DORMIX tabletti, kalvopäällysteinen 12,5 mg, 25 mg

Yksi tabletti sisältää joko 12,5 mg tai 25 mg doksylamiinivetysuksinaattia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Dormix 12,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen:

Kokkeniilipunainen A (E124) 0,02 mg

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tabletti, kalvopäällysteinen (tabletti)

Ajoittaisen unettomuuden lyhytaikainen, oireenmukainen hoito yli 18‑vuotiailla aikuisilla.

Annostus

Aikuiset (yli 18‑vuotiaat)

Suun kautta.

Suositusannos on 12,5–25 mg (1–2 x 12,5 mg:n tabletti tai 1 x 25 mg:n tabletti) 30 minuuttia ennen nukkumaan menoa.

Jos päiväaikaan ilmenee uneliaisuutta, suositellaan annoksen pienentämistä 25 mg:sta 12,5 mg:aan tai annoksen ottamista aikaisemmin niin, että heräämiseen on vähintään 8 tuntia.

Enimmäisvuorokausiannosta 25 mg (2 x 12,5 mg:n tabletti tai 1 x 25 mg:n tabletti) ei saa ylittää.

Hoidon tulee kestää mahdollisimman lyhyen ajan. Yleensä hoito voi kestää muutamasta päivästä yhteen viikkoon.

Tätä lääkitystä saa käyttää yli 7 päivän ajan vain, jos se lääkärin arvion mukaan on suositeltavaa.

Pediatriset potilaat

Dormix-valmistetta ei suositella alle 18 vuoden ikäisten lasten ja/tai nuorten hoitoon. Doksylamiinin turvallisuutta ja tehoa tämänikäisten yöunen apuna ei ole varmistettu.

Iäkkäät

Yli 65‑vuotiailla potilailla on muita todennäköisemmin muita sairauksia, jotka saattavat vaatia lääkeannoksen pienentämistä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Suositeltu aloitusannos on 12,5 mg (1 x 12,5 mg:n tabletti) 30 minuuttia ennen nukkumaan menoa. Annosta voidaan nostaa 25 mg:aan (2 x 12,5 mg:n tabletti tai 1 x 25 mg:n tabletti), jos aloitusannos ei lievitä unettomuutta. Jos haittavaikutuksia ilmenee, vuorokausiannos on 12,5 mg (1 x 12,5 mg:n tabletti). Hoidon vaikutuksia pitää jatkuvasti arvioida.

Heikentynyt munuaisten ja/tai maksan toiminta

Saatavilla ei ole tietoja potilaista, joiden munuaisten tai maksan toiminta on heikentynyt. Doksylamiinin aiheuttamien haittavaikutusten riski voi olla suurentunut munuais- ja/tai maksasairailla, koska doksylamiini ja sen metaboliitit kertyvät elimistöön. Doksylamiini on vasta-aiheinen potilailla, joilla on vaikea munuaisten tai maksan toiminnan heikentyminen sekä loppuvaiheen munuaissairaus. Sen käyttöä pitää välttää potilailla, joilla on kohtalainen munuaisten tai maksan toiminnan heikentyminen. Vuorokausiannoksen pienentämistä enimmäismäärään 12,5 mg suositellaan, jos potilaan munuaisten tai maksan toiminta on lievästi heikentynyt (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Antotapa

Suun kautta.

Tabletit on otettava 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa riittävän nesteen (mieluiten veden) kanssa.

Dormix-valmisteen voi ottaa joko ennen ateriaa tai sen jälkeen, koska ruoka ei vaikuta doksylamiinin biologiseen hyötyosuuteen (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Dormix-valmistetta ei saa ottaa alkoholijuomien kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

• Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
• Yliherkkyys muille antihistamiineille. Muiden antihistamiinien kanssa ilmenevien ristireaktioiden mahdollisuus on otettava huomioon, joten H₁-antihistamiineja ei saa käyttää potilaalle, jolle on kehittynyt yliherkkyys jollekin tämän lääkeaineryhmän yhdisteelle.
• Astma
• Pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus
• Keuhkolaajentuma
• Glaukooma
• Eturauhasen liikakasvu
• Ahtauttava peptinen haavauma
• Mahanportin ja pohjukaissuolen ahtauma
• Virtsarakon kaulan ahtauma
• Vaikea munuaisten tai maksan toiminnan heikentyminen
• Samanaikainen käyttö monoamiinioksidaasin (MAO) estäjien kanssa
• Samanaikainen käyttö vahvojen CYP450‑isoentsyymien estäjien kanssa. Tällaisia ovat SSRI-lääkkeet (fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini), makrolidiantibiootit (klaritromysiini, erytromysiini, telitromysiini), rytmihäiriölääkkeet (amiodaroni), antiviraaliset proteaasinestäjät (indinaviiri, ritonaviiri, telapreviiri) ja atsoli-sienilääkkeet (flukonatsoli, ketokonatsoli, itrakonatsoli, vorikonatsoli), terbinafiini, kinidiini, nefatsodoni, bupropioni ja gemfibrotsiili.
• Dormix-valmistetta ei saa käyttää imetyksen aikana (ks. kohta Raskaus ja imetys).

Dormix-valmisteen käyttöä yli 7 päivän ajan ei suositella, jollei se lääkärin arvion mukaan ole suositeltavaa.

Jos potilaalla on päiväaikaista uneliaisuutta, annosta kannattaa pienentää (ks. kohta Annostus ja antotapa) tai varmistaa, että heräämisen ja annoksen oton väliin jää vähintään 8 tuntia.

Heikentynyt maksan tai munuaisten toiminta

Varovaisuutta suositellaan, jos potilaan munuaisten tai maksan toiminta on lievästi tai kohtalaisesti heikentynyt.

Kouristuskohtaukset

Varovaisuutta suositellaan, jos potilaalla on epilepsia, koska antihistamiinit voivat toisinaan aiheuttaa yliärtyvyyttä hoitoannoksillakin ja voivat siten madaltaa kouristuskynnystä.

Sydänsairaudet

Sydämen vajaatoimintapotilaita on hoidettava varoen. Erityistä varovaisuutta tarvitaan valtimohypertensiota sairastavilla, koska antihistamiinit voivat nostaa verenpainetta.

Varovaisuutta suositellaan myös, jos potilaan QT‑aika on pidentynyt. Vaikka tätä vaikutusta ei olekaan havaittu doksylamiinilla, muut antihistamiinit voivat pidentää QT‑aikaa.

Kuulo

Doksylamiini voi peittää joidenkin lääkkeiden (mm. parenteraalisten aminoglykosidien, karboplatiinin, sisplatiinin, klorokiinin ja erytromysiinin) korviin kohdistuvat myrkylliset vaikutukset; kuulo on siis tutkittava säännöllisesti.

Elimistön kuivuminen

H₁‑antihistamiinit voivat pahentaa elimistön kuivumisen ja lämpöhalvauksen oireita, mikä johtuu hikoilun vähenemisestä lääkkeen antikolinergisten vaikutusten vuoksi.

Samanaikainen hoito muilla keskushermoston toimintaa lamaavilla aineilla

Alkoholin nauttimista hoidon aikana on vältettävä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Doksylamiini voi aiheuttaa additiivisia keskushermostovaikutuksia, silloin kun se otetaan samanaikaisesti alkoholin, unilääkkeen, rauhoittavan tai muun keskushermoston toimintaa lamaavan lääkkeen kanssa. Lisäksi antihistamiinien antikolinerginen vaikutus saattaa voimistua, jos lääkettä käytetään antikolinergisen tai trisyklisen masennuslääkkeen kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Iäkkäät

Varovaisuutta on noudatettava, jos potilas on yli 65–vuotias, koska tämä lääke aiheuttaa heille muunikäisiä herkemmin haittavaikutuksia. Hoidon vaikutuksia pitää jatkuvasti arvioida (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Doksylamiinivetysuksinaatin antikolinerginen lääkevaikutus ilmenee tavallisesti suun kuivumisena, ummetuksena, virtsaumpena ja näön hämärtymisenä. Myös päiväaikainen uneliaisuus ja kiertohuimaus voivat lisääntyä. Iäkkäillä on myös havaittu normaalia suurempi kaatumisriski (ks. kohta Haittavaikutukset).

