CORTIMENT depottabletti 9 mg

Yksi tabletti sisältää 9 mg budesonidia.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Laktoosimonohydraatti 50 mg.

Sisältää soijaöljystä peräisin olevaa lesitiiniä.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Depottabletti.

Cortiment on tarkoitettu aikuisille

• remission induktioon potilaille, joilla on lievä tai keskivaikea aktiivinen haavainen paksusuolentulehdus, kun 5-ASA hoito ei ole riittävä
• remission induktioon potilaille, joilla on aktiivinen mikroskooppinen koliitti.

Annostus

Aikuiset

Haavainen paksusuolentulehdus ja mikroskooppinen koliitti
Suositeltu vuorokausiannos remission induktioon on yksi 9 mg tabletti aamulla, enintään 8 viikon ajan.

Kun hoito lopetetaan, annoksen asteittainen pienentäminen saattaa olla hyödyllistä (lisätietoa hoidon lopettamisesta, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Pediatriset potilaat

Cortiment-valmisteen tehoa ja turvallisuutta 0–18-vuotiailla lapsilla ei ole vielä varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla, joten käyttöä pediatrisilla potilailla ei suositella ennen kuin lisätietoa on saatu.

Iäkkäät potilaat

Annoksen muuttamista ei suositella. Cortiment-valmisteen käytöstä iäkkäillä potilailla on kuitenkin vain rajallisesti kokemusta.

Maksan tai munuaisten vajaatoiminta

Cortiment 9 mg ‑valmistetta ei ole tutkittu maksan ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Tästä syystä lääkettä on annettava varoen kyseisille potilaille ja heitä on seurattava huolellisesti hoidon aikana.

Antotapa
Yksi Cortiment 9 mg ‑tabletti otetaan suun kautta aamulla ruokailun yhteydessä tai tyhjään mahaan. Tabletti niellään vesilasillisen kera. Tabletteja ei saa rikkoa, murskata eikä pureskella, sillä kalvopäällysteen tarkoituksena on taata lääkeaineen hidas vapautuminen.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, soijaöljylle, pähkinäöljylle tai jollekin muulle kohdassa Apuaineet mainitulle apuaineelle.

Cortiment -tablettien käytössä on oltava varovainen, jos potilaalla on jokin infektio, hypertensio, diabetes, osteoporoosi, peptinen haavauma, glaukooma tai kaihi tai jos suvussa esiintyy diabetesta, glaukoomaa tai jotain muuta sairautta, jonka yhteydessä glukokortikoidin käytöllä voi olla ei-toivottuja vaikutuksia.

Systeemisesti tai topikaalisesti käytettävien kortikosteroidien käytön yhteydessä saatetaan ilmoittaa näköhäiriöistä. Jos potilaalla esiintyy oireita, kuten näön hämärtymistä tai muita näköhäiriöitä, potilas on ohjattava silmälääkärille, joka arvioi oireiden mahdolliset syyt. Niitä voivat olla kaihi, glaukooma tai harvinaiset sairaudet, kuten sentraalinen seroosi korioretinopatia, joista on ilmoitettu systeemisten tai topikaalisten kortikosteroidien käytön jälkeen.

Maksan toiminnan heikentyminen saattaa vaikuttaa glukokortikoidien, kuten budenosidin eliminaatioon, aiheuttaen suuremman systeemisen altistumisen. Mahdollisia systeemisia haittoja on seurattava. Mahdollisiin systeemisiin haittoihin lukeutuu glaukooma.

Kun hoito lopetetaan, annoksen pienentäminen vähitellen hoitavan lääkärin ohjeen mukaan, saattaa olla hyödyllistä.

Cortiment -hoidolla systeeminen steroidipitoisuus on pienempi kuin tavanomaisella suun kautta otettavalla glukokortikoidilla. Siirryttäessä Cortiment -hoitoon jostakin toisesta steroidihoidosta, systeemisen steroidipitoisuuden muuttuminen voi aiheuttaa oireita. Joillain potilailla saattaa esiintyä epäspesifistä huonovointisuutta siirtymävaiheessa, esim. lihas- ja nivelkipua.

