STEMETIL tabletti 5 mg

Proklooriperatsiinimaleaatti 5 mg/tabl.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tabletti

Migreeni, huimaus, Ménièren oireyhtymä, pahoinvointi, oksentelu ja psykosomaattiset häiriöt. Skitsofrenian eri muodot.

Aikuiset: Pahoinvoinnin, oksentelun ja huimauksen ehkäisyssä ja hoidossa sekä migreenikohtausten ehkäisyssä ja psykosomaattisissa tiloissa 5−10 mg kolmasti päivässä. Äkillisessä migreenikohtauksessa 25 mg.

Psykiatrisissa häiriötiloissa: Annostus on yksilöllinen. Keskimääräinen annostus on 10−25 mg kolmasti päivässä.

Lasten annostus kaikissa indikaatioissa: 1−5-vuotiaat 2,5 mg kahdesti päivässä; 6−12-vuotiaat 5 mg 2−3 kertaa päivässä; 12−16-vuotiaat alempi aikuisille suositeltu annos.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, muille fentiatsiineille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
Keskushermostoa lamaavien aineiden yliannostus ja kooma.
Maksan ja munuaisten vajaatoiminta.

Stemetil-tablettien käyttöä pitää välttää maksan ja munuaisten vajaatoimintaa, epilepsiaa, Parkinsonin tautia, kilpirauhasen vajaatoimintaa, feokromosytoomaa, myastenia gravista ja eturauhasen liikakasvua sairastavilla potilailla. Sen käyttöä pitää välttää myös ahdaskulmaglaukoomaa sairastavilla potilailla. Stemetil-tabletteja on käytettävä varoen iäkkäille potilaille, erityisesti hyvin kuuman tai kylmän sään aikana (hyper- tai hypotermian vaara).

Iäkkäät potilaat ovat erityisen herkkiä proklooriperatsiinin käyttöön liittyvälle ortostaattiselle hypotensiolle. Stemetil-tabletteja on annettava varoen iäkkäille potilaille, jotka ovat herkkiä keskushermostoon vaikuttaville lääkkeille. Lääkkeestä johtuvan parkinsonismin riski lisääntyy iäkkäillä potilailla, erikoisesti pitkäaikaiskäytön yhteydessä. Varovaisuutta on noudatettava siinä, ettei Stemetil-tablettien aiheuttamia haittavaikutuksia, esim. ortostaattista hypotensiota, sekoiteta perussairaudesta johtuviin oireisiin.

Agranulosytoosia, neutropeniaa ja leukopeniaa on ilmoitettu kaikkien fentiatsiinien käytön yhteydessä. Täydellisen verenkuvan säännöllistä seurantaa suositellaan. Selittämättömät infektiot tai kuume saattavat viitata veren solujen muutokseen (ks. kohta Haittavaikutukset) ja vaativat välitöntä hematologista tutkimusta. Potilaita, joilla on neutropeniaa, on seurattava tarkoin kuumeen ja muiden infektion oireiden ja merkkien varalta ja hoidettava viipymättä, jos tällaisia oireita tai merkkejä ilmaantuu. Vaikeaa neutropeniaa sairastavien potilaiden hoito on keskeytettävä, ja valkosoluarvoja on seurattava, kunnes ne korjautuvat.

Hengitystä lamaavien vaikutusten riski on olemassa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla ja potilailla, jotka saavat samanaikaisesti muita keskushermostoa lamaavia lääkkeitä (ks. kohdat Yhteisvaikutukset ja Haittavaikutukset).

Aiempi sydänsairaus, korkea ikä, hypokalemia ja samanaikainen trisyklisten masennuslääkkeiden käyttö saattavat altistaa sydämen rytmihäiriöille.

Neuroleptisiä fentiatsiineja saaneilla potilailla on ilmoitettu yksittäistapauksina mahdollisesti sydänperäisiä äkkikuolemia sekä selittämättömiä äkkikuolemia (ks. kohta Haittavaikutukset).

Fentiatsiiniryhmän neuroleptit saattavat pidentää QT-aikaa annosriippuvaisesti. Kääntyvien kärkien takykardia -tapauksia ja äkkikuolemia on ilmoitettu (ks. myös kohta Haittavaikutukset). Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joiden suvussa esiintyy pitkä QT -oireyhtymää tai joilla on sydänsairaus, kuten merkittävä bradykardia tai muu samanaikainen lääkitys, jonka tiedetään pidentävän QT-aikaa (ks. myös kohta Yhteisvaikutukset). Elektrolyyttihäiriöt (hypokalemia ja hypomagnesemia) lisäävät pahanlaatuisten rytmihäiriöiden vaaraa ja ne on korjattava ennen fentiatsiinihoidon aloitusta ja myös hoidon aikana (ks. myös kohdat Yhteisvaikutukset, Haittavaikutukset ja Yliannostus). Muiden psykoosilääkkeiden samanaikaista käyttöä on vältettävä.

