LUVERIS injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 75 IU

Yksi injektiopullo sisältää 75 IU lutropiinialfaa.

* rekombinantti ihmisen luteinisoiva hormoni, r-LH), joka on tuotettu yhdistelmä-DNA-tekniikalla geneettisesti muunnelluissa kiinankääpiöhamsterin munasarjasoluissa (CHO-solut)

Injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten (injektiokuiva-aine).

Luveris-valmisteet on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä follikkelia stimuloivan hormoni (FSH) -valmisteen kanssa follikkelien kehittymisen stimulointiin aikuisille naisille, joilla on vaikea luteinisoivan hormonin (LH) ja FSH:n puutos.

Hoito tulisi aloittaa sellaisen lääkärin valvonnassa, jolla on kokemusta hedelmättömyysongelmien hoidossa.

Luveris-hoito tulisi aloittaa sellaisen lääkärin valvonnassa, jolla on kokemusta hedelmättömyyshäiriöiden hoidosta.

Annostus

Naisilla, joilla on LH- ja FSH-puutos, Luveris-hoidon tarkoitus yhdessä FSH:n kanssa on edistää follikkelin kehittymistä ja lopullista kypsymistä ihmisen istukkagonadotropiinin (hCG) antamisen jälkeen. Luveris tulisi antaa päivittäisten injektioiden sarjana yhtäaikaisesti FSH:n kanssa. Jos kuukautiset puuttuvat tältä potilaalta ja hänen oma estrogeenituotantonsa on vähäistä, voidaan hoito aloittaa milloin tahansa.

Luveris tulisi antaa yhdessä follitropiinialfan kanssa.

Suositeltava hoidon aloitusannos on 75 IU lutropiinialfaa (eli yksi injektiopullo Luveris‑valmistetta) päivittäin yhdessä 75–150 IU:n suuruisen FSH‑annoksen kanssa. Hoito tulisi sovittaa yksilöllisesti vasteen mukaan, jota arvioidaan mittaamalla follikkelin koko ultraäänitutkimuksella ja estrogeenimäärityksellä.

Kliinisissä tutkimuksissa Luveris-valmisteen on osoitettu lisäävän munasarjojen herkkyyttä follitropiinialfalle. Mikäli FSH:n annoksen nostoa pidetään tarkoituksenmukaisena, annosta tulisi nostaa 7-14 päivän välein ja mieluiten 37,5-75 IU:n lisäyksin. Yhden kierron kohdalla on stimulaation kestoa mahdollista jatkaa aina viiteen viikkoon saakka.

Kun optimaalinen vaste on saatu aikaan, potilaalle annetaan kertainjektiona 250 mikrogrammaa r-hCG:tä tai 5 000 IU - 10 000 IU hCG:tä 24-48 tunnin kuluttua viimeisistä Luveris- ja FSH-injektioista. Potilaan tulisi olla yhdynnässä hCG-injektion antamispäivänä ja sitä seuraavana päivänä. Vaihtoehtoisesti potilaalle voidaan tehdä kohdunsisäinen keinohedelmöitys tai käyttää jotakin muuta lääketieteellisesti avustettua lisääntymismenetelmää lääkärin kliinisen arvion perusteella.

Luteaalivaiheen tukea voidaan harkita, sillä luteotrooppisesti aktiivisten aineiden (LH/hCG) puute ovulaation jälkeen voi johtaa keltarauhasen ennenaikaiseen toimintakyvyttömyyteen.

Mikäli vaste on liiallinen, hoito on lopetettava eikä hCG:tä saa antaa. Tällöin seuraava hoito aloitetaan pienemmällä FSH-annoksella. (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

Erityisryhmät

Iäkkäät
Ei ole asianmukaista käyttää Luveris-valmistetta iäkkäillä potilailla. Luveris-valmisteen turvallisuutta ja tehoa iäkkäiden potilaiden hoidossa ei ole varmistettu.

Munuaisten ja maksan vajaatoiminta
Luveris-valmisteen turvallisuutta, tehoa ja farmakokinetiikkaa munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidossa ei ole varmistettu.

Pediatriset potilaat
Ei ole asianmukaista käyttää Luveris-valmistetta pediatrisille potilaille.

Antotapa

Luveris annetaan injektiona ihon alle. Ensimmäinen Luveris-injektio on annettava lääkärin valvonnassa. Kuiva-aine on sekoitettava välittömästi ennen käyttöä mukana toimitettuun liuottimeen.

Tämän lääkevalmisteen itseannostelu on suositeltavaa ainoastaan motivoituneille ja asianmukaisesti koulutetuille potilaille, joilla on tarvittaessa käytettävissään asiantuntija-apua.

Ks. kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ennen lääkkeen antoa.

