LAXOBERON tipat, liuos 7,5 mg/ml

1 ml tippoja sisältää natriumpikosulfaattia 7,5 mg.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Yksi millilitra tippoja sisältää 0,45 g sorbitolia (E 420), ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tipat, liuos.

Atoninen ummetus, esim. vanhuksilla, leikkauksen jälkeen, synnytyksen jälkeen tai neurologisten häiriöiden yhteydessä. Lyhytaikaiseen käyttöön.

Annostus

Annostus on yksilöllinen. Aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille alkuannos on 10 tippaa illalla pieneen vesitilkkaan sekoitettuna. Alkuannoksen jälkeen annosta lisätään tai vähennetään niin, että ulostemassan konsistenssi on toivottu. Maksimivuorokausiannos on 20 tippaa. Suurinta suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Pitkäaikaisessa käytössä lääkettä otetaan vain joka toinen päivä.

Laxoberonia saa käyttää jatkuvastivain lääkärin ohjeen mukaan.

10 tippaa Laxoberonia vastaa 5 mg natriumpikosulfaattia.

Laxoberon voidaan sekoittaa juomaan tai ruokaan.

Pediatriset potilaat

Alle 12-vuotiaille lapsille Laxoberon-tippoja annetaan vain lääkärin ohjeen mukaan. Normaalisti 1 - 6-vuotiaille 5 - 8 tippaa ja yli 6-vuotiaille 10 tippaa kerran päivässä.

• suolistotukokset
• vaikeat kivuliaat ja/tai kuumeiset akuutit vatsanalueen vaivat (esim. umpilisäkkeen tulehdus), joihin voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua
• akuutit tulehdukselliset suolistosairaudet
• vaikea nestevajaus
• yliherkkyys natriumpikosulfaatille tai jollekin muulle valmisteen aineosalle
• harvinaiset perinnölliset sairaudet, joiden takia potilas ei siedä valmisteen apuaineita (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Kuten muitakaan ulostuslääkkeitä Laxoberonia ei pidä käyttää yhtäjaksoisesti päivittäin tai pitkiä ajanjaksoja ilman, että ummetuksen syy on selvitetty. Pitkittynyt liiallinen käyttö voi johtaa neste- ja elektrolyyttitasapainohäiriöihin ja hypokalemiaan.

Heitehuimausta ja/tai pyörtymistä on raportoitu Laxoberon-valmistetta käyttäneillä potilailla. Saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot näistä tapauksista viittaavat siihen, että tapaukset olisivat yhdenmukaisia ulostamiseen liittyvän pyörtymisen kanssa (tai pyörtymisen joka johtuu ponnistelusta ulostettaessa) tai ummetukseen liittyvän alavatsakivun aiheuttaman vasovagaalisen reaktion kanssa. Tapaukset eivät välttämättä liity itse natriumpikosulfaatin käyttöön.

Laxoberonia ei suositella käytettäväksi muutoin kuin lääkärin valvonnassa tai lääkärin ohjeen mukaan seuraavissa tapauksissa:

• käyttö on jatkunut yli yhden viikon
• vatsaleikkausten jälkeen
• alle 12-vuotiaille lapsille

Laxoberon sisältää sorbitolia

Yksi millilitra tippoja sisältää 0,45 g sorbitolia. Suositeltu enimmäisannos aikuisille sisältää siten 0,6 g sorbitolia ja suositeltu enimmäisannos yli 6-vuotiaille sisältää 0,3 g sorbitolia. Sorbitoli on fruktoosin lähde.

Tätä lääkevalmistetta ei pidä antaa potilaille, joilla on perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi (HFI).

Laxoberon sisältää natriumia

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per millilitra eli sen voidaan sanoa olevan

”natriumiton”.

Diureettien tai kortikoidien samanaikainen käyttö voi aiheuttaa elektrolyyttitasapainon häiriöitä varsinkin jos Laxoberonia käytetään suuria annoksia.

