RESONIUM jauhe oraalisuspensiota/peräruiskesuspensiota varten

Natriumpolystyreenisulfonaatti 99,934 g/100 g jauhetta.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:
Yksi annos sisältää 1,7 g:aa (73,9 mmol) natriumia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet

Jauhe oraalisuspensiota/peräruiskesuspensiota varten.

Hyperkalemia.

Natriumpolystyreenisulfonaatti on kationinvaihtajahartsi, joka on tarkoitettu vain oraaliseen tai rektaaliseen annosteluun. Alla olevat annostusohjeet ovat vain suosituksia; tarkat potilaskohtaiset annokset on määritettävä säännöllisesti kliinisen statuksen ja biokemiallisten tutkimusten perusteella.

Aikuiset, mukaan lukien iäkkäät potilaat:

a) Oraalinen anto: Tavanomainen annos on 15 g jauhetta 3 tai 4 kertaa päivässä sekoitettuna pieneen määrään vettä tai mehua (maun parantamiseksi). Sekoitussuhde on 3-4 ml nestettä/1g hartsia. Hedelmämehuja, jotka sisältävät kaliumia, ei saa käyttää.
Sorbitolia sisältäviä juomia ei suositella (ks. kohta Yhteisvaikutukset).
Resonium on annettava vähintään 3 tuntia ennen muita oraalisia lääkevalmisteita tai vähintään 3 tuntia niiden jälkeen. 6 tunnin antoväliä Resonium-valmisteen ja muiden oraalisten lääkevalmisteiden välillä on harkittava potilaille, joilla on gastropareesi (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Yhteisvaikutukset).

b) Rektaalinen anto: Tätä antotapaa on käytettävä potilaille, jotka oksentelevat tai joilla on ylemmän ruoansulatuskanavan ongelmia, mukaan lukien lamaantunut ileus. Rektaalista antoa voidaan käyttää myös samanaikaisesti oraalisen annon kanssa, jotta lääkkeen vaikutus saataisiin alkamaan nopeammin. Hartsi voidaan antaa päivittäisenä retentioperäruiskeena, joka sisältää 30 g hartsijauhetta sekoitettuna 150 ml:aan vettä tai 10 % glukoosiliuosta.
Sorbitolin ja polystyreenisulfonaatin yhteiskäyttöä ei suositella (ks. kohta Yhteisvaikutukset).
Hoidon alussa lääkkeen rektaalinen anto yhdistettynä oraaliseen antoon saattaa auttaa alentamaan seerumin kaliumtasoa nopeammin.

Peräruiskeena annettu lääkeaineseos on pidettävä suolessa vähintään yhdeksän tuntia, jos mahdollista. Tämän jälkeen peräsuoli on huuhdeltava hartsin poistamiseksi. Jos sekä rektaalista että oraalista antotapaa käytetään samanaikaisesti, ei luultavasti ole tarpeen jatkaa rektaalista annostelua sen jälkeen, kun oraalisesti annettu hartsi on saavuttanut peräsuolen.

Pediatriset potilaat:
Lääkkeen käytöstä lasten ja vastasyntyneiden hoitoon on vain vähän kokemusta, joten sitä on käytettävä näiden potilasryhmien hoitoon vain huolellisen harkinnan jälkeen.

• Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
• Seerumin kaliumpitoisuus < 5 mmol/l.
• Aiemmin todettu yliherkkyys polystyreenisulfonaattihartseille.
• Ruoansulatuskanavaa ahtauttavat sairaudet.
• Natriumpolystyreenisulfonaattia ei pidä antaa suun kautta vastasyntyneille. Lisäksi se on vasta-aiheinen niillä vastasyntyneillä, joiden suolen motiliteetti on heikentynyt (postoperatiivisesti tai lääkityksestä johtuen).