Jos proklooriperatsiinin pediatrinen käyttö katsotaan välttämättömäksi, on siinä noudatettava erityistä varovaisuutta dystonisten reaktioiden ja ekstrapyramidaalioireiden mahdollisuuden vuoksi. Jos lapsipotilaalla on aiemmin esiintynyt näitä oireita proklooriperatsiinin käytön yhteydessä, on sen käyttö vasta-aiheista.

Keskushermostoa lamaavien valmisteiden, myös fentiatsiinien, annon jälkeen hengityskatkoille alttiilla imeväisillä on ilmoitettu äkkikuolematapauksia. Stemetil-hoitoa on vältettävä alle 1-vuotiailla imeväisillä.

Aivohalvaus:
Randomisoitujen, lumekontrolloitujen kliinisten tutkimusten mukaan aivoverenkiertohäiriöiden vaara suurenee kolminkertaiseksi niillä iäkkäillä dementiapotilailla, joita hoidetaan epätyypillisillä psykoosilääkkeillä. Tämän riskin mekanismia ei tiedetä. Lisääntynyttä riskiä ei voida poissulkea muidenkaan psykoosilääkkeiden käytön yhteydessä tai muilla potilasryhmillä. Proklooriperatsiinia on käytettävä varoen niille potilaille, joilla on aivohalvauksen riski.

Lisääntynyt kuolleisuus iäkkäillä dementiaa sairastavilla henkilöillä:
Tulokset kahdesta suuresta seurantatutkimuksesta osoittivat, että antipsykooteilla hoidettavilla iäkkäillä, dementiaa sairastavilla henkilöillä on hieman kohonnut kuolleisuusriski verrattuna niihin, joita ei hoideta. Tiedot eivät ole riittäviä riskin suuruuden tarkkaan arviointiin, ja syy kohonneeseen riskiin on tuntematon.

Stemetil-valmistetta ei ole hyväksytty dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden hoitoon.

Laskimoveritulppa:
Laskimotukoksia (VTE) on raportoitu antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä. Koska antipsykooteilla hoidettavilla potilailla usein on hankittuja laskimotukoksille altistavia riskitekijöitä, kaikki mahdolliset riskitekijät on tunnistettava ennen Stemetil-hoidon aloittamista sekä hoidon aikana ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet suoritettava.

Hyperglykemiaa tai glukoosin sietokyvyn heikkenemistä on raportoitu potilailla, joita on hoidettu psykoosin hoitoon käytettävillä fentiatsiineilla. Säännöllistä glukoosin seurantaa hoidon aikana suositellaan potilaille, joille aloitetaan Stemetil-hoito ja joilla on diabetes tai diabetesriskitekijöitä (ks. kohta Haittavaikutukset).

Yliherkkyysreaktiot:
Stemetil-valmisteen käytön yhteydessä on ilmoitettu yliherkkyysreaktioita, kuten anafylaksia, nokkosihottumaa ja angioedeemaa. Allergisen reaktion yhteydessä Stemetil-hoito on lopetettava ja sopiva oireenmukainen hoito on aloitettava (ks. kohta Haittavaikutukset).

Stemetil-hoitoa saaneilla potilailla on ilmoitettu priapismia. Potilaita, joille kehittyy epänormaalin pitkäkestoinen tai usein toistuva ja kivulias erektio, on neuvottava hakeutumaan välittömästi lääkärin hoitoon (ks. kohta Haittavaikutukset).

Alkoholin, barbituraattien ja muiden rauhoittavien lääkkeiden käyttö saattaa voimistaa (additiivisesti) proklooriperatsiinin keskushermostoa lamaavia vaikutuksia. Hengityslamaa, huimausta ja sedaatiota saattaa ilmetä. Potilaita on neuvottava olemaan käyttämättä alkoholia ja alkoholia sisältäviä lääkkeitä koko hoidon ajan (ks. kohta Vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn).