Harvinaisissa tapauksissa on syytä epäillä yleistä glukokortikosteroidin vaikutuksen riittämättömyyttä, jos seuraavia oireita esiintyy: väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu. Näissä tapauksissa systeemisten glukokortikoidien annoksen nosto on joskus tarpeen.

Koska kortikosteroideilla tiedetään olevan immunologisia vaikutuksia, heikentää Cortiment -tablettien samanaikainen käyttö todennäköisesti immuunivastetta rokotteille.

Samanaikaista ketokonatsolin, tai muiden tunnettujen CYP3A4-inhibiittoreiden käyttöä on vältettävä. Jos tämä ei ole mahdollista, on hoitojen välissä oleva aika pidettävä mahdollisimman pitkänä ja Cortiment- annoksen pienentämistä tulisi harkita. (ks. myös kohta Yhteisvaikutukset).

Suuren greippimehumäärän nauttiminen (estää CYP3A4-entsyymin toimintaa etenkin suolen limakalvolla) suurensi systeemisen altistuksen suun kautta otetulle budesonidille noin kaksinkertaiseksi. Kuten muidenkin pääasiassa CYP3A4-välitteisesti metaboloituvien lääkevalmisteiden kohdalla, säännöllistä greipin tai greippimehun nauttimista on vältettävä budesonidilääkityksen yhteydessä (muut mehut kuten appelsiini- tai omenamehu eivät estä CYP3A4-entsyymin toimintaa). Ks. myös kohta Yhteisvaikutukset.

Cortiment-tabletit sisältävät lesitiiniä (soijaöljystä). Jos potilas on yliherkkä pähkinöille tai soijalle, tätä valmistetta ei saa käyttää.

Cortiment-tabletit sisältävät laktoosimonohydraattia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, täydellinen laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä.

Seuraavat varoitukset ja varotoimet koskevat yleisesti kortikosteroideja:

• Lisämunuaiskuoren suppressiota on havaittu, kun potilas on siirtynyt suuremman systeemisen vaikutuksen antavasta systeemisestä kortikostreroidihoidosta.
• Tulehdusvasteen ja immuunijärjestelmän heikentyminen altistaa potilaan infektioille.
• Glukokortikoidit voivat lamata hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintaa ja heikentää vastetta stressiin. Systeemisen glukokortikoidilisän käyttö on suositeltavaa, jos potilas leikataan tai joutuu muuhun stressitilanteeseen.
• Vesirokko ja tuhkarokko voivat olla vakavampia oraalisia glukokortikoideja käyttävillä potilailla. Erityistä varovaisuutta altistuksen välttämiseksi on noudatettava, jos potilas ei ole sairastanut kyseisiä tauteja aiemmin. Jos potilas on saanut tartunnan tai tartuntaa epäillään, glukokortikoidihoidon vähentämistä tai lopettamista on harkittava hoitavan lääkärin ohjeen mukaan.
• Steroidit voivat aiheuttaa systeemisiä vaikutuksia etenkin, jos niitä käytetään pitkäaikaisesti suurina annoksina. Näitä vaikutuksia voivat olla esim. Cushingin oireyhtymä, lisämunuaistoiminnan lamaantuminen, kasvun hidastuminen, luuntiheyden pieneneminen, kaihi, glaukooma ja hyvin harvinaisissa tapauksissa myös monenlaiset psyykeen/käyttäytymiseen kohdistuvat vaikutukset (ks. kohta Haittavaikutukset).
• Systeemisten kortikosteroidien käyttöä harkittaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, jos potilaalla tai lähisukulaisella on tai on aiemmin ollut vaikea affektiivinen häiriö.
• Systeemisen kortikosteroidihoidon vaihtaminen saattaa tuoda esiin allergiaoireita, kuten nuhaa ja ekseemaa, jotka pysyivät aiemmin hallinnassa systeemisellä lääkkeellä.

Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty.