Antihistamiineilla on usein antikolinergistä vaikutusta, jolle iäkkäät ovat erityisen herkkiä. Antihistamiinihoidossa on siten oltava varovainen tai siitä on pidättäydyttävä kokonaan, jos potilaalla on entuudestaan jokin sairaustila, jota antikolinerginen vaikutus todennäköisesti pahentaa. Tällaisia ovat mm. virtsaumpi tai virtsateiden tukos; sulkukulmaglaukooma, hoitamaton kohonnut silmänpaine tai hoitamaton primaarinen avokulmaglaukooma ja maha-suolikanavan tukkeumat.

Muita varovaisuutta vaativia tiloja

• hypokalemia tai muut elektrolyyttimuutokset
• virtsaumpi.

Greippimehu

Ei tiedetä, estääkö greippimehu doksylamiinin metaboliaa. Potilasta kannustetaan välttämään greippimehua doksylamiinin käytön aikana.

Doksylamiinin vaikutukset muiden lääkeaineiden farmakokinetiikkaan

Doksylamiinin mahdollisesta estovaikutuksesta muiden lääkeaineiden metaboliaan tiedetään vähän. Siksi pienen terapeuttisen indeksin omaavia lääkeaineita ei saa käyttää yhdessä doksylamiinin kanssa, koska altistus tällaisille lääkeaineille saattaa suurentua (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Toleranssi

Toistuva unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö voi johtaa tehon menetykseen (toleranssi). Tätä vaikutusta ei ole todettu doksylamiinin käytön aikana.

Anterogradinen muistinmenetys

Unilääkkeet voivat aiheuttaa anterogradisen muistinmenetyksen etenkin muutaman ensimmäisen tunnin aikana lääkkeenotosta. Tätä vaikutusta ei ole todettu doksylamiinin käytön aikana. Riski kasvaa annosten kasvaessa, mutta riskiä voidaan laskea riittävän pitkillä ja keskeytymättömillä unilla (7‑8 tuntia).

Apuainevaroitukset:

Dormix 12,5 mg valmiste sisältää väriaineena kokkeniilipunainen A:ta (E124), mikä voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Se voi aiheuttaa astmaa, erityisesti asetyylisalisyylihapolle allergisille potilaille.

Natrium

Dormix 12,5 mg ja 25 mg valmisteet sisältävät alle 1 mmol (23 mg) natriumia per tabletti eli niiden voidaan sanoa olevan ”natriumittomia”.

Farmakodynaamiset yhteisvaikutukset

Doksylamiinihoidon aikana on vältettävä alkoholin nauttimista, koska alkoholi voi voimistaa doksylamiinin vaikutusta ennakoimattomasti.

Adrenaliinia ei saa käyttää hypotension hoitoon doksylamiinia käyttävillä potilailla, koska adrenaliini voi tällöin alentaa verenpainetta entisestään. Sen sijaan noradrenaliinia voi käyttää vaikean sokin hoitoon (ks. kohta Yliannostus).

Koska useat antihistamiinit voivat pidentää QT‑aikaa (vaikka tätä vaikutusta ei olekaan havaittu doksylamiinilla), muiden QT‑aikaa pidentävien lääkkeiden (esim. rytmihäiriölääkkeiden, tiettyjen antibioottien, tiettyjen malarialääkkeiden, tiettyjen antihistamiinien, tiettyjen lipidiarvoja pienentävien lääkkeiden ja tiettyjen neuroleptien) samanaikaista antoa on vältettävä.

Sytokromi P450:n estäjien (esim. atsolijohdosten tai makrolidien) tai elekrolyyttimuutoksia (kuten hypokalemiaa tai hypomagnesemiaa [esim. tietyt diureetit]) aiheuttavien lääkkeiden samanaikaista antoa on vältettävä.