Sitoutuminen muihin oraalisiin lääkevalmisteisiin: Resonium saattaa sitoutua oraalisiin lääkevalmisteisiin, mikä voi vähentää niiden imeytymistä ruoansulatuskanavasta ja heikentää niiden tehoa. Resonium-valmisteen antoa samanaikaisesti muiden oraalisten lääkevalmisteiden kanssa on vältettävä. Resonium on annettava vähintään 3 tuntia ennen muita oraalisia lääkevalmisteita tai vähintään 3 tuntia niiden jälkeen. 6 tunnin antoväliä Resonium-valmisteen ja muiden oraalisten lääkevalmisteiden välillä on harkittava potilaille, joilla on gastropareesi (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Yhteisvaikutukset).

Ruoansulatuskanavan ahtauma ja iskemia
Ruoansulatuskanavan ahtaumaa sekä suoliston iskemiaa ja siihen liittyviä komplikaatioita (kuolio ja suolen puhkeaminen), joista osa johti kuolemaan, ilmoitettiin potilailla, joita oli hoidettu polystyreenisulfonaatilla yksinään tai yhdessä sorbitolin kanssa. Sorbitolin ja polystyreenisulfonaatin samanaikaista käyttöä ei suositella (ks. kohdat Yhteisvaikutukset ja Haittavaikutukset).

Potilaita on kehotettava hakeutumaan välittömästi lääkärin vastaanotolle, jos heillä ilmenee äskettäin alkanutta vaikeaa vatsakipua, pahoinvointia ja oksentelua, vatsan pingottumista ja verenvuotoa peräsuolesta.

Polystyreenisulfonaatin aiheuttaman gastrointestinaalisen vaurion yhteydessä havaittavat muutokset voivat olla samankaltaisia kuin mitä havaitaan tulehduksellisen suolistosairauden, iskeemisen koliitin, infektiokoliitin ja mikroskooppisen koliitin yhteydessä.

Potilaat, joilla ruoansulatuskanavan motiliteetti on heikentynyt:
Vaikeiden ruoansulatuskanavan häiriöiden (kuten suoliston tukoksen, iskemian, kuolion tai puhkeamisen) riskin vuoksi polystyreenisulfonaatin käyttö ei ole suositeltavaa potilaille, joilla ruoansulatuskanavan motiliteetti on heikentynyt (esimerkiksi välittömästi leikkauksen jälkeen tai lääkityksen vuoksi).

Hypokalemia: Vaikean kaliumvajeen kehittymisen mahdollisuus on otettava huomioon, ja asianmukainen kliinisen statuksen sekä biokemiallisten kokeiden kontrollointi on välttämätöntä etenkin digitalista käyttävien potilaiden osalta. Hoito on keskeytettävä, kun seerumin kaliumpitoisuus laskee alle 5 mEq/l (ks. kohta Vasta-aiheet).

Muut elektrolyyttihäiriöt: Koska hartsi voi sitoa kalsium- ja magnesiumioneja, näiden elektrolyyttien puutosta voi ilmaantua. Tämän vuoksi potilaita on monitoroitava myös näiden elektrolyyttihäiriöiden varalta.

Muut riskitekijät: Jos potilaalla ilmenee kliinisesti merkitsevää ummetusta, hartsihoito on keskeytettävä, kunnes suolen normaali motiliteetti on palautunut. Magnesiumia sisältäviä laksatiiveja ei pidä käyttää (ks. kohta Yhteisvaikutukset).
Annettaessa hartsia suun kautta on potilaan asennon oltava sellainen, että vältytään keuhkoaspiraatiolta. Aspiraatio voi johtaa bronkopulmonaalisiin komplikaatioihin.

Pediatriset potilaat: Vastasyntyneille natriumpolystyreenisulfonaattia ei pidä antaa suun kautta. Jos lääkettä käytetään lasten ja vastasyntyneiden hoitoon, erityistä huomiota on kiinnitettävä rektaaliseen annosteluun, jossa liian suuri annostus tai riittämätön laimennus voi aiheuttaa hartsin liiallisen kovettumisen peräsuolessa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa keskosia ja alhaisen syntymäpainon omaavia imeväisiä, joilla on suurentunut ruoansulatuskanavan verenvuodon tai paksusuolen kuolion riski.

