MERCAPTOPURIN ORION tabletti 50 mg

Yksi tabletti sisältää 50 mg merkaptopuriinimonohydraattia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi tabletti sisältää 89,4 mg laktoosia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tabletti

Vakava tai melko vakava tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) (Crohnin tauti tai haavainen paksunsuolentulehdus) potilailla, jotka tarvitsevat kortikosteroidihoitoa; potilailla, jotka eivät siedä kortikosteroidihoitoa tai potilailla, joilla ei saada vastetta tavanomaisilla ensisijaishoitona käytettävillä lääkkeillä.

Annostus

Molemmissa käyttöaiheissa annostus on 1–1,5 mg painokiloa kohti päivässä.

Hoito voidaan aloittaa annoksella 50 mg päivässä ensimmäisen viikon ajan. Annos voidaan nostaa tämän jälkeen tarvittavalle tasolle, mikäli potilaalla ei esiinny haittavaikutuksia.

Merkaptopuriini metaboloituu tiopuriinimetyylitransferaasin (TPMT) välityksellä. Potilailla, joilla on perinnöllinen osittain pienentynyt tai matala TPMT‑aktiivisuus, on suurentunut riski saada vakavia haittavaikutuksia tavanomaisilla 6‑merkatopuriiniannoksilla (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Jos merkaptopuriinin metabolianopeus on osittain pienentynyt, on hoidossa käytettävä normaalia pienempää annosta. Jos metabolianopeus on matala, potilaalla on huomattavasti suurentunut riski saada vakavia haittavaikutuksia, ja merkaptopuriini on korvattava muulla lääkkeellä. Potilaat, joilla on vähentynyt TPMT:n aktiivisuus, voidaan tunnistaa genotyypityksen tai fenotyypityksen avulla. TPMT‑testillä ei voi korvata merkaptopuriinihoitoa saavien potilaiden turvallisuusseurantaa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Täydellinen verenkuva ja maksan toimintaa mittaavat kokeet (ALAT, AFOS) on syytä tarkistaa ennen hoidon aloitusta, kahden viikon välein ensimmäisen kahden kuukauden ajan ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Erityispotilasryhmät

Pediatriset potilaat

2–17 vuotiaille lapsille annos on 1–1,5 mg painokiloa kohti kerran päivässä.

Annostus iäkkäille potilaille

Iäkkäiden potilaiden hoidosta on rajallisesti tutkimustietoa. Yleensä annos valitaan varovaisemmin, esim. annostusalueen alkupäästä. On suositeltavaa seurata näiden potilaiden munuaisten ja maksan toimintaa, ja jos vajaatoimintaa ilmenee, Mercaptopurin Orion -annoksen pienentämistä on harkittava.

Annostus munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille

6‑merkaptopuriinin farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu virallisesti munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä. Tämän vuoksi erityisiä annossuosituksia ei voida antaa. Munuaisten vajaatoiminta saattaa hidastaa merkaptopuriinin ja sen metaboliittien poistumista ja siten suurentaa kumulatiivista vaikutusta. Tämän vuoksi aloitusannoksen pienentämistä on harkittava potilaille, joilla on munuaisten vajaatoiminta. Potilaita on seurattava jatkuvasti annokseen liittyvien haittavaikutusten varalta.

Annostus maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille

6‑merkaptopuriinin farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu virallisesti maksan vajaatoiminnan yhteydessä. Tämän vuoksi erityisiä annossuosituksia ei voida antaa. Merkaptopuriinin poistuminen elimistöstä saattaa hidastua. Siksi aloitusannoksen pienentämistä on harkittava potilaille, joilla on maksan vajaatoiminta. Potilaita on seurattava jatkuvasti annokseen liittyvien haittavaikutusten varalta. Merkaptopuriini on maksatoksista, minkä takia maksan toiminnan seuraaminen on suositeltavaa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Yhdistelmä ksantiinioksidaasin estäjien kanssa

Allopurinoli ja muut ksantiinioksidaasin estäjät vähentävät 6‑merkaptopuriinin kataboloitumista. Kun allopurinolia ja 6‑merkaptopuriinia annetaan samanaikaisesti, on äärimmäisen tärkeää, että potilaalle annetaan vain neljännes normaalista 6‑merkaptopuriiniannoksesta. Muita ksantiinioksidaasin estäjiä tulee välttää (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Potilaat, joilla on NUDT15-variantti