Antihistamiineilla voi olla additiivisia vaikutuksia sekä alkoholin että muiden keskushermoston toimintaa lamaavien aineiden (esim. barbituraatten, unilääkkeiden, rauhoittavien lääkkeiden, ahdistusta lievittävien lääkkeiden, opioidityyppisten kipulääkkeiden, psykoosilääkkeiden, prokarbatsiinin) kanssa.

Keskushermostoon vaikuttavat antihypertensiiviset lääkkeet, kuten guanabentsi, klonidiini ja alfa-metyylidopa, voivat voimistaa sedatiivista vaikutusta yhdessä antihistamiinien kanssa otettuina.

Doksylamiinin ja muiden antikolinergisten lääkkeiden (masennuslääkkeiden, parkinsonlääkkeiden, MAO:n estäjien, neuroleptien, antispasmodisten atropiinilääkkeiden, disopyramidin) samanaikainen anto voi voimistaa antikolinergisiä vaikutuksia.

Doksylamiinin samanaikaista antoa seuraavien valmisteiden kanssa on arvioitava tarkoin: iholle levitettävät antihistamiinit (kuten difenhydramiini-emulsiovoide, -voide, -sumute), antispasmodiset lääkeaineet (esim. atropiini, belladonna-alkaloidit) ja skopolamiini.

Farmakokineettiset yhteisvaikutukset

Muiden lääkeaineiden vaikutukset doksylamiinin farmakokinetiikkaan

Doksylamiinin metaboliaan vaikuttavia entsyymejä ei tunneta. Doksylamiinin kanssa ei siis pitäisi käyttää CYP450‑isoentsyymien vahvoja estäjiä mahdollisen suurentuneen doksylamiinialtistuksen riskin vuoksi ja siten haittavaikutusten ja päiväaikaisen sedaation suurentuneen riskin vuoksi. Tällaisia lääkeaineita ovat SSRI‑lääkkeet (fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini), makrolidiantibiootit (klaritromysiini, erytromysiini, telitromysiini), rytmihäiriölääkkeet (amiodaroni), antiviraaliset proteaasinestäjät (indinaviiri, ritonaviiri, telapreviiri) ja atsoli-sienilääkkeet (flukonatsoli, ketokonatsoli, itrakonatsoli), bupropioni ja gemfibrotsiili (ks. kohta Vasta-aiheet).

Doksylamiinin vaikutukset muiden lääkeaineiden farmakokinetiikkaan

Doksylamiinin mahdollisesta estovaikutuksesta muiden lääkeaineiden metaboliaan tiedetään vähän. Siksi pienen terapeuttisen indeksin omaavia lääkeaineita ei saa käyttää yhdessä doksylamiinin kanssa, koska altistus tällaisille lääkeaineille saattaa suurentua.

Lääke-ruokayhteisvaikutukset

Biologista hyötyosuutta selvittäneessä tutkimuksessa ei todettu biologisen hyötyosuuden eroja, kun lääkettä annettiin terveille tutkittaville joko tyhjään mahaan tai ruoan kanssa.

Yhteisvaikutukset diagnostisissa tutkimuksissa

Doksylamiini saattaa häiritä ihon allergeenitestejä. Tämän lääkityksen keskeyttämistä kolmeksi päiväksi ennen tällaisia testejä suositellaan.

Raskaus

Epidemiologisissa tutkimuksissa doksylamiinia sisältäneellä lääkevalmisteella ei saatu näyttöä teratogeenisistä vaikutuksista ihmisellä. Kokemusta doksylamiinin käytöstä toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana ei ole riittävästi. Farmakologiset vaikutukset sikiöön ovat mahdollisia. Ei-kliinisiä tietoja lisääntymistoksisuudesta ei ole riittävästi (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Dormix-valmisteen käyttöä raskauden aikana tulisi mieluiten välttää.

Imetys

Fysikaalis-kemialliset tiedot viittaavat siihen, että doksylamiinivetysuksinaatti erittyy ihmisen rintamaitoon. Koska vastasyntynyt voi olla muita herkempi antihistamiinien vaikutuksille ja paradoksiselle ärtyvyydelle ja eksitaatiolle, hoito voi aiheuttaa riskin rintaruokitulle lapselle. Siksi doksylamiinia ei saa käyttää imetysaikana (ks. kohta Vasta-aiheet).

