trimetopriimin kanssa saattaa johtaa vaikeaan hyperkalemiaan (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Trimetopriimia on syytä välttää, jos potilaalla on porfyria.

Ripulia tai Clostridium difficilen aiheuttamaa pseudomembranoottista koliittia voi ilmetä. Potilaan vointia on seurattava, jos ripulia ilmenee.

Kohonneita seerumin kreatiniini- ja veren ureatyppipitoisuuksia on raportoitu trimetopriimihoidon yhteydessä, mutta on epäselvää liittyykö tämä todelliseen munuaisten vajaatoimintaan vai kreatiniinin tubulaarisen erittymisen estymiseen.

Valmiste sisältää sorbitolia, 285,7 mg/ml. Sorbitolia (tai fruktoosia) sisältävien muiden valmisteiden samanaikaisen annon sekä ravinnosta saatavan sorbitolin (tai fruktoosin) additiivinen vaikutus on huomioitava. Suun kautta otettavien lääkevalmisteiden sorbitoli saattaa vaikuttaa muiden suun kautta otettavien lääkkeiden biologiseen hyötyosuuteen. Tätä lääkevalmistetta ei pidä antaa potilaille, joilla on perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi (HFI).

Valmiste sisältää säilöntäaineina metyyli- ja propyyliparahydroksibentsoaattia, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita (mahdollisesti viivästyneitä).

Pediatriset potilaat

Trimetopriimia ei suositeta alle kolmen kuukauden ikäisille lapsille; mikäli sen käyttöä kuitenkin pidetään välttämättömänä, on foolihappolisästä huolehdittava.

Trimetopriimi voi nostaa fenytoiinin, digoksiinin, dapsonin ja tsidovudiinin (AZT) pitoisuutta.

Dapsoni voi nostaa seerumin trimetopriimipitoisuutta ja rifampisiini alentaa sitä.

Trimetopriimi saattaa lisätä siklosporiinin munuaistoksisuutta ja diureettien aiheuttaman hyponatremian vaaraa.

Trimetopriimi saattaa nostaa kliinisesti merkityksellisen hyperkalemian riskiä potilailla, joilla on käytössä muita hyperkalemiaa aiheuttavia lääkkeitä (esim. kaliumia säästävät diureetit kuten spironolaktoni ja ACE-estäjät).

Foolihapon puutteesta johtuvien trimetopriimin haittojen, mm. megaloblastisen anemian, vaara voi lisääntyä samanaikaisen pyrimetamiini-, metotreksaatti-, fenytoiini- tai barbituraattihoidon aikana.

Samanaikainen luuytimen toimintaa lamaavien lääkkeiden käyttö lisää riskiä luuytimen aplasiaan.

Varfariinin vaikutus voi voimistua trimetopriimihoidon aikana.

Trimetopriimi saattaa häiritä seerumin kreatiniinimääritystä käytettäessä alkalista pikraattireaktiota.

Raskaus

Trimetopriimin käyttö ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana on vasta-aiheista (ks. kohta Vasta-aiheet). Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu teratogeenisuutta.

Epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana annettuun trimetopriimihoitoon liittyy suurentunut keskenmenoriski ja suurentunut synnynnäisten epämuodostumien, erityisesti hermostoputken sulkeutumishäiriön, huuli- ja suulakihalkion ja sydänvian, riski. Vaikutusmekanismin katsotaan liittyvän folaattiaineenvaihdunnan häiriintymiseen.

Valmisteen käyttöä on vältettävä toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana, ellei käyttö ole kliinisesti välttämätöntä. Mikäli sen käyttö katsotaan tarpeelliseksi, hoitoon on mahdollisten sikiöhaittojen ehkäisemiseksi syytä liittää kalsiumfolinaatti.

Imetys

Trimetopriimin pitoisuus äidinmaidossa on hieman korkeampi kuin seerumissa. Herkistynyt imeväinen voi saada maidon trimetopriimista yliherkkyysreaktion. Saatava annos on liian pieni aiheuttaakseen farmakologisia vaikutuksia.

Trimopan‑valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn tai koneidenkäyttökykyyn.

Trimetopriimin tavallisimmat haitat ovat annoksesta riippuvat pahoinvointi, glossiitti, ihottumat ja kutina.

Verenmuodostuksen häiriöt ovat melko harvinaisia tai harvinaisia foolihapon puutteeseen liittyviä ja lähinnä pitkäaikaiskäytössä ilmeneviä trimetopriimin haittoja.

Taulukkomuotoinen luettelo haittavaikutuksista

Haittavaikutukset on luokiteltu yleisyyden mukaan elinjärjestelmittäin. Haittavaikutusten yleisyysluokat on määritelty seuraavasti: yleinen (≥ 1/100), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).

Taulukko 2. Trimetopriimi-hoidon yhteydessä todetut haittavaikutukset yleisyyden mukaan elinjärjestelmittäin

*Trimetopriimin aiheuttamaa hyperkalemiaa on raportoitu potilailla, joilla on suurentunut riski hyperkalemiaan sairauden tai muun lääkityksen vuoksi.