Potilailla, joilla on periytynyt mutatoitunut NUDT15-geeni, on suurempi vakavan 6-merkaptopuriinitoksisuuden riski (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Näillä potilailla annosta on yleensä vähennettävä, ja annosta on pienennettävä erityisesti niiden potilaiden tapauksessa, jotka ovat NUDT15-variantin homotsygootteja (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). NUDT15-varianttien genotyyppitestausta voidaan harkita ennen 6-merkaptopuriinihoidon aloittamista. Kaikissa tapauksissa on tarkkailtava tarkasti verenkuvaa.

Antotapa

Mercaptopurin Orion voidaan ottaa aterian yhteydessä tai tyhjään mahaan, mutta potilaan on otettava lääke aina samalla tavalla. Annosta ei pidä ottaa maidon tai muiden maitotuotteiden kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Mercaptopurin Orion on otettava vähintään tunti ennen maidon tai maitotuotteiden nauttimista tai kaksi tuntia niiden nauttimisen jälkeen.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Samanaikainen käyttö keltakuumerokotteen kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Matala TPMT-entsyymin aktiivisuus (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Sytotoksisuus ja hematologinen seuranta

Hoito 6‑merkaptopuriinilla aiheuttaa luuydinsuppression, joka aiheuttaa leukopeniaa ja trombosytopeniaa sekä harvinaisemmissa tapauksissa anemiaa. Hematologisia parametreja on seurattava huolellisesti hoidon aikana. Veren hemoglobiini, leukosyytit, neutrofiilit, lymfosyytit ja trombosyytit on syytä tarkistaa ennen hoidon aloitusta, kahden viikon välein ensimmäisen kahden kuukauden ajan ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein. Leukosyyttien ja verihiutaleiden määrät laskevat vielä hoidon loputtuakin, joten hoito on keskeytettävä heti, kun ilmaantuu ensimmäinen merkki epänormaalin suuresta arvojen laskemisesta. Luuydinsuppressio on palautuva, jos 6‑merkaptopuriinihoito keskeytetään ajoissa.

Merkaptopuriini metaboloituu TPMT-entsyymin välityksellä. Perinnöllisesti puuttuva tai vähäinen TPMT:n aktiivisuus lisää riskiä merkaptopuriinin aiheuttamiin haittavaikutuksiin (myelosuppressio, pansytopenia ja mahdollisesti sekundaariset neoplasiat). Ongelma voi pahentua entisestään, jos potilaalle annetaan samanaikaisesti merkaptopuriinin metaboliaa estäviä lääkkeitä (ks. kohta Yhteisvaikutukset). TPMT-puutteisilla (arviolta 0,3 % väestöstä) vaikea luuydinlama on väistämätön tavanomaisia tiopuriiniannoksia käytettäessä.

TPMT-aktiivisuus on geneettisesti määräytyvä ominaisuus. TPMT-geenin alleelit johtavat erityisesti homotsygoottisena esiintyessään matalaan TPMT-entsyymiaktiivisuuteen. Potilaat voidaan jakaa TPMT-enstyymiaktiivisuuden suhteen niihin, joilla merkaptopuriinin metaboloitumisnopeus on normaali, osittain pienentynyt tai matala. Jos merkaptopuriinin metabolianopeus on osittain pienentynyt, potilaalla on suurentunut riski saada merkaptopuriinin aiheuttamia haittavaikutuksia ja hoidossa on käytettävä normaalia pienempää merkaptopuriinin annosta (ks. kohta Annostus ja antotapa). Jos potilaan TPMT-entsyymiaktiivisuus on matala, potilaalla on huomattavasti suurentunut riski saada merkaptopuriinin aiheuttamia haittavaikutuksia, ja merkaptopuriini on korvattava muulla lääkkeellä (ks. kohta Vasta-aiheet).