Hedelmällisyys

Saatavilla ei ole tietoa doksylamiinin mahdollisista vaikutuksista ihmisen hedelmällisyyteen. Eläintutkimuksissa ei ole osoitettu hedelmällisyysvaikutuksia edes suositeltua suuremmilla hoitoannoksilla (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Dormix-valmisteella on huomattava vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn. Koska Dormix aiheuttaa uneliaisuutta, se voi heikentää tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä. Siksi suositellaan ajamisen ja koneiden käytön välttämistä tämän lääkityksen aikana, ainakin ensimmäisinä hoitopäivinä, kunnes tiedetään, vaikuttaako lääkkeen annos tai antoväli ajokykyyn tai koneidenkäyttökykyyn.

Turvallisuusprofiilin tiivistelmä

Doksylamiinin haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä, ja niitä ilmenee yleisemmin parina ensimmäisenä hoitopäivänä.

Yleisimmät haittavaikutukset ovat uneliaisuus ja antikolinergiset vaikutukset: suun kuivuminen, ummetus, näön hämärtyminen, virtsaumpi, keuhkoputkien limanerityksen lisääntyminen ja heitehuimaus.

Haittavaikutusten luettelo:

Tälle lääkkeelle markkinoille tulon jälkeen ilmoitetut haittavaikutukset ovat esiintymistiheyksittäin yleisimmästä harvinaisimpaan:

Hyvin yleinen (≥ 1/10)

Yleinen (≥ 1/100, < 1/10)

Melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100)

Harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000)

Hyvin harvinainen (< 1/10 000), mukaan lukien yksittäistapaukset

Hyvin yleiset:

Hermosto: uneliaisuus.

Yleiset:

Ruoansulatuselimistö: suun kuivuminen, ummetus.

Silmät: näön hämärtyminen.

Kuulo ja tasapainoelin: heitehuimaus (kiertohuimaus).

Munuaiset ja virtsatiet: virtsaumpi.

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina: keuhkoputkien limanerityksen lisääntyminen.

Melko harvinaiset:

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat: voimattomuus, ääreisturvotus.

Ruoansulatuselimistö: pahoinvointi, oksentelu, ripuli.

Iho ja ihonalainen kudos: ihottuma.

Kuulo ja tasapainoelin:korvien soiminen.

Verisuonisto: ortostaattinen hypotensio.

Silmät: kaksoiskuvat.

Harvinaiset:

Psyykkiset häiriöt: levottomuus (erityisesti iäkkäillä).

Hermosto: vapina, kouristuskohtaukset.

Veri ja imukudos: hemolyyttinen anemia, trombosytopenia, leukopenia, agranulosytoosi.

Tämän lääkkeen markkinoille tulon jälkeen ilmoitettuja muita, esiintymistiheydeltään tuntemattomia haittavaikutuksia ovat:

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat: huonovointisuus.

Muita haittavaikutuksia, joita on kuvattu doksylamiinin julkaistuissa kliinisissä tutkimuksissa:

Yleiset:

Hermosto: heitehuimaus, päänsärky.

Ruoansulatuselimistö: ylävatsakipu.

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat: väsymys.

Psyykkiset häiriöt: unettomuus, levottomuus.

Melko harvinaiset:

Ruoansulatuselimistö: ruoansulatushäiriöt.

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat: rentoutumisen tunne.

Psyykkiset häiriöt: painajaiset.

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina: hengenahdistus.

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus

Muita lääkeaineryhmäkohtaisia haittavaikutuksia, joita on yleensä kuvattu joillakin antihistamiineilla (eivät liity erityisesti doksylamiiniin):

Sydän: rytmihäiriöt, sydämentykytys.

Ruoansulatuselimistö: duodenogastrinen refluksi.

Maksa ja sappi: maksatoiminnan muutokset (kolestaattinen keltaisuus).

Lisätutkimukset: EKG:ssä näkyvä QT‑ajan piteneminen.