Varovaisuutta on noudatettava, kun käytössä on muu samanaikainen lääkitys, jonka tiedetään pidentävän QT-aikaa, kuten luokkien IA ja III rytmihäiriölääkkeet, moksifloksasiini, erytromysiini, metadoni, meflokiini, sertindoli, trisykliset masennuslääkkeet, litium ja sisapridi. Samanaikainen lääkitys lääkkeillä, jotka saattavat aiheuttaa elektrolyyttihäiriöitä, kuten tiatsididiureetit (hypokalemia), edellyttää seerumin elektrolyyttitasapainon tarkkaa seurantaa (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Neuroleptit voivat voimistaa useimpien verenpainelääkkeiden, erityisesti alfasalpaajien, verenpainetta laskevaa vaikutusta.

Varotoimia edellyttävät lääkeyhdistelmät:
Koska proklooriperatsiini todennäköisesti metaboloituu CYP2D6-entsyymin välityksellä, voivat proklooriperatsiini ja samaa metaboliareittiä käyttävät lääkkeet häiritä toistensa metaboliaa, jos lääkkeitä käytetään samanaikaisesti.

Fentiatsiinit ovat voimakkaita CYP2D6-entsyymin inhibiittoreita. Farmakokineettinen yhteisvaikutus on siten mahdollinen CYP2D6:n estäjien, kuten fentiatsiinien ja CYP2D6-entsyymin substraattien välillä. Trisyklisten masennuslääkkeiden, kuten amitriptyliinin/amitriptyliinioksidin (CYP2D6:n substraatteja), pitoisuudet plasmassa voivat kohota, kun niitä käytetään yhdessä fentiatsiinien kanssa.
Proklooriperatsiinin samanaikainen käyttö trisyklisen masennuslääkkeen, kuten amitriptyliinin/amitriptyliinioksidin (CYP2D6:n substraatteja), kanssa saattaa suurentaa jommankumman tai molempien lääkeaineiden pitoisuuksia plasmassa ja aiheuttaa additiivisia haittavaikutuksia. Vakavien haittavaikutusten, kuten tardiivin dyskinesian, QT-ajan pidentymisen ja liiallisten antikolinergisten vaikutusten, riskin on ilmoitettu suurentuneen. Potilaita on seurattava mahdollisten amitriptyliinin/amitriptyliinioksidin annosriippuvaisten haittavaikutusten varalta. (ks. kohta Haittavaikutukset).

Antikolinergiset lääkkeet saattavat heikentää neuroleptien antipsykoottista vaikutusta ja toisaalta tehostaa neuroleptien omaa antikolinergista vaikutusta johtaen esimerkiksi ummetukseen ja lämpöhalvaukseen.

Fentiatsiinineuroleptit voivat kumota joidenkin lääkeaineiden vaikutuksia. Tällaisia ovat levodopa, klonidiini ja adrenaliini. Suuret neuroleptiannokset voivat myös heikentää diabeteslääkkeiden tehoa, joiden annosta voidaan joutua suurentamaan.

Neuroleptien imeytymistä voivat häiritä esimerkiksi antasidit, parkinsonismilääkkeet ja litium. Lukuisten lääkeaineiden, kuten propranololin ja fenobarbitaalin, pitoisuudet plasmassa saattavat suurentua tai pienentyä neuroleptejä saavilla potilailla. Tällä ei ole kuitenkaan kliinistä merkitystä.

Desferrioksamiinin ja proklooriperatsiinin samanaikaisen käytön on havaittu aiheuttavan ohimenevää metabolista enkefalopatiaa, jolle on luonteenomaista 48−72 tuntia kestävä tajuttomuus.

Riittäviä tietoja Stemetil-tablettien turvallisuudesta raskauden aikana ei ole. Eläinkokeista saatavilla olevat tiedot eivät riitä lisääntymistoksisuuden määrittämiseen. Stemetil-valmisteen käyttöä ei suositella raskauden aikana lukuun ottamatta tapauksia, joissa lääkärin arvion mukaan lääkkeen käyttö on välttämätöntä ja mahdolliset hyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset riskit. Potilaita on kehotettava ilmoittamaan lääkärilleen, jos he tulevat raskaaksi tai suunnittelevat raskautta Stemetil-hoidon aikana.

Psykoosilääkkeille (myös Stemetil) kolmannen raskauskolmanneksen aikana altistuneilla vastasyntyneillä on ekstrapyramidaali- ja lääkevieroitusoireiden riski. Oireiden vaikeusaste ja kesto synnytyksen jälkeen voivat vaihdella. Siksi vastasyntyneitä on tarkkailtava huolellisesti asianmukaisen hoidon suunnittelemiseksi (ks. kohta Haittavaikutukset).