Lisääntyneen natriumkuormituksen vuoksi riskiryhmään kuuluvat potilaat: Koska hartsi sisältää natriumia, varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joille lisääntynyt natriumkuormitus voi olla vahingollista (kuten potilaat, joilla on vaikea sydämen vajaatoiminta, vaikea verenpainetauti, munuaisvaurio tai huomattavaa turvotusta). Näiden potilaiden osalta asianmukainen kliinisen statuksen ja biokemiallisten kokeiden kontrollointi on välttämätöntä.

Tämä lääkevalmiste sisältää 1,7 g:aa natriumia per annos, joka vastaa 85 %:a WHO:n suosittelemasta natriumin 2 g:n päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille. Enimmäisvuorokausiannos vastaa 340 %:a WHO:n suosittelemasta natriumin 2 g:n päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille. Resonium sisältää suuren määrän natriumia. Tämä pitää ottaa huomioon hoidettaessa potilaita, joilla on ruokavalion natriumrajoitus.

Samanaikaista käyttöä ei suositella

• Oraaliset lääkevalmisteet: Resonium voi sitoutua muihin oraalisiin lääkevalmisteisiin, mikä voi vähentää niiden imeytymistä ruoansulatuskanavasta ja heikentää niiden tehoa. On suositeltavaa, että Resonium annetaan eriaikaisesti kuin muut oraaliset lääkevalmisteet (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
• Sorbitoli (oraalisesti tai rektaalisesti): sorbitolin ja polystyreenisulfonaatin samanaikaista käyttöä ei suositella, koska on todettu suoliston kuoliotapauksia ja muita vakavia ruoansulatuskanavan haittavaikutuksia, kuten suoliston haavaumia, verenvuotoja ja perforaatioita, jotka saattavat olla hengenvaarallisia (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet sekä Haittavaikutukset).

Samanaikaisessa käytössä on noudatettava varovaisuutta

• Aineet, jotka toimivat kationinluovuttajina: saattavat vähentää hartsin tehokkuutta kaliumin sitomisessa.
• Imeytymättömät kationinluovuttaja-antasidit ja -laksatiivit: systeemistä alkaloosia on raportoitu, kun kationinvaihtajahartseja on annettu suun kautta yhdessä imeytymättömien kationinluovuttaja-antasidien ja -laksatiivien (kuten magnesiumhydroksidin ja alumiinikarbonaatin) kanssa.
• Alumiinihydroksidi:alumiinihydroksidin kovettumisen aiheuttamaa suolitukkeumaa on raportoitu hartsin ja alumiinihydroksidin yhdistelmäkäytön yhteydessä.
• Digitalisryhmän lääkkeet: mahdollinen hypokalemian kehittyminen voi lisätä digitaliksen sydäntoksisia vaikutuksia, erityisesti ventrikulaarisia rytmihäiriöitä sekä eteis-kammiosolmukkeen impulssinjohtumishäiriöitä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
• Litium: litiumin imeytyminen voi heikentyä hartsin vaikutuksesta.
• Tyroksiini:tyroksiinin imeytyminen voi heikentyä hartsin vaikutuksesta.

Natriumpolystyreenisulfonaatti ei imeydy ruuansulatuskanavasta. Natriumpolystyreenisulfonaattihartsien käytöstä raskauden ja imetyksen aikana ei ole tietoa.

Ei merkityksellinen.

Aineenvaihdunta ja ravitsemus
Farmakologisesta vaikutuksestaan johtuen hartsi voi lisätä natriumin kerääntymistä elimistöön, johtaa hypokalemiaan ja hypokalsemiaan sekä näistä tiloista aiheutuvien kliinisten oireiden ilmaantumiseen (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet sekä Yliannostus). Hypomagnesemiatapauksia on raportoitu.