Suuri osa TPMT:n vähentynyttä aktiivisuutta aiheuttavista polymorfioista löydetään yleensä luotettavasti geenitestillä, mutta näiden kokeiden ei ole osoitettu voivan tunnistaa kaikkia potilaita, joilla on vakavan toksisuuden riski. Vaikka geenitutkimukset helpottavat verisoluihin kohdistuvan riskin ennaltaehkäisyä (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Vasta-aiheet), ne eivät poista huolellisen verenkuvan- ja turvallisuusseurannan tarvetta eivätkä auta ennakoimaan lääkkeen muita haittoja, kuten maksatoksisuutta.

Mahdollisesta yhteydestä vähentyneen TPMT‑aktiivisuuden ja toissijaisten leukemioiden ja myelodysplasian välillä on ilmoitettu potilailla, jotka ovat saaneet 6‑merkaptopuriinia yhdistettynä muihin solunsalpaajiin (ks. kohta Haittavaikutukset).

Immuunivasteen heikkeneminen

Immunisointi eläviä organismeja sisältävällä rokotteella saattaa aiheuttaa infektion immuunipuutteisilla potilailla. Tämän vuoksi immunisointia eläviä organismeja sisältävillä rokotteilla ei suositella.

Immunosuppressiivista hoitoa, myös merkaptopuriinia, saavilla potilailla on muita suurempi riski lymfoproliferatiivisten sairauksien ja muiden pahanlaatuisten sairauksien, etenkin ihosyöpien (melanooma ja muu kuin melanooma), sarkoomien (Kaposin ja muu kuin Kaposin sarkooma) ja kohdunkaulan in situ ‑karsinooman kehittymisestä. Lisääntynyt riski vaikuttaa liittyvän immunosuppression asteeseen ja kestoon. On ilmoitettu, että immunosuppression lopettaminen saattaa johtaa lymfoproliferatiivisen sairauden osittaiseen regressoitumiseen.

Useita immunosuppressantteja (myös tiopuriineja) sisältävää hoito-ohjelmaa on toteutettava varovasti, koska se voi aiheuttaa lymfoproliferatiivisia sairauksia, myös sellaisia, joiden on ilmoitettu johtaneen kuolemaan. Usean samanaikaisesti annettavan immunosuppressantin yhdistelmä lisää Epstein–Barrin virukseen (EBV:hen) liittyvien lymfoproliferatiivisten sairauksien kehittymistä.

Hepatotoksisuus

Mercaptopurin Orion on hepatotoksinen, ja potilasta on seurattava hoidon aikana maksan toimintaa mittaavilla kokeilla (seerumin ALAT ja AFOS) ennen hoidon aloitusta, kahden viikon välein ensimmäisen kahden kuukauden ajan ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein. Potilasta on kehotettava lopettamaan Mercaptopurin Orion ‑hoito välittömästi, jos tällä havaitaan merkkejä keltaisuudesta (ks. kohta Haittavaikutukset).

Haimatulehdus potilailla, joilla on tulehduksellinen suolistosairaus

Haimatulehdusta on ilmoitettu esiintyvän potilailla, jotka saavat hoitoa tulehdukselliseen suolistosairauteen.

Mutageenisuus ja karsinogeenisuus

Kromosomipoikkeamien lisääntymistä havaittiin leukemiapotilaiden perifeerisissä lymfosyyteissä, munuaissolukarsinoomaa sairastavalla potilaalla, joka sai ilmoittamattoman annoksen 6‑merkaptopuriinia, sekä potilailla, joilla on krooninen munuaissairaus ja joita hoidettiin annoksella 0,4–1,0 mg/kg/vuorokausi.

6‑merkaptopuriini vaikuttaa solujen deoksiribonukleiinihappoon (DNA), mikä tekee siitä mahdollisesti karsinogeenisen. Tämän vuoksi hoidon yhteydessä tulee ottaa huomioon karsinogeneesin teoreettinen riski.

Hepatospleenistä T‑solulymfoomaa on raportoitu potilaissa, joilla on tulehduksellinen suolistosairaus ja joita hoidetaan atsatiopriinillä (6‑merkaptopuriinin aihiolääke) tai 6‑merkaptopuriinilla riippumatta siitä, hoidetaanko potilasta samanaikaisesti TNF‑salpaajilla. Tällä harvinaisella T‑solulymfoomatyypillä on aggressiivinen taudinkulku ja se johtaa yleensä kuolemaan (ks. myös kohta Haittavaikutukset).