Budesonidi metaboloituu pääosin P450 3A4 (CYP3A4)-välitteisesti. Kyseisen entsyymin estäjiä ovat esim. ketokonatsoli, itrakonatsoli, HIV-proteaasin inhibiittorit (mukaan lukien kobisistaattia sisältävät valmisteet) ja greippimehu. Samanaikaisen CYP3A inhibiittoreiden käytön odotetaan suurentavan systeemistä budesonidialtistusta moninkertaiseksi ja systeemisten haittavaikutusten riskiä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Näiden yhdistelmien käyttöä on vältettävä, ellei hoidosta saatava hyöty ole suurempi kuin kohonnut systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten riski, jolloin potilaita on seurattava systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten varalta. Jos hoitoja käytetään yhdistettynä, on yhdistelmähoitojen annostelun välissä oleva aika pidettävä mahdollisimman pitkänä ja budenosidiannoksen pienentämistä tulisi harkita. Budesonidi ei todennäköisesti estä muiden lääkkeiden CYP3A4-välitteistä metaboliaa, sillä budesonidin affiniteetti kyseiseen entsyymiin on vähäistä.

Samanaikainen käyttö CYP3A4-indusorien, kuten karbamatsepiinin kanssa saattaa laskea budesonidialtistusta, jolloin annoksen suurentaminen saattaa olla tarpeen.

Tietyille potilaille merkitsevää vaaraa mahdollisesti aiheuttavia kortikosteroidiyhteisvaikutuksia ovat yhteisvaikutukset sydänglykosidien kanssa (kaliumpitoisuuksien pienenemisestä aiheutuva vaikutuksen voimistuminen) ja diureettien kanssa (kaliumin eliminaation nopeutuminen).

Kortikosteroidien suurentunutta pitoisuutta plasmassa ja niiden vaikutuksen voimistumista on ilmoitettu naisilla, jotka käyttävät myös estrogeenia ja ehkäisytabletteja. Budesonidilla ja pieniannoksisella yhdistelmäehkäisytabletilla ei havaittu samanlaista vaikutusta.

Kolestyramiinin tai antasidien samanaikainen käyttö saattaa vähentää budesonidin imeytymistä muiden lääkkeiden tavoin. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu. Näin ollen näitä valmisteita ei saa ottaa samaan aikaan, vaan välillä on pidettävä vähintään kahden tunnin tauko.

Suositusannoksia käytettäessä omepratsoli ei vaikuta suun kautta otetun budesonidin farmakokinetiikkaan, kun taas simetidiinilla on vähäinen mutta kliinisesti merkityksetön vaikutus.

Koska lisämunuaisten toiminta saattaa olla heikentynyt, voi ACTH stimulaatiotesti aivolisäkkeen vajaatoiminnan diagnosoinnissa antaa väärän tuloksen (alhaiset arvot).

Raskaus

Tiedot suuresta määrästä raskauksia inhaloitavan budesonidin käytön aikana eivät viittaa haittavaikutuksiin. Raskauden lopputuloksista peroraalisen annon jälkeen ei ole tutkimustietoja, mutta biologinen hyötyosuus peroraalisen annon jälkeen on pieni. Eläinkokeissa kortikosteroidien todettiin olevan haitallisia suurina altistuksina (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Cortiment -valmistetta saa käyttää raskauden aikana ainoastaan, jos sen mahdolliset hyödyt arvioidaan sikiölle aiheutuvaa riskiä suuremmiksi.

Imetys

Budesonidi erittyy rintamaitoon.

Ylläpitohoito inhaloitavalla budesonidilla (200 tai 400 mikrogrammaa kaksi kertaa päivässä) astmaa sairastavilla imettävillä naisilla sai aikaan merkityksettömän systeemisen budenosidialtistuksen rintaruokituilla imeväisillä.

Farmakokineettisessä tutkimuksessa arvioitu päivittäinen annos imeväisillä oli 0,3 % äidin päivittäisestä annoksista molemmilla annostasoilla. Arvioidut plasmakonsentraatiot imeväisillä arvioitiin olevan 1/600 äidin plasmassa havaitusta konsentraatiosta, olettaen täydellistä oraalista hyötyosuutta imeväisillä.