Aineenvaihdunta ja ravitsemus: ruokahalun väheneminen tai lisääntyminen.

Luusto, lihakset ja sidekudos: lihaskipu.

Hermosto: koordinaatiokyvyn muuttuminen, ekstrapyramidaalihäiriöt, tuntoharhat, psykomotorisen aktiivisuuden muutokset.

Psyykkiset häiriöt: masennus.

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina: keuhkoputkien limanerityksen väheneminen.

Iho ja ihonalainen kudos: hiustenlähtö, allerginen ihotulehdus, liikahikoilu, valoherkkyysreaktiot.

Verisuonisto: hypotensio.

Haittavaikutusten esiintymistiheyttä voidaan harventaa ja vaikeusastetta lievittää sovittamalla vuorokausiannos yksilöllisesti.

Haittavaikutusten ilmenemisriski on suurentunut yli 65‑vuotiailla, koska heillä voi olla muita sairaustiloja tai he saattavat käyttää samanaikaisesti muita lääkkeitä.

Mahdollisesti ilmenevät haittavaikutukset on ilmoitettava lääketurvajärjestelmän kautta ja hoito on tarvittaessa lopetettava.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Doksylamiinin yliannostus on harvoin henkeä uhkaava. Tila korjaantuu yleensä 24–48 tunnissa.

Yleissääntönä on otettava huomioon moninkertaisen myrkytyksen (eli useiden lääkkeiden nauttiminen kerralla) mahdollisuus.

Yliannostuksen oireet ovat uneliaisuus, keskushermoston stimulaatio tai lamaantuminen, antikolinergiset vaikutukset (mustuaisten laajeneminen, kuume, suun kuivuminen, suolentoiminnan hidastuminen), kuumat aallot, takykardia, hypertensio, pahoinvointi, oksentelu, levottomuus, kävelyn muuttuminen, heitehuimaus, ärtyneisyys, sedaatio, rytmihäiriöt, sekavuus ja aistiharhat. Potilailla voi ilmetä deliriumia, psykoosi, hypotensiota, kouristuskohtauksia, hengitysvajausta, tajunnanmenetys, kooma ja kuolema.

Vaikea komplikaatio voi olla rabdomyolyysi, joka johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Potilaan tila on arvioitava systemaattisesti kreatiinikinaasimäärityksen (CK) avulla. Näitä vakavia haittavaikutuksia ei ole kuvattu hoitoannoksilla. Rabdomyolyysin ilmenemiseen liitetty annos on 13 mg/kg ja kuolemaan 25 mg/kg; nämä annokset ovat lähes 100 kertaa hoitoannosta suurempia. Ennuste riippuu taustalla olevasta lääketoksisuudesta, joka voi myötävaikuttaa vakavan rabdomyolyysin yhteydessä ilmoitettuun noin 5 prosentin kuolleisuuteen. Useimmat tapaukset ovat kuitenkin lieviä. Jos muita peruskomplikaatioita ei ole, akuutti munuaisvaurio rabdomyolyysissa on korjaantuva ja ennuste on erinomainen, vaikka tervehtyminen voikin olla hidasta.

Antihistamiinin yliannokseen ei ole erityistä vastalääkettä, joten hoito on luonteeltaan oireenmukaista ja elintoimintoja tukevaa, ja siihen voivat kuulua mm.

• oksennuttaminen
• mahahuuhtelu (pumppaus)
• hypotension hoito vasopressoreilla (esim. noradrenaliinilla tai fenyyliefriinillä). Adrenaliinia ei saa kuitenkaan käyttää, koska se voi alentaa valtimopainetta entisestään.

Hemodialyysin, hemofiltraation tai peritoneaalidialyysin käyttöä doksylamiinin yliannostuksessa ei ole tutkittu. Näiden toimenpiteiden hyöty voi kuitenkin olla vähäinen doksylamiinin laajan jakautumisen vuoksi. Silloin kun moninkertaisen myrkytyksen mahdollisuutta ei voida poissulkea, hemodialyysi ja peritoneaalidialyysi saattaisivat olla suositeltavia. Diureesin voimistaminen on tehokas vain jossain määrin.