Makrofagiaktivaatio‑oireyhtymä

Makrofagiaktivaatio‑oireyhtymä (MAS) on tunnettu hengenvaarallinen sairaus, joka voi kehittyä autoimmuunisairauksista, etenkin tulehduksellisesta suolistosairaudesta (IBD:stä) kärsiville potilaille. Alttius sairauden kehittymiselle saattaa lisääntyä merkaptopuriinin käytön yhteydessä. Jos makrofagiaktivaatio-oireyhtymä kehittyy tai jos sitä epäillään, sen arviointi ja hoito on aloitettava mahdollisimman varhain, ja merkaptopuriinihoito on lopetettava. Lääkäreiden on tarkkailtava potilaita esimerkiksi EBV:n ja sytomegaloviruksen aiheuttamien infektio-oireiden varalta, sillä niiden tiedetään aiheuttavan makrofagiaktivaatio‑oireyhtymää.

Infektiot

Pelkkää 6-merkaptopuriinia tai 6-merkaptopuriinia toisten immunosuppressiivisten aineiden, mukaan lukien kortikosteroidit, kanssa saaneilla potilailla on havaittu virus-, sieni- ja bakteeri-infektioille alttiuden lisääntymistä, mukaan lukien vakava tai ei-tyypillinen infektio, sekä virusten uudelleenaktivoitumista. Infektiosairaudet ja komplikaatiot voivat olla vakavampia näillä potilailla kuin hoitamattomilla potilailla.

Aiempi varicella zoster-virukselle altistuminen tai -infektio on otettava huomioon, ennen kuin mitään hoitoa aloitetaan. Paikalliset ohjeet voidaan tarvittaessa ottaa huomioon, mukaan lukien ennalta ehkäisevä hoito. Hepatiitti B:n serologista testausta on harkittava ennen hoidon aloittamista. Paikalliset ohjeet voidaan tarvittaessa ottaa huomioon, mukaan lukien ennalta ehkäisevä hoito tapauksissa, joissa positiivisuus on vahvistettu serologisella testauksella. Neutropeenistä sepsistä on ilmoitettu ilmenneen 6-merkaptopuriinia saaneilla potilailla, joilla on akuutti lymfoblastileukemia (ALL).

Progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML)

PML on JC-viruksen aiheuttama opportunistinen infektio, jota on raportoitu tiopuriineja muiden immunosuppressiivisten aineiden kanssa saaneilla potilailla. Immunosuppressiivinen hoito tulee keskeyttää ensimmäisten PML-infektioon viittaavien merkkien tai oireiden ilmetessä, ja diagnoosi tulee määrittää asianmukaisten arviointien perusteella.

Potilaat, joilla on NUDT15-variantti

Potilailla, joilla on periytynyt mutatoitunut NUDT15-geeni, on suurempi vakavan 6-merkaptopuriinitoksisuuden, kuten varhaisen leukopenian ja hiustenlähdön, riski tavallisilla tiopuriinihoidossa käytetyillä annoksilla. Näillä potilailla annosta on yleensä vähennettävä, ja annosta on pienennettävä erityisesti niiden potilaiden tapauksessa, jotka ovat NUDT15-variantin homotsygootteja (ks. kohta Annostus ja antotapa). NUDT15 c.415C>T:n esiintymistiheys vaihtelee etnisesti: sitä esiintyy noin 10 prosentilla itäaasialaisista, 4 prosentilla latinalaisamerikkalaisista, 0,2 prosentilla eurooppalaisista ja 0 prosentilla afrikkalaisista. Kaikissa tapauksissa on tarkkailtava tarkasti verenkuvaa.

Pediatriset potilaat

Symptomaattista hypoglykemiaa on raportoitu akuuttia lymfoblastileukemiaa (ALL:ää) sairastavilla lapsilla, jotka saivat 6‑merkaptopuriinia (ks. kohta Haittavaikutukset). Suurimmassa osassa tapauksista lapset olivat alle kuusivuotiaita tai heillä oli alhainen painoindeksi.

Yhteisvaikutukset

INR‑seurantavälejä (International Normalised Ratio) on suositeltavaa tihentää, kun potilaalle annetaan samanaikaisesti suun kautta otettavia antikoagulantteja (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Apuaineet

Tämä lääkevalmiste sisältää laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä.