Budesonidikonsentraatiot imeväisten plasmanäytteissä olivat kaikki alle mittausrajojen. Perustuen inhaloitavasta budesonidista saatuun dataan ja tietoon, että budesonidilla on lineaarinen PK-profiili terapeuttisin annosvälein sisäänhengitettynä, suun kautta ja rektaalisesti annosteltuna, oletetaan imeväisen altistuksen olevan terapeuttisilla budesonidiannoksilla pieni.

Tämä data tukee budenosidin oraalisten ja rektaalisten annosmuotojen käytön jatkamista imetyksen aikana

Hedelmällisyys

Cortiment-valmisteen vaikutuksesta hedelmällisyyteen ihmisellä ei ole tutkimustietoa. Rotilla ei havaittu hedelmällisyyteen kohdistuvia vaikutuksia budesonidihoidon jälkeen.

Tutkimuksia Cortiment-valmisteen vaikutuksesta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tehty. Autolla ajamisen tai koneiden käytön yhteydessä on otettava huomioon, että satunnaista huimausta tai uupumusta saattaa esiintyä (ks. kohta Haittavaikutukset).

Haittavaikutukset, jotka raportoitiin Cortiment-valmisteella tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa, on esitetty Taulukossa 1.

Haittavaikutukset, jotka raportoitiin koskien terapeuttista ryhmää, on lueteltu Taulukossa 2.

Vaiheen II ja III kliinisissä tutkimuksissa Cortiment-tablettien (suositusannosta 9 mg/vrk käytettäessä) haittatapahtumien ilmaantuvuus oli verrattavissa lumelääkkeeseen. Useimmat haittatapahtumat olivat lieviä tai keskivaikeita, eivätkä ne olleet luonteeltaan vakavia.

Haittavaikutukset on luokiteltu seuraavasti niiden yleisyyden mukaan: Hyvin yleiset (≥ 1/10); yleiset (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinaiset (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinaiset (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinaiset (< 1/10 000).

Taulukko 1. Cortiment-valmisteeseen liittyvät haittavaikutukset, joita raportoitiin kliinisissä tutkimuksissa useammin kuin kerran (N = 255)

Taulukko 2. Haittavaikutukset, jotka raportoitiin terapeuttiselle ryhmälle (suolistotulehdusten lääkkeet, paikallisesti vaikuttavat kortikosteroidit, budesonidi)

* Huomioi, että Cortiment -valmistetta ei suositella lapsille (katso Annostus ja antotapa)

Useimpia tässä valmisteyhteenvedossa mainituista haittavaikutuksista voidaan odottaa myös muiden kortikosteroidihoitojen yhteydessä.

Systeemisille kortikoideille tyypillisiä haittavaikutuksia voi esiintyä (esim. Cushingin taudin piirteet ja kasvun hidastuminen). Nämä haittavaikutukset ovat riippuvaisia annoksesta, hoidon kestosta, kortikosteroidien samanaikaisesta tai aiemmasta käytöstä ja yksilöllisestä herkkyydestä.

Pediatriset potilaat
Ei saatavilla olevaa tietoa.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 Fimea

Cortiment-tablettien pienen systeemisen hyötyosuuden vuoksi suurtenkaan annosten aiheuttama akuutti yliannostus ei todennäköisesti aiheuta akuuttia kliinistä hätätilannetta. Akuutissa yliannostuksessa budesonidille ei ole spesifistä vastalääkettä. Hoito on elintoimintoja tukevaa ja oireenmukaista.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Paikallisesti vaikuttavat kortikosteroidit
ATC-koodi: A07E A06

Vaikutusmekanismi

Budesonidin tarkkaa vaikutusmekanismia haavaisen koliitin ja mikroskooppisen koliitin hoidossa ei tunneta täysin. Yleisesti ottaen budesonidi estää monia tulehdusprosesseja, kuten sytokiinituotantoa, tulehdussolujen aktivaatiota ja endoteeli- ja epiteelisolujen adheesiomolekyylien ilmentymistä. Prednisolonihoitoa kliinisesti vastaavilla annoksilla budesonidi lamaa hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintaa merkitsevästi vähemmän ja vaikuttaa vähemmän tulehdusmerkkiaineisiin.