Elektrolyyttitasapainon häiriö voi lisätä herkkyyttä sydänglykosideille.

Samanaikainen antibioottilääkitys voi vähentää Laxoberon-valmisteen laksatiivista vaikutusta.

Raskaus

Lääkkeen käytöstä raskaana oleville naisille ei ole olemassa tarkkoja ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia.

Pitkä kokemus ei ole antanut viitteitä lääkkeen haitallisista vaikutuksista raskaudenaikaisessa käytössä.

Laxoberonin, kuten muidenkin lääkkeiden käyttöä on kuitenkin vältettävä raskauden aikana ja käytettävä vain lääkärin ohjeen mukaan.

Imetys

Kliininen aineisto osoittaa, ettei natriumpikosulfaatin aktiivinen osa BHPM (bis-(p-hydroksifenyyli)pyridyyli-2-metaani) eivätkä sen glukuronidit erity terveiden imettävien äitien äidinmaitoon. Tämän vuoksi Laxoberon-valmistetta voidaan käyttää imetyksen aikana.

Hedelmällisyys

Lääkkeen vaikutusta ihmisten hedelmällisyyteen ei ole tutkittu. Prekliinisissä tutkimuksissa ei ilmennyt mitään vaikutusta hedelmällisyyteen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Tutkimuksia valmisteen vaikutuksesta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tehty. Potilaita tulisi ohjeistaa, että vasovagaalisista reaktioista (kuten vatsan kouristukset) johtuen, he saattavat kokea heitehuimausta ja/tai pyörtymistä. Jos potilaat saavat vatsan kouristuksia, heidän tulisi välttää vaarallisia työtehtäviä, kuten autolla ajamista tai koneiden käyttämistä.

Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10000, < 1/1000), hyvin harvinainen (< 1/10000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Jos huimausta tai pyörtymistä esiintyy Laxoberon-valmisteen ottamisen jälkeen, se johtuu yleensä vasovagaalisista reaktioista (esim. vatsan kouristukset, ulostaminen).

* Tämä haittavaikutus on havaittu myyntiluvan myöntämisen jälkeen. 95 %:n varmuudella esiintymistiheysluokka ei ole suurempi kuin melko yleinen, mutta se saattaa olla matalampi. Tarkempi esiintymistiheyden arviointi ei ole mahdollista, koska haittavaikutusta ei esiintynyt 1020 potilaan kliinisestä tutkimuksesta koostetussa tietokannassa.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty‐haitta‐tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www‐sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus‐ ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

FI‐00034 Fimea

Yliannostuksen oireet: Suoliston ärsytys; ripuli, vatsan kouristukset, pahoinvointi. Neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöt, erityisesti hypokalemia.

Suuren yliannostuksen seurauksena on joskus esiintynyt paksunsuolen limakalvon iskemiaa. Laxoberonin, kuten muidenkin laksatiivien kroonisen yliannostuksen aiheuttamia oireita saattaa olla: krooninen ripuli, vatsakipu, hypokalemia, sekundaarinen (hyper)aldosteronismi ja munuaiskivien esiintyminen. Kroonisen käytön yhteydessä on kuvattu myös munuaistiehyeiden vaurioita, metabolista alkaloosia ja hypokalemiasta johtuvaa lihasheikkoutta.

Hoito: Yliannostustapauksissa suositellaan lääkehiilen antamista ja oireenmukaista hoitoa. Suoliston kouristuksiin voidaan antaa spasmolyyttejä.

Sydän- ja verenkiertoelimistön tilaa sekä etenkin lasten ja vanhusten neste- ja elektrolyyttitasapainoa on seurattava ja tarvittaessa korjattava.

Farmakoterapeuttinen ryhmä, kontaktilaksatiivit,

ATC-koodi A06AB08

Natriumpikosulfaatti on paikallisesti vaikuttava laksatiivi. Se on sellaisenaan farmakologisesti tehoton, mutta kekumin ja paksunsuolen sulfataasia tuottavat mikro-organismit pilkkovat sen entsymaattisesti.