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per tabletti eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.

6‑merkaptopuriinin antaminen aterian yhteydessä voi vähentää systeemistä altistumista hieman, muttei todennäköisesti ole kliinisesti merkitsevää. Tämän vuoksi Mercaptopurin Orion voidaan ottaa aterian yhteydessä tai tyhjään mahaan, mutta potilaan on otettava lääke aina samalla tavalla. Annosta ei pidä ottaa maidon tai maitotuotteiden kanssa, sillä ne sisältävät ksantiinioksidaasia, joka on 6‑merkaptopuriinia metaboloiva entsyymi ja saattaa siksi alentaa merkaptopuriinin pitoisuutta plasmassa.

Merkaptopuriinin vaikutukset muihin lääkevalmisteisiin

Samanaikainen antaminen keltakuumerokotteen kanssa on vasta-aiheista kuolemaan johtavan sairauden riskin vuoksi immuunipuutteisilla potilailla (ks. kohta Vasta-aiheet).

Rokotteita, jotka sisältävät eläviä organismeja, ei suositella immuunipuutteisille potilaille (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet) infektioriskin vuoksi. Immuunipuutos voi myös heikentää immuunivasteen kehittymistä rokotteelle.

Merkaptopuriini voi heikentää varfariinin sekä muiden suun kautta otettavien antikoagulanttien veren hyytymistä estäviä vaikutuksia. INR seurantavälejä (International Normalised Ratio) on suositeltavaa tihentää, kun potilaalle annetaan samanaikaisesti suun kautta otettavia antikoagulantteja (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet) ja tarvittaessa muuttaa antikoagulantin annosta tarpeen mukaan.

Muiden lääkevalmisteiden vaikutukset merkaptopuriiniin

Kun allopurinolia ja Mercaptopurin Orion ‑tabletteja annetaan samanaikaisesti, on äärimmäisen tärkeää, että potilaalle annetaan vain neljännes normaalista Mercaptopurin Orion ‑annoksesta, sillä allopurinoli hidastaa 6‑merkaptopuriinin metaboliaa ksantiinioksidaasin kautta. Tarkka hematologinen seuranta on tärkeää yhteiskäytön aikana. Myös muut ksantiinioksidaasin estäjät, kuten febuksostaatti, voivat vähentää merkaptopuriinin metaboloitumista, eikä samanaikaista antamista suositella, sillä käytettävissä ei ole riittäviä tietoja annoksen asianmukaista pienentämistä varten.

Merkaptopuriinin annosta voidaan joutua vähentämään myös, jos annetaan muita myelosuppressiivisia lääkeaineita. Samanaikainen käyttö trimetopriimi-sulfametoksatsolin kanssa lisää riskiä luuydinlamaan/-toksisuuteen.

Klotsapiinin samanaikainen käyttö lisää riskiä agranulosytoosiin ja samanaikaista käyttöä merkaptopuriinin kanssa on syytä välttää.

Ribaviriini on IMPDH-entsyymin (inosiinimonofosfaattidehydrogenaasi) estäjä, minkä seurauksena aktiivisten 6-tioguaniininukleotidien tuotanto on vähäisempää. Merkaptopuriinin ja ribaviriinin samanaikaisen käytön jälkeen on raportoitu vakavaa myelosuppressiota, minkä vuoksi samanaikainen käyttö ei ole suositeltavaa.

Aminosalisylaattijohdannaisten (esimerkiksi olsalatsiini, mesalatsiini tai sulfasalatsiini) on in vitro todettu estävän TPMT‑entsyymiä, joka on 6‑merkaptopuriinia metabolisoiva. Tämän vuoksi aminosalisylaattijohdannaisia tulee antaa varovaisuutta noudattaen potilaille, jotka saavat samanaikaisesti Mercaptopurin Orion ‑hoitoa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Metotreksaatti voi nostaa merkaptopuriinin pitoisuutta plasmassa. Tämän vuoksi yhteiskäytössä on noudatettava varovaisuutta.