Kliinisten farmakologian ja farmakokinetiikan tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että Cortiment-tablettien vaikutustapa perustuu paikalliseen vaikutukseen suolessa.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Depotominaisuus perustuu multimatriksirakenteeseen (MMX), jossa on enteropäällyste. Päällyste liukenee suolinesteisiin silloin, kun pH on yli 7.

Enteropäällyste suojaa tätä lääkemuotoa sen kulkeutuessa mahan ja pohjukaissuolen läpi ohutsuolen alaosaan. Kun suojakerros on liuennut, suolinesteet pääsevät kosketuksiin hydrofiilisten matriksipolymeerien kanssa, jolloin ne turpoavat ja muodostuu viskoosinen geelimatriksi. Geelimatriksiin pääsevä liuotin liuottaa vaikuttavan aineen lipofiilisista matrikseista. Näin budesonidi vapautuu ruoansulatuskanavassa kontrolloidusti koko paksusuolen alueella.

Budesonidi on glukokortikoidi, jota käytetään tulehduksellisen suolistosairauden hoidossa. Se lievittää tulehdusta paikallisesti, mutta ei pienennä kortisolipitoisuuksia samassa määrin kuin systeemiset glukokortikoidit.

Kliininen teho ja turvallisuus

Haavainen koliitti

Lievää tai keskivaikeaa aktiivista colitis ulcerosaa sairastavilla aikuispotilailla (N=1022) on tehty kaksi satunnaistettua, kontrolloitua vaiheen III kliinistä tutkimusta. Kaksisataaviisikymmentäviisi (255) potilasta sai yhden Cortiment 9 mg ‑tabletin vuorokaudessa 8 viikon ajan. Mukaan otetut potilaat olivat joko hoitonaiiveja (42 % ITT) tai potilaita, joilla 5-ASA-hoito ei ollut antanut riittävää vastetta (58 % ITT). Molempiin tutkimuksiin sisällytettiin vertailuryhmä, mesalatsiini (Asacol) ja budesonidi (Entocort), jotta voidaan varmistua tutkimuksen herkkyydestä. Remission määritelmä molemmissa tutkimuksissa oli UCDAI-pistemäärä ≤ 1 ja peräsuolivuodon ja ulostustiheyden pistemäärä 0, limakalvo normaali (ei haurastumia) ja ≥ 1 pisteen lasku endoskopiapisteissä.

Cortiment 9 mg ‑tablettien vaikutus ensisijaiseen päätetapahtumaan:

Molemmissa tutkimuksissa saavutettiin lumelääkkeeseen verrattuna tilastollisesti merkitsevä ero Cortiment 9 mg hyväksi; 10,4 % ja 12,9 %.

5-ASA-hoito on hoitostandardi lievän ja keskivaikean taudin hoidossa. Tuloksia Cortimentin ja 5-ASAn vertailututkimuksesta ei ole saatavilla. Tämän vuoksi valmisteen paikka hoidossa on vielä määrittämättä. Osa potilaista voi hyötyä initiaalihoidon aloittamisesta Cortimentilla.

Alla on esitetty näyttö mikroskooppisen koliitin indikaatiolle (kollageenikoliitti ja lymfosyyttikoliitti). Näyttö perustuu budesonidivalmiste Entocortilla tehtyihin tutkimuksiin. Tämän valmisteen ja budesonidivalmiste Cortimentin systeeminen hyötyosuus on samanlainen (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Kollageenikoliitti:

Budesonidin kliinisiä ja histologisia vaikutuksia kollageenikoliitin hoidossa tutkittiin kahdessa satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, lumekontrolloidussa kuusi ja kahdeksan viikkoa kestäneessä induktiotutkimuksessa annoksella 9 mg/päivä. Ensimmäisessä tutkimuksessa 23 potilasta satunnaistettiin saamaan budesonidia 9 mg/päivä ja 22 potilasta saamaan lumelääkettä kuuden viikon ajan. Kliinisen remission aste oli merkitsevästi korkeampi (p < 0,001) budesonidiryhmässä kuin lumeryhmässä, 86,9 % vs. 13,6 %. Histologista paranemista havaittiin 14 potilaalla budesonidiryhmässä (60,9 %) ja yhdellä potilaalla lumeryhmässä (4,5 %; p < 0,001). Toisessa tutkumuksessa 10 potilasta satunnaistettiin saamaan budesonidia 8 viikon ajan (9 mg/päivä neljän viikon ajan, 6 mg/päivä kahden viikon ajan ja 3 mg/päivä kahden viikon ajan) ja 10 potilasta saamaan lumetta. Kaikki 10 budesonidia saanutta potilasta saivat kliinisen vasteen verrattuna kahteen potilaaseen lumeryhmässä (p < 0,001).