Rabdomyolyysi on havaittava ja hoidettava varhain munuaisvaurion minimoimiseksi. Doksylamiinin yliannostuksen aiheuttamaa rabdomyolyysiä hoidetaan aggressiivisen nestehoidon ja virtsan alkaloinnin avulla. Aikuisten hoidossa oleellista on aggressiivinen nesteytys laskimoon annettavilla kristalloideilla, kuten 9 mg/ml (0,9 %) natriumkloridiliuoksella tai Ringerin laktaatilla nopeudella 300–500 ml/h. Näiden aineiden tehokkuudessa ei toistaiseksi ole arveltu olevan eroa.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: systeemiset antihistamiinit, aminoalkyylieetterit, doksylamiini, ATC-koodi: R06AA09

Vaikutusmekanismi:

Doksylamiini on etanoliamiinista johdettu antihistamiini, jolla on kilpaileva, reversiibeli ja epäspesifinen antagonistinen vaikutus H₁-histamiinireseptoreihin.

Farmakodynaamiset vaikutukset:

Doksylamiinilla on vahva nukahtamista edistävä ja rauhoittava vaikutus sekä antiemeettinen ja antikolinerginen vaikutus. Se pystyy läpäisemään veri-aivoesteen, ja se vaikuttaa keskushermoston H₁-reseptoreihin, mistä seuraa sedatiivinen vaikutus. Sedatiivinen vaikutus voi perustua myös muskariini- ja serotonergisten reseptoreiden antagonismiin.

Kliininen teho ja turvallisuus:

Doksylamiini vähentää tehokkaasti unen latenssia ja syventää unta ja sen kestoa.

Nukahtamista edistävä vaikutus saavutetaan 30 minuutissa, ja se on enimmillään 1–3 tunnin kuluttua annosta, mikä vastaa aikaa, joka kuluu enimmäispitoisuuden saavuttamiseen plasmassa. Doksylamiinin haittatapahtumaprofiili johtuu pääasiassa sen farmakologiasta (yhdistelmä antikolinergistä ja histaminergistä) ja farmakokinetiikasta. Kun doksylamiini otetaan nukkumaan mentäessä, päivällä voi ilmetä residuaalista sedaatiota doksylamiinin puoliintumisajan vuoksi. Unettomuuden vaikeusastetta ja seuraavan päivän suorituskykyä ei ole tutkittu riittävästi.

Imeytyminen:

Doksylamiini on hyvin liukoinen, ja in vitro ‑tutkimukset Caco‑2‑soluilla viittaavat suureen läpäisevyyteen. Suun kautta annon jälkeen huippupitoisuus saavutetaan (t_max) 2–3 tunnissa.

Biologista hyötyosuutta koskeneessa tutkimuksessa Dormix 25 mg kalvopäällysteisten tablettien anto tyhjään mahaan tai ruoan kanssa terveille tutkittaville tuotti seuraavat farmakokineettiset tulokset:

* t_max-arvolle esitetty mediaani perustuu ei-parametriseen tilastolliseen analyysiin.

Jakautuminen:

Doksylamiini jakautuu yleensä nopeasti. Muihin antihistamiineihin verrattuna se sitoutuu plasman proteiineihin vähäisessä määrin (24 % ihmisen albumiiniin). Doksylamiini läpäisee veri-aivoesteen.

Biotransformaatio:

Doksylamiinin metaboliaa ei ole tutkittu perusteellisesti, eikä metaboliaan osallistuvia entsyymejä ole tunnistettu. Tärkeimmät metaboliareitit ovat N‑demetylaatio, N‑oksidaatio, hydroksylaatio, N‑asetylaatio, N‑desalkylaatio ja eetterin pilkkoutuminen. Doksylamiini on fenobarbitaali-tyyppinen sytokromi P450:n indusoija hiirellä, mutta vielä ei tiedetä varmasti, voiko doksylamiini indusoida entsyymejä myös ihmisellä.