Raskaudenehkäisy miehillä ja naisilla

6‑merkaptopuriinin teratogeenisuutta ihmisissä koskeva tieto on epäselvää. Seksuaalisesti aktiivisten miesten ja naisten tulee käyttää tehokasta ehkäisykeinoa hoidon aikana. Lisäksi miesten on syytä jatkaa ehkäisyä vähintään kolmen kuukauden ajan viimeisen annoksen jälkeen ja naisten kuuden kuukauden ajan viimeisen annoksen jälkeen. Eläinkokeissa on havaittu sikiötoksisia ja alkiokuoleman aiheuttavia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Raskaus

Merkaptopuriini läpäisee istukan vähäisissä määrin. Tutkimustulokset merkaptopuriinin vaikutuksista sikiöön ja raskauden kulkuun ovat osin ristiriitaisia, mutta selkeää viitettä teratogeenisesta vaikutuksesta ei ole tullut esiin. Riskit ja hyödyt on arvioitava huolellisesti ennen kuin merkaptopuriinia annetaan raskaana oleville potilaille tai sellaisille potilaille, jotka voivat todennäköisesti tulla raskaaksi.

Käytettäessä merkaptopuriinia raskauden aikana Crohnin taudin tai colitis ulcerosan hoitoon ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä ennenaikaiseen synnytykseen, synnynnäisiin epämuodostumiin tai matalaan syntymäpainoon.

Merkaptopuriinille raskauden aikana altistuneiden naisten vastasyntyneitä lapsia on suositeltavaa seurata hematologisten ja immuunijärjestelmän häiriöiden varalta.

Imetys

Merkaptopuriinia erittyy äidinmaitoon vähäisiä määriä. Toistaiseksi kirjallisuudessa ei ole kuvattu äidin merkaptopuriinilääkitykseen liittyviä haittavaikutuksia rintaruokituilla imeväisillä. Mahdollisia haittoja voidaan joka tapauksessa vähentää pitämällä imettämisessä 3–4 tunnin tauko lääkkeen ottamisen jälkeen. Mikäli äidille aloitetaan imetyksen aikana merkaptopuriini ensimmäistä kertaa, on suositeltavaa tehdä TPMT-aktiivisuuden tutkimus, koska matala TPMT:n aktiivisuus altistaa sekä äidin että imeväisen tiopuriinilääkkeiden aiheuttamille haittavaikutuksille. Mikäli äiti on kantaja hitaan metabolian polymorfismin osalta, niin siinä tapauksessa lapsenkin genotyyppi tulee selvittää. Rutiininomaista verenkuva- ja maksa-arvojen seurantaa ei imeväisen kohdalla tarvita.

Hedelmällisyys

Tutkimukset osoittavat, että käytettäessä 6-merkaptopuriinia Crohnin taudin tai colitis ulcerosan hoitoon naisen tai miehen hedelmällisyys ei heikkene. Sikiövaurioita ja raskauskomplikaatioita on raportoitu kun hedelmöittyminen on tapahtunut 6-merkaptopuriinihoidon aikana.

Tutkimuksia vaikutuksesta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn ei ole tehty. Haitallisia vaikutuksia näihin toimiin ei voida ennustaa vaikuttavan aineen farmakologian perusteella.

6‑merkaptopuriinihoidon tärkein haittavaikutus on luuydinsuppressio, joka aiheuttaa leukopeniaa ja trombosytopeniaa.

Merkaptopuriinista ei ole käytettävissä tuoreita kliinisiä tutkimuksia, joiden perusteella voitaisiin määritellä haittavaikutusten yleisyys.

Haittavaikutukset on esitetty seuraavassa taulukossa elinjärjestelmän ja yleisyyden mukaan:

Hyvin yleinen (≥1/10)

Yleinen (≥1/100, <1/10)

Melko harvinainen (≥1/1 000, <1/100)

Harvinainen (≥1/10 000, <1/1 000)

Hyvin harvinainen (< 1/10 000)

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)

* Potilailla, joilla on tulehduksellinen suolistosairaus (IBD).

† Pediatrisilla potilailla.

6‑merkaptopuriini on hepatotoksinen eläimillä ja ihmisillä. Ihmisiä koskevissa histologisissa havainnoissa on ilmoitettu maksanekroosista ja sappistaasista.