Kahdessa sokkouttamattomassa tutkimuksessa (satunnaistettujen, kaksoissokkoutettujen, lumekontrolloitujen ylläpitotutkimusten alkuseurantavaihe) tutkittiin budesonidin tehoa annoksella 9 mg/päivä 6 viikon ajan. Ensimmäisessä tutkimuksessa 46 potilasta (96 %) saavutti 2–30 (keskimäärin 6,4) päivässä kliinisen remission, johon liittyi merkittävä ulosteen koostumuksen parantuminen. Toisessa tutkimuksessa 42 tutkimuksen aloittaneesta potilasta 34 (81 %) oli viikolla 6 kliinisessä remissiossa (keskimääräinen ulostusfrekvenssi enintään kolme kertaa päivässä).

Lymfosyyttikoliitti:

Tämän indikaation näyttö on rajallista. Yksi satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu tutkimus on suoritettu 15 lymfosyyttikoliittia sairastavalla potilaalla. Yhtätoista potilasta hoidettiin budesonidilla annoksella 9 mg/päivä ja neljä potilasta sai lumetta kahdeksan viikon ajan. Kliininen vaste (määritelty vähintään 50 % paranemisena ulostamistiheydessä) nähtiin 25 %:lla lumeryhmästä ja 91 %:lla budesonidiryhmästä (p = 0,03).

Pediatriset potilaat

Cortiment-valmistetta ei ole tutkittu pediatrisilla potilailla.

Imeytyminen

Imeytyminen näyttää olevan täydellistä tavallisen mikronisoidun yhdisteen peroraalisen annon jälkeen. Suuri osa lääkeaineesta imeytyy ileumista ja nousevasta koolonista.

Budesonidin systeemistä hyötyosuutta Cortiment-kerta-annoksen jälkeen verrattiin Entocort-valmisteeseen terveillä koehenkilöillä. Systeeminen hyötyosuus oli samaa luokkaa eli noin 10 %, mikä johtuu maksan ensikierron metaboliasta. Budesonidin huippupitoisuudet plasmassa ovat noin 1,3‑1,8 ng/ml 13–14 tunnin kuluttua annosta. Cortiment-tablettien otolla samanaikaisesti ruoan kanssa ei ollut kliinisesti merkitsevää vaikutusta imeytymiseen. On todettu, että toistuva annostelu ei aiheuta lääkkeen kertymistä.

Jakautuminen

Budesonidin jakautumistilavuus on suuri (noin 3 l/kg). Sitoutuminen plasman proteiineihin on keskimäärin 85–90-prosenttista.

Biotransformaatio

Budesonidi läpikäy voimakkaan maksametabolian. Sen metaboliittien glukokortikoidivaikutus on vähäinen. Tärkeimpien metaboliittien eli 6-beeta-hydroksibudesonidin ja 16-alfa-hydroksiprednisolonin glukokortikoidivaikutus on alle 1 % budesonidin vaikutuksesta. Budesonidin metabolia tapahtuu pääasiassa CYP3A4-välitteisesti (CYP450-järjestelmän alaperhe).

Eliminaatio

Imeytyminen rajoittaa budesonidin eliminaationopeutta. Budesonidin systeeminen puhdistuma on suuri (noin 1,2 l/min).

Pediatriset potilaat

Cortiment-tablettien farmakokinetiikasta ei ole tutkimustietoja eikä kokemusta pediatrisilla potilailla.