Imetys
Fentiatsiinit voivat erittyä äidinmaitoon, ja siksi imettämistä on syytä välttää hoidon aikana.

Stemetil-valmisteella on kohtalainen vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn. Valmiste saattaa aiheuttaa uneliaisuutta, näön hämärtymistä ja huimausta, joten sitä on käytettävä varoen tilanteissa, joissa uneliaisuus todennäköisesti aiheuttaa turvallisuusriskin. Tästä syystä potilasta on neuvottava olemaan ajamatta ja käyttämättä koneita ennen kuin potilaan yksilöllinen herkkyys on tiedossa.

Useimmat haittavaikutukset johtuvat proklooriperatsiinin farmakologisista vaikutuksista. Haittavaikutusten esiintymistiheys vaihtelee annostasosta, hoitoajan pituudesta ja käyttöalueesta riippuen.

Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Esiintymistiheydet:
hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)

¹⁾ Neuroleptiset fentiatsiinit, mukaan lukien proklooriperatsiini, saattavat aiheuttaa QT-ajan pidentymistä, joka suurentaa vakavien kammioperäisten rytmihäiriöiden, etenkin kääntyvien kärkien takykardian, riskiä (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Yhteisvaikutukset).
²⁾ Äkkikuolemia, jotka ovat mahdollisesti olleet sydänperäisiä, kuten myös odottamattomia, selittämättömiä kuolemia, on raportoitu antipsykoottisten fentiatsiinien käytön aikana. Näitä haittavaikutuksia ilmaantuu todennäköisemmin käytettäessä suuria annoksia tai hoidettaessa potilaita, joilla on muita altistavia tekijöitä (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
³⁾ Fentiatsiinien on raportoitu voivan aiheuttaa kouristuskynnyksen alenemista tähän herkillä potilailla (tavanomainen neuroleptien aiheuttama haittavaikutus).
⁴⁾ Neuroleptisten lääkkeiden vaikutuksena on ilmoitettu malignia neuroleptisyndroomaa, joka voi johtaa kuolemaan. Sille on ominaista kuume, psyykkisen tilan muutokset, lihasjäykkyys ja autonomisen hermoston toimintahäiriöt (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Ekstrapyramidaaliset vaikutukset: Neuroleptisillä fentiatsiineilla, kuten proklooriperatsiinilla, toteutetun hoidon jälkeen on ilmoitettu ekstrapyramidaalisia vaikutuksia, kuten akuuttia dystoniaa, akatisiaa ja parkinsonismia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä on raportoitu ilmenneen laskimotukoksia, keuhkoemboliaa ja syviä laskimotukoksia – näiden yleisyys on tuntematon.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Oireet:
Fentiatsiiniyliannostuksen oireita ovat uneliaisuus tai tajunnan menetys, joka johtaa koomaan, kouristukset, mydriaasi sekä kardiovaskulaariset oireet (joihin liittyy QT-ajan pidentymisen riski), kuten verenpaineen lasku, kammiotakykardia, EKG-muutokset, kammioperäiset rytmihäiriöt, hengityslama ja hypotermia. Antikolinergista oireyhtymää, joka aiheuttaa ihon punoitusta, ihon kuivumista, mydriaasia, psyykkisen tilan muuttumista ja kuumetta, saattaa ilmetä. Vaikeita ekstrapyramidaalioireita, kuten parkinsonismia, saattaa ilmetä.

Hoito:
Potilasta ei pidä oksettaa mahdollisen aspiraatiovaaran vuoksi. Proklooriperatsiinin antiemeettinen vaikutus saattaa myös estää oksetusaineen tehon.
Mahahuuhtelu voi olla hyödyksi vielä tuntienkin kuluttua lääkkeen ottamisesta, koska proklooriperatsiini hidastaa mahan tyhjenemistä. Spesifistä antidoottia ei ole. Hoito on yleensä oireenmukaista. Hoidossa kiinnitetään erityistä huomiota seuraavien oireiden mahdollisuuteen: hengityslama, voimakas verenpaineen lasku, hypotermia, sydämen rytmihäiriöt, kouristukset, ja kauan kestävä syvä sedaatio. Akuutteja dystonisia reaktioita ilmenee tavallisesti varhaisvaiheessa. Niitä hoidetaan antikolinergisilla aineilla.