Hepatotoksisuuden esiintyvyys vaihtelee huomattavasti, ja sitä voi ilmetä millä tahansa annoksella, mutta yleisemmin silloin, kun suositeltu annos ylitetään.

Hepatotoksisuus voidaan havaita varhaisessa vaiheessa, jos maksan toimintaa seurataan kokein. Hepatotoksisuus on yleensä palautuva, mikäli 6‑merkaptopuriinihoito lopetetaan ajoissa, mutta kuolemaan johtaneitakin maksavaurioita on tapahtunut.

JC-virukseen liittyviä PML-tapauksia on raportoitu käytettäessä tiopuriineja yhdessä muiden immunosuppressiivisten lääkkeiden kanssa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 00034 FIMEA

Oireet

Mahasuolikanavaan liittyvät vaikutukset, mukaan luettuina pahoinvointi, oksentelu ja ripuli sekä anoreksia voivat olla yliannoksen varhaisia oireita. Tärkein toksinen vaikutus kohdistuu luuytimeen ja aiheuttaa luuydinsuppression. Hematologinen toksisuus liittyy todennäköisemmin krooniseen yliannokseen kuin yksittäiseen Mercaptopurin Orion ‑annokseen. Myös maksan vajaatoimintaa ja gastroenteriittiä voi ilmetä.

Yliannoksen riski lisääntyy myös silloin, kun ksantiinioksidaasin estäjiä annetaan samanaikaisesti 6‑merkaptopuriinin kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Yliannostuksen hoito

Tunnettua vastalääkettä ei ole, minkä vuoksi verenkuvaa on seurattava tiiviisti ja yleisiin tukihoitotoimenpiteisiin tulee ryhtyä ja asianmukainen verensiirto tulee tehdä tarvittaessa. Aktiiviset toimenpiteet (kuten aktiivihiilen käyttö tai vatsahuuhtelu) eivät välttämättä tehoa merkaptopuriinin yliannostukseen ellei toimenpiteisiin ryhdytä 60 minuutin kuluessa lääkevalmisteen ottamisesta.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Antineoplastiset lääkeaineet, Puriinianalogit, ATC-koodi: L01BB02

Vaikutusmekanismi

6‑merkaptopuriini on inaktiivinen aihiolääke (pro-drug), joka vaikuttaa puriiniantagonistina, mutta sen sytotoksisuus vaatii soluun tunkeutumisen ja solunsisäisen anabolian tioguaniininukleotidiksi. 6‑merkaptopuriinin metaboliitit estävät puriinisynteesin ja puriininukleotidi-interkonversiot de novo. Tioguaniininukleotideja on myös nukleiinihapoissa ja tämä aiheuttaa vaikuttavan aineen soluja tuhoavat vaikutukset. 6‑merkaptopuriinin ja 6‑tioguaniinin välillä on yleensä ristiresistenssi.

Tiopuriinien vaikutukset tulehduksellisen suolistosairauden hoidossa välittyvät usealla eri mekanismilla. Tutkimustiedon mukaan tiopuriinien pro-apoptoottisella ja suolen epiteelisolujen kasvua inhiboivalla vaikutuksella on tärkeä rooli.

Imeytyminen ja jakautuminen

Suun kautta otettavan 6‑merkaptopuriinin hyötyosuudessa on osoitettu huomattavaa vaihtelua yksilöiden välillä, ja tämä vaihtelu johtuu todennäköisesti sen alkureitin metaboliasta. Kun sitä annettiin seitsemälle lapsipotilaalle suun kautta 75 mg/m²:n annoksena, sen keskimääräinen hyötyosuus oli 16 prosenttia annetusta annoksesta ja hyötyosuus vaihteli 5–37 prosentin välillä.

6‑merkaptopuriinin siirtyminen aivo-selkäydinnesteeseen on vähäistä.

Eliminaatio

6‑merkaptopuriinin eliminaation puoliintumisaika on 90 ± 30 minuuttia, mutta aktiivisten metaboliittien puoliintumisaika on huomattavasti pitempi (noin 5 tuntia) kuin kanta-aineen. Näennäinen puhdistuma elimistöstä on 4 832 ± 2 562 ml/min/m².