Tällöin muodostuu vapaita fenoleja, jotka vaikuttavat suolen limakalvon kemo-reseptoreihin ja motoriikka lisääntyy. Samanaikaisesti vähenee veden resorptio suolesta. Tämän seurauksena ulostaminen stimuloituu, ulosteen kauttakulkuaika lyhenee ja uloste pehmenee.

Natriumpikosulfaatti on laksatiivi, joka toimii paksusuolessa ja stimuloi erityisesti luonnollista tyhjennysprosessia ruoansulatuskanavan loppuosassa. Siksi natriumpikosulfaatti ei muuta ruoansulatusta eikä sillä ole vaikutusta kaloreiden tai välttämättömien ravintoaineiden imeytymiseen ohutsuolesta.

Imeytyminen ja jakautuminen

Oraalisen annostelun jälkeen natriumpikosulfaatti kulkeutuu ilman merkittävää imeytymistä paksusuoleen. Siten vältetään enterohepaattinen kierto.

Biotransformaatio

Natriumpikosulfaatti muuttuu aktiiviseksi laksatiiviseksi yhdisteeksi bis-(p-hydroksifenyyli)pyridyyli-2-metaaniksi (BHPM) bakteerien pilkkoutumisen kautta suoliston distaalisessa osassa.

Eliminaatio

Muuntumisen jälkeen vain pieniä BHPM:n määriä imeytyy ja se konjugoituu lähes kokonaan suolen seinämässä ja maksassa muodustaen inaktiivista BHPM-glukuronidia. Suun kautta otetusta 10 mg:n natriumpikosulfaattiannoksesta 10,4 % erittyi BHPM-glukuronidina virtsaan 48 tunnin kuluessa.

Erittyminen virtsaan yleensä vähenee, kun käytetään suurempia natriumpikosulfaattiannoksia.

Farmakokinetiikan/farmakodynamiikan suhde

Valmisteen ulostuttava vaikutus alkaa yleensä 6-12 tunnin kuluttua, tämä määräytyy aktiiviaineen (BHPM) vapautumisen mukaan. Ulostuttavan vaikutuksen ja aktiivisen osan plasmapitoisuuksien välillä ei ole suoraa tai käänteistä yhteyttä.

Tutkimukset akuutista toksisuudesta eri eläinlajeilla eivät ole osoittaneet mitään erityistä herkkyyttä.

Tutkimukset kroonisesta toksisuudesta rotilla ja koirilla eivät ole tuottaneet toksisia vaikutuksia. Mutageenisuustutkimukset eivät ole osoittaneet mitään merkkejä mutageenisestä tai genotoksisesta vaikutuksesta.

Pitkäaikaistutkimuksia tumorigeenisestä vaikutuksesta eläimillä ei ole.

Mitään teratogeenisia vaikutuksia ei ole havaittu rotilla annoksella 10000 mg/kg eikä kaneilla annoksella 1000 mg/kg.

Yhteenvetona voidaan todeta, että oraalisen annon jälkeen lääkkeen matalan hyötyosuuden vuoksi, natriumpikosulfaatin akuutti ja krooninen toksisuus on alhainen.

Nestemäinen kiteytymätön sorbitoli, natriumbentsoaatti (säilytysaine E211), natriumsitraattidihydraatti, sitruunahappomonohydraatti, puhdistettu vesi

Ei oleellinen

3 vuotta

Säilytä alle 30 °C. Avatun pullon käyttöaika on 12 kuukautta.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Itsehoito

LAXOBERON tipat, liuos
7,5 mg/ml 30 ml (15,26 €)

PF-selosteen tieto

Pakkauskoko: 30 ml:n valkoinen muovinen (HDPE) tippapullo.

Valmisteen kuvaus:

Kirkas, väritön tai kellertävä tai hieman kellanruskea liuos

Ei erityisohjeita

LAXOBERON tipat, liuos
7,5 mg/ml 30 ml

• Ei korvausta.

A06AB08

15.07.2023