Eliminaatio:

Doksylamiinivetysuksinaatin eliminaation puoliintumisaika on terveillä nuorilla aikuisilla noin 10–13 tuntia ja iäkkäillä noin 12–16 tuntia. Se eliminoituu pääasiassa virtsaan muuttumattomana doksylamiinina (noin 60 %) ja nordoksylamiinina ja dinordoksylamiinina.

Saatavilla ei ole tietoja doksylamiinin farmakokinetiikasta potilailla, joiden munuaisten ja maksan toiminta on heikentynyt. Altistus lääkeaineelle on kuitenkin oletettavasti suurentunut.

Genotoksisuutta, kroonista toksisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta koskevat tutkimukset osoittavat, että suun kautta annettu doksylamiini aiheuttaa jyrsijöille maksavaurioita. Doksylamiini on maksan sytokromi P450:n vahva (fenobarbitaali-tyyppinen) indusoija hiirellä, vaikka näyttöä induktiovaikutuksesta ihmisellä ei ole. Toistuvan altistuksen tutkimuksissa koiralla painonnousu väheni ja lisäksi ilmeni mydriaasia ja vapinaa.

Doksylamiini aiheutti karsinogeenisuustutkimuksissa (104 viikkoa) maksakasvaimia hiirelle ja rotalle sekä kilpirauhaskasvaimia hiirelle. Eläinten kilpirauhaskasvainten kehittyminen johtuu todennäköisimmin CYP450‑entsyymien induktiosta ja tyroksiinin glukuronidaatiosta, joiden seurauksena seerumin tyroksiinipitoisuus pieneni ja kilpirauhasta stimuloivien hormonien pitoisuus suureni. Tätä mekanismia ei pidetä ihmiselle merkityksellisenä. Edellä kuvatuista tutkimuksista ei ole olemassa systeemistä altistusta kuvaavia tietoja.

Hiiritutkimukset osoittavat, että doksylamiini läpäisee istukan: sitä mitataan alkioissa pitoisuuksina, jotka ylittävät pitoisuudet tiineiden naaraiden plasmassa. Ei-kliiniset tiedot eivät viittaa erityiseen riskiin ihmiselle genotoksisuustutkimusten löydösten perusteella. Vaikutuksia rotan hedelmällisyyteen ei ole havaittu edes kliiniseen hoitoon suositeltuja suuremmilla annoksilla. Peri- ja postnataalista kehitystä koskevia tietoja ei ole.

Ytimen apuaineet:

Kalsiumvetyfosfaattidihydraatti (E341)

Selluloosa, mikrokiteinen (E460)

Natriumtärkkelysglykolaatti (tyyppi A) (perunatärkkelys)

Piidioksidi, kolloidinen, vedetön (E551)

Magnesiumstearaatti (E572)

Päällysteen apuaineet

12,5 mg tabletti

Hypromelloosi (E464)

Selluloosa, mikrokiteinen (E460)

Makrogoli(40)stearaatti tyyppi I (E431)

Propyleeniglykoli (E1520)

Titaanidioksidi (E171)

Kokkeniilipunainen A (E124)

Makrogoli 400

Makrogoli 6000

25 mg tabletti

Hypromelloosi (E464)

Selluloosa, mikrokiteinen (E460)

Makrogoli(40)stearaatti tyyppi I (E431)

Propyleeniglykoli (E1520)

Titaanidioksidi (E171)

Makrogoli 8000

Ei oleellinen.

3 vuotta.

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

DORMIX tabletti, kalvopäällysteinen
12,5 mg 14 fol (11,20 €)
25 mg 14 fol (13,84 €)

PF-selosteen tieto

Dormix 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit on pakattu alumiiniläpipainopakkauksiin, joista kussakin on 7 tai 14 tablettia.

Dormix 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on pakattu alumiiniläpipainopakkauksiin, joista kussakin on 7, 14 tai 35 tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

12,5 mg:n tabletti: Pitkänomainen, vaaleanpunainen tabletti.

25 mg:n tabletti: Pitkänomainen, valkoinen tabletti.

Ei erityisvaatimuksia.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

DORMIX tabletti, kalvopäällysteinen
12,5 mg 14 fol
25 mg 14 fol

• Ei korvausta.

R06AA09

23.05.2023