Ruoansulatuselimistö
Vatsaärsytystä, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, oksentelua, ummetusta ja satunnaisesti ripulia voi myös ilmetä. Erityisesti lapsilla ulostemassan haitallista kovettumista hartsin rektaalisen annon jälkeen sekä hartsin sakkautumista ruoansulatuskanavaan (besoaarit) on raportoitu. Muusta patologisesta tilasta tai hartsin riittämättömästä laimennuksesta mahdollisesti johtuvaa ruoansulatuskanavan ahtaumaa ja suolitukkeumaa on myös raportoitu.
Suoliston iskemiaa, iskeemistä koliittia, ruoansulatuskanavan haavaumia, verenvuotoja ja nekroosia (jotka voivat johtaa suolen perforaatioon) on raportoitu. Nämä voivat olla hengenvaarallisia tiloja (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Yhteisvaikutukset).

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina
Joitakin tapauksia akuuttia bronkiittia ja/tai bronkopneumoniaa on ilmennyt johtuen natriumpolystyreenipartikkelien inhaloinnista keuhkoihin.

Luusto, lihakset ja sidekudos
Yksittäisiä rabdomyolyysitapauksia on raportoitu natriumpolystyreenisulfonaatin annon jälkeen.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostuksesta aiheutuvat elimistön elektrolyyttihäiriöt voivat lisätä hypokalemian kliinisiä oireita, kuten ärtyneisyyttä, sekavuutta, ajatustoiminnan hidastumista, lihasheikkoutta ja hyporefleksiaa, ja ne voivat pahimmillaan johtaa halvaantumiseen. Hengityskatko on tämän kehityskulun mahdollinen, vakava seuraus. Elektrokardiografiassa voi ilmetä hypokalemialle tyypillisiä muutoksia; rytmihäiriöitä voi esiintyä. Hypokalsemiasta johtuvia kouristuksia voi myös ilmetä. Asianmukaiset toimenpiteet on aloitettava seerumin elektrolyyttitasapainon (kalium, kalsium) palauttamiseksi ja hartsi on poistettava ruoansulatuselimistöstä käyttämällä sopivia laksatiiveja tai peräruiskeita.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Hyperkalemia- ja hyperfosfatemialääkkeet.
Natriumpolystyreenisulfonaatti poistaa elimistöstä liiallista kaliumia vaihtamalla sitä suolistossa natriumiin. Suurin osa ioninvaihdosta tapahtuu paksusuolessa, josta erittyy suurempi määrä kaliumia kuin ohutsuolesta. Kaliuminvaihdon tehokkuus vaihtelee ennalta-arvaamattomasti.

Natriumpolystyreenisulfonaatti on natriumia sisältävä kationinvaihtajahartsi. Senioninvaihtokapasiteetti on in vitro noin 3,1 mEq kaliumia/1 g hartsia. In vivo ioninvaihtokapasiteetti on noin 1 mEq kaliumia/1g hartsia. Hartsin natriumpitoisuus on noin 4,1 mEq (100 mg)/1 g. Natriumpolystyreenisulfonaatti ei imeydy ruoansulatuskanavasta.

Valmisteyhteenvedon muissa osioissa olevien tietojen lisäksi ei ole prekliinisiä lisätietoja.

Sakkariini, vanilliini.

Ei oleellinen.

5 vuotta.

Säilytä alle 25 °C. Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä kosteudelle. Käytettävä heti valmistuksen jälkeen.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

RESONIUM jauhe oraalisuspensiota/peräruiskesuspensiota varten
450 g (26,96 €)

PF-selosteen tieto

HDPE-muovitölkki 500 ml sekä 15 g mittalusikka.
Pakkauskoko: 450 g.

Valmisteen kuvaus:

Kermanvärinen tai vaaleanruskea hieno jauhe, jolla tunnusomainen vaniljan tuoksu.

Hartsin oraalisuspensio on valmistettava juuri ennen annostelua. Lämmitys saattaa muuttaa hartsin kationinvaihto-ominaisuuksia. Valmiin tuotteen ulkonäkö: maitomainen suspensio, joka on kermanvärinen tai vaaleanruskea.

RESONIUM jauhe oraalisuspensiota/peräruiskesuspensiota varten
450 g

• Peruskorvaus (40 %).

V03AE01

29.08.2023