6‑merkaptopuriinin pääeliminaatioreitti on metabolian kautta. 6‑merkaptopuriinin solunsisäistä anaboliaa katalysoivat useat entsyymit, ja siitä voi muodostua 6‑tioguaniininukleotideja (TGN), mutta erilaisia tilapäisiä TGN‑aineita muodostuu TGN‑muuttumisen aikana. Ensimmäisen vaiheen katalysoi hypoksantiiniguaniinifosforibosyylitransferaasi, joka tuottaa tioinosiinimonofosfaattia (TIMP). 6‑merkaptopuriini on altis myös S‑metylaatiolle tiopuriini‑S‑metyylitransferaasi (TPMT) -entsyymin vaikutuksesta, joka tuottaa inaktiivista metyylimerkaptopuriinia. TPMT katalysoi kuitenkin myös S‑metylaatiota päänukleotidimetaboliitista (TIMP) ja muodostaa metyylitioinosiinimonofosfaattia (mTIMP). Sekä TIMP että mTIMP ovat fosforibosyylipyrofosfaattiamidotransferaasin estäjiä, joka on tärkeä entsyymi de novo puriinisynteesissä. Ksantiinioksidaasi on katabolinen pääentsyymi ja se muuntaa 6‑merkaptopuriinin inaktiiviseksi metaboliitiksi, 6‑tiovirtsahapoksi. Tämä erittyy virtsaan. Noin 7 prosenttia suun kautta annettavasta annoksesta erittyy muuttumattomana 6‑merkaptopuriinina 12 tunnin kuluessa lääkevalmisteen antamisen jälkeen.

Genotoksisuus

Muiden antimetaboliittien tapaan myös 6‑merkaptopuriini on mutageeninen ja aiheuttaa kromosomipoikkeamia in vitro ja in vivo hiirillä ja rotilla.

Karsinogeenisuus

Mahdollisen genotoksisuuden perusteella 6‑merkaptopuriini on mahdollisesti karsinogeeninen.

Teratogeenisuus

6‑merkaptopuriini aiheuttaa alkiokuolleisuutta ja vakavia teratogeenisia vaikutuksia hiirillä, rotilla, hamstereilla ja kaneilla annoksilla, jotka eivät ole toksisia emälle. Alkiokuolleisuus ja epämuodostumien tyyppi määräytyy kaikilla lajeilla annoksen ja raskauden vaiheen mukaan lääkevalmisteen antamisajankohtana.

Laktoosimonohydraatti

Mikrokiteinen selluloosa

Kroskarmelloosinatrium

Magnesiumstearaatti

Ei oleellinen.

3 vuotta.

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

MERCAPTOPURIN ORION tabletti
50 mg (J) 100 kpl (34,21 €)

PF-selosteen tieto

HDPE-muovipullo, jossa on polypropyleenikierreturvasuljin.

Pakkauskoot: 60, 100 tai 250 tablettia. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Vaaleankeltainen, pyöreä, kupera, jakouurteellinen tabletti, jonka halkaisija on 9 mm. Tabletin toisella puolella on merkintä ”ORN 71”.

Tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin.

Turvallinen käsittely

Tabletteja puolitettaessa ja käsiteltäessä on vältettävä lääkeaineen joutumista iholle tai hengitysteihin. Jokaisen Mercaptopurin Orion ‑tabletteja käsittelevän tulee pestä kädet ennen annoksen antamista ja sen jälkeen. Altistumisriskin vähentämiseksi vanhempien ja hoitajien tulee käyttää kertakäyttöisiä käsineitä Mercaptopurin Orion ‑tabletteja käsitellessään.

Raskaana olevien, raskautta suunnittelevien tai imettävien naisten ei pidä käsitellä Mercaptopurin Orion ‑tabletteja.

Vanhempia tai hoitajia ja potilaita on neuvottava säilyttämään Mercaptopurin Orion -tabletit poissa lasten ulottuvilta ja näkyviltä, mieluiten lukittavassa kaapissa. Tahaton nieleminen saattaa olla hengenvaarallista lapsille.

Hävittäminen

Soluille myrkyllinen. Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

MERCAPTOPURIN ORION tabletti
50 mg 100 kpl

• Alempi erityiskorvaus (65 %). Haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti (208).
• Peruskorvaus (40 %).

L01BB02

26.09.2022