Luveris on vasta-aiheinen potilailla, joilla on jokin seuraavista:

• yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
• hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kasvaimet
• suurentuneet munasarjat tai munasarjakysta, joka ei liity munasarjojen monirakkulatautiin ja jonka syy on tuntematon
• tuntemattomasta syystä johtuvaa gynekologista verenvuotoa
• munasarja-, kohtu- tai rintasyöpä

Luveris-valmistetta ei saa käyttää, jos normaali raskaus ei ole mahdollinen esimerkiksi seuraavista syistä:

• primääri munasarjojen toimintahäiriö
• synnytyselinten epämuodostumat, jotka tekevät raskauden mahdottomaksi
• kohdun sidekudoskasvaimet, jotka tekevät raskauden mahdottomaksi.

Jäljitettävyys

Biologisten lääkevalmisteiden jäljitettävyyden parantamiseksi on annetun valmisteen nimi ja eränumero dokumentoitava selkeästi.

Yleinen suositus

Ennen hoidon aloittamista selvitetään huolellisesti lapsettomuuden syy ja arvioidaan mahdolliset raskauden vasta-aiheet. Lisäksi hypotyreoosi, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta ja hyperprolaktinemia tulisi sulkea pois, ja tarvittaessa antaa asianmukaista erityishoitoa.

Porfyria
Luveris saattaa lisätä akuutin sairauskohtauksen riskiä potilailla, joilla on porfyria tai joiden suvussa on esiintynyt porfyriaa. Mikäli sairaus pahenee tai jos se ilmenee ensimmäisen kerran, Luveris-hoito voidaan joutua keskeyttämään.

Munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä (OHSS)
Jonkinasteinen munasarjojen suureneminen on hallitun munasarjojen stimulaation odotettu vaikutus. Sitä tavataan muita yleisemmin naisilla, joilla on munasarjojen monirakkulatauti, ja se palautuu yleensä ilman hoitoa.
Toisin kuin komplisoitumaton munasarjojen suureneminen, OHSS on tila, joka saattaa ilmetä pahenevina vaikeusasteina. Siihen liittyy merkittävä munasarjojen suureneminen ja sukupuolihormonien korkeat pitoisuudet seerumissa. Lisäksi verisuonten läpäisevyys voi lisääntyä, mikä voi johtaa nesteen kerääntymiseen vatsakalvon-, keuhkopussin- sekä harvinaisissa tapauksissa sydänpussinonteloon.
Lievän OHSS:n oireita voivat olla vatsakivut, epämukava tunne vatsan alueella, vatsan pingotus tai munasarjojen suureneminen. Keskivaikeaan OHSS:ään voi liittyä myös pahoinvointia, oksentelua, ultraäänitutkimuksessa havaittavaa nesteen kerääntymistä vatsaonteloon tai merkittävää munasarjojen suurenemista.
Vaikeaan OHSS:ään liittyy lisäksi seuraavia oireita: vaikea munasarjojen suureneminen, painonnousu, hengenahdistus tai vähävirtsaisuus. Lääkärintutkimuksessa voi paljastua hypovolemia, hemokonsentraatio, elektrolyyttien epätasapaino, nesteen kerääntymistä vatsaonteloon, keuhkopussin nestepurkauma tai akuutti hengitysvaikeus. Erittäin harvoin vaikea OHSS voi komplisoitua munasarjojen kiertymisen tai tromboembolisten tapahtumien, esimerkiksi keuhkoveritulpan, iskeemisen aivohalvauksen tai sydäninfarktin, vuoksi.
OHSS:n kehittymiseen liittyviä itsenäisiä riskitekijöitä ovat nuori ikä, hoikkuus, munasarjojen monirakkulatauti, eksogeenisen gonadotropiinin suuremmat annokset, suuri absoluuttinen tai nopeasti nouseva seerumin estradiolitaso, aiemmin esiintynyt OHSS, kehittyvien munarakkuloiden suuri määrä sekä oosyyttien suuri määrä avusteisten lisääntymismenetelmien yhteydessä.
Munasarjojen hyperstimulaation riskiä voidaan pienentää noudattamalla Luveris-valmisteen ja FSH:n annos- ja hoito-ohjelmasuosituksia. Stimulaatiojakson seuraamista ultraäänitutkimuksin ja estradiolimittauksin suositellaan, jotta riskitekijät voidaan tunnistaa mahdollisimman varhain.
Näyttö viittaa siihen, että hCG vaikuttaa merkittävästi OHSS:n kehittymiseen ja että oireyhtymä voi olla vaikeampi ja se saattaa pitkittyä, jos potilas tulee raskaaksi. Jos munasarjojen hyperstimulaation oireita ilmenee