Hypotoniaa voidaan hoitaa huolehtimalla riittävästä nesteytyksestä ja käyttämällä dopamiinia inotrooppina. Adrenaliinia ei saa käyttää, koska se voi paradoksaalisesti aiheuttaa hypotoniaa.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Psykoosilääkkeet, Piperatsiinirungon sisältävät fentiatsiinit, ATC-koodi: N05AB04.

Proklooriperatsiini on piperatsiiniryhmään kuuluva fentiatsiinijohdos ja sillä on samat farmakologiset perusvaikutukset kuin muilla fentiatsiineilla. Näiden yhdisteiden vaikutukset ulottuvat kaikkiin hermoston osiin. Vaikka antipsykoottisten aineiden vaikutusmekanismi ei olekaan täysin selvillä, teoriat vaikutusmekanismeista pohjautuvat pääasiassa näiden lääkkeiden kykyyn salvata dopamiinireseptoreita.

Lisäksi fentiatsiinit salpaavat pre- ja postsynaptisia alfareseptoreita, muskariini-, serotoniini- ja histamiinireseptoreita. Fentiatsiinien antiemeettinen vaikutus välittyy dopamiinireseptorien kautta.

Proklooriperatsiini, kuten muutkin antipsykoottiset aineet, vähentävät psykoottisten potilaiden oireita, kuten sekavuutta ja harhaluuloja, aistiharhoja, psykomotorista agitaatiota sekä aggressiivista ja irrationaalista käyttäytymistä. Muita antipsykoottisille aineille yhteisiä vaikutuksia ovat: verenpaineen lasku, oksentelun ja tasapainoelimen toimintahäiriöstä johtuvan huimauksen esto, elimistön lämmönsäätelyn häiriötilat sekä hikan lievittyminen ja prolaktiinin erittymisen lisääntyminen.

Oraalisesti annettu proklooriperatsiini imeytyy vaihtelevasti ja biologinen hyötyosuus on alhainen. Alkureitin metabolia on runsasta. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan 1,5−5 tunnissa. Proklooriperatsiini sitoutuu runsaasti seerumin proteiineihin.

Rasvaliukoisena aineena proklooriperatsiini jakautuu laajalle elimistössä ja jakautumistilavuus on noin 23 l/kg. Proklooriperatsiini läpäisee veri-aivoesteen ja istukan.
Proklooriperatsiini metaboloituu maksan mikrosomaalisessa entsyymijärjestelmässä, todennäköisesti CYP2D6-entsyymin välityksellä. Mahdollisia mekanismeja ovat: oksidaatio, erityisesti sulfoksidin muodostuminen, ja hydroksylaatio, jota seuraa konjugoituminen. Sulfoksidimetaboliittia on todettavissa oraalisen annon jälkeen.

Proklooriperatsiinin puoliintumisaika plasmassa on 8 ± 2 tuntia oraalisen kerta-annoksen jälkeen. Proklooriperatsiini ja sen N-desmetyylimetaboliitti kumuloituvat elimistöön Stemetil-valmistetta toistuvasti annettaessa. Proklooriperatsiini erittyy pääasiassa metaboliitteinaan virtsaan ja ulosteeseen.

Proklooriperatsiini ei ole osoittautunut elintoksiseksi koe-eläimillä, apina mukaan lukien, suoritetuissa toksikologisissa tutkimuksissa. Teratogeenista vaikutusta ei ole havaittu eläimillä, mutta ihmisellä vastasyntyneillä esiintyneistä epämuodostumista on raportoitu harvoin. Proklooriperatsiini ei ole osoittautunut mutageeniseksi asiaankuuluvissa in vitro ja in vivo -tutkimuksissa, eikä lääke ole ollut karsinogeeninen.

Laktoosimonohydraatti
Maissitärkkelys
Vedetön kolloidinen piidioksidi
Magnesiumstearaatti

Ei oleellinen.

3 vuotta.

Säilytä alle 25 °C.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

STEMETIL tabletti
5 mg 100 fol (6,13 €)

PF-selosteen tieto

PVC/PVAC/polymetakrylaatti-alumiiniläpipainopakkaus, 100 tabl.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai vaaleahko, pyöreä, ø 6,4 mm, kaksoiskupera, päällä merkintä STEMETIL 5.

Ei erityisvaatimuksia.

STEMETIL tabletti
5 mg 100 fol

• Ei korvausta.

N05AB04

05.06.2023