Prekliinisessä toksikologisessa ja toksikokineettisessä vertailevassa tutkimuksessa verrattiin Cortiment-tabletteja tällä hetkellä hyväksyttyihin depotmuotoisiin budesonidivalmisteisiin (Entocort^® EC 3 mg kapselit, AstraZeneca) makakiapinoilla. Tutkimus vahvisti, että Cortiment-tableteilla huippualtistus saavutettiin myöhemmin ja kokonaisaltistus oli pienempi kuin nykyisillä budesonidivalmisteilla. Toksikologinen profiili oli kuitenkin vastaava.

Prekliiniset tiedot ovat osoittaneet, että budesonidin haittavaikutukset ovat lievempiä tai samaa luokkaa kuin muiden glukokortikoidien (kuten painonnousu, lisämunuaisten ja kateenkorvan atrofia ja leukosyyttiarvoihin kohdistuvat vaikutukset). Kuten kaikkien glukokortikoidien käytön yhteydessä, näillä steroidivaikutuksilla voi olla merkitystä myös ihmiselle, annoksesta ja hoidon kestosta sekä sairaudesta riippuen.

Budesonidi ei vaikuttanut rotan hedelmällisyyteen. Kuten muidenkin glukokortikoidien, budesonidin on osoitettu aiheuttavan tiineillä rotilla ja kaneilla sikiökuolemia ja sikiön kehityspoikkeavuuksia (pesueiden pienentymistä, sikiöiden kasvuhidastumaa ja luustopoikkeavuuksia). Joidenkin glukokortikoidien on ilmoitettu aiheuttavan suulakihalkiota eläimillä. Löydöksien merkitystä ihmiselle ei kuitenkaan ole osoitettu (ks. myös kohta Raskaus ja imetys).

Budesonidilla ei ole todettu mutageenistä vaikutusta useissa in vitro- ja in vivo -tutkimuksissa. Budesonidin pitkäaikaistutkimuksissa rotalla havaittiin basofiilisten maksapesäkkeiden vähäistä lisääntymistä. Karsinogeenisuustutkimuksissa taas havaittiin primaaristen maksakasvainten, astrosytoomien (urosrotilla) ja nisäkasvainten (naarasrotilla) lisääntymistä. Nämä kasvaimet johtuvat todennäköisesti lääkkeen spesifisestä vaikutuksesta steroidireseptoreihin, maksan metaboliakuorman suurenemisesta ja anabolisista vaikutuksista. Myös muilla glukokortikoideilla on havaittu olevan samoja vaikutuksia rottakokeissa, joten kyseessä on luokkavaikutus tällä eläinlajilla.

Tabletin ydin
Steariinihappo (E570)
Lesitiini (soija) (E322)
Mikrokiteinen selluloosa (E460)
Hydroksipropyyliselluloosa (E463)
Laktoosimonohydraatti
Hydratoitu kolloidinen piidioksidi (E551)
Magnesiumstearaatti (E470b)

Tabletin kalvopäällyste
Metakryylihappo–metyylimetakrylaatti­kopolymeeri (1:1)
Metakryylihappo–metyylimetakrylaatti­kopolymeeri (1:2)
Talkki (E553b)
Titaanidioksidi (E171)
Trietyylisitraatti

Ei oleellinen.

3 vuotta

Säilytä alle 30 °C.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

CORTIMENT depottabletti
9 mg 30 fol (101,00 €)

PF-selosteen tieto

Tabletit on pakattu polyamidi/alumiini/PVC-läpipainopakkaukseen, jossa on alumiininen taustakalvo. Ulkopakkaus on pahvia.

Pakkaus sisältää 30 tablettia.

Valmisteen kuvaus:

Valmiste on valkoinen tai luonnonvalkoinen, pyöreä, kaksoiskupera, kalvopäällysteinen enterotabletti, jonka halkaisija on noin 9,5 mm ja paksuus noin 4,7 mm. Tabletin toisella puolella on kaiverrus ‘MX9’.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

CORTIMENT depottabletti
9 mg 30 fol

• Alempi erityiskorvaus (65 %). Haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti (208).
• Peruskorvaus (40 %).

A07EA06

02.09.2020