** Kolestaattinen keltaisuus ja maksanekroosi voivat olla kuolemaan johtavia.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty‑haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www‑sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus‑ ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Trimetopriimin suuri yliannostus on harvinainen. Oksentelua, ripulia, kasvojen turvotusta ja päänsärkyä voi esiintyä, mutta massiiviseenkaan kerta-annokseen ei liity merkittävää hematologisten haittojen riskiä.

Lääkehiilen anto ja oireenmukainen hoito riittävät yleensä hoidoksi. Tehostettu diureesi nopeuttaa trimetopriimin eliminaatiota. Lähinnä jatkuvaan yliannostukseen liittyvä verenmuodostuksen häiriö paranee yleensä kalsiumfolinaatilla (5–10 mg/vrk p.o. viikon ajan).

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Systeemiset bakteerilääkkeet, Trimetopriimi ja johdokset, ATC-koodi: J01EA01

Trimetopriimi on synteettinen antibakteerinen lääke. Se estää bakteerien dihydrofoolihappo-reduktaasia ja siten foolihapon muuttumista biologisesti aktiiviseksi tetrahydrofoolihapoksi. Tämä johtaa bakteerin tymidiinisynteesin ja DNA-synteesin estymiseen ja bakteerin kuolemaan. Trimetopriimiresistenssi voi johtua dihydrofoolihapporeduktaasin muuntumisesta tai lisääntyneestä tuotannosta tai bakteerin solukalvon läpäisevyyden heikkenemisestä.

Pneumokokki, stafylokokit ja H. influenzae ovat herkkiä trimetopriimille. FinRes 2004-tutkimuksen mukaan 17,4 % terveyskeskusten ja 18,3 % sairaaloiden E. coli -kannoista on resistenttejä trimetopriimille. Luonnostaan resistenttejä ovat Moraxella catarrhalis, pseudomonakset, useimmat anaerobit ja Mycoplasma pneumoniae. Resistenssin esiintyvyys voi vaihdella maantieteellisesti ja ajan myötä joidenkin lajien kohdalla. Siksi paikallinen resistenssitilanne olisi oltava selvillä, varsinkin kun hoidetaan vakavia infektioita. Kirjonsa ansiosta trimetopriimi soveltuu hyvin virtsatieinfektioiden hoitoon ja ehkäisyyn sekä ylempien hengitysteiden infektioihin A-streptokokin aiheuttamaa tonsilliittia lukuun ottamatta.

Herkkyystestauksen raja-arvot

European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing (EUCAST) on vahvistanut mikrobilääkeherkkyyden testausta koskevat MIC-arvon (pienin bakteerin kasvun estävä pitoisuus) tulkintakriteerit trimetopriimille, ja ne luetellaan täällä: https://www.ema.europa.eu/documents/other/minimum-inhibitory-concentration-mic-breakpoints_en.xlsx

Trimetopriimi imeytyy lähes täydellisesti ruuansulatuskanavasta eikä sillä ole merkittävää alkureitin aineenvaihduntaa. Trimetopriimin huippupitoisuus saavutetaan 1–4 tunnin kuluttua annostelusta ja sen eliminaatiovaiheen puoliintumisaika on keskimäärin 10 tuntia. Trimetopriimi sitoutuu plasmassa proteiineihin noin 45 %, ja sen jakaantumistilavuus on n. 1,5 l/kg. Trimetopriimin pitoisuus on useimmissa kudoksissa suurempi kuin plasmassa. Selkäydinnesteessä trimetopriimin pitoisuus on 20–60 %, lapsivedessä 75 % ja äidinmaidossa 125 % plasmassa olevasta. Trimetopriimista suurin osa erittyy virtsaan sellaisenaan ja n. 20 % aineenvaihduntatuotteina.

Trimetopriimin eliminaatio hidastuu munuaisten vajaatoiminnassa, jolloin annosta on syytä pienentää (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Suuret trimetopriimiannokset ovat aiheuttaneet rotilla sikiövaurioita ja kaniineilla keskenmenoja. Trimetopriimin LD₅₀ hiirelle on 7 g/kg suun kautta annettuna. Trimetopriimi ei ole osoittautunut mutageeniseksi.

Metyyliparahydroksibentsoaatti (E218)

Propyyliparahydroksibentsoaatti (E216)

Sorbitoli (E420)

Ksylitoli

Ksantaanikumi

Polysorbaatti 80

Aprikoosiaromi

Puhdistettu vesi.

Ei oleellinen.

3 vuotta.

Avattu pullo on käytettävä 6 viikon kuluessa.

Säilytä alle 25 °C.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

TRIMOPAN oraalisuspensio
10 mg/ml (L:ei) 100 ml (29,71 €)

PF-selosteen tieto

100 ml, ruskea lasipullo.

Valmisteen kuvaus:

Melkein valkoinen, opaalinen, hedelmänmakuinen suspensio.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

TRIMOPAN oraalisuspensio
10 mg/ml 100 ml

• Ei korvausta.

J01EA01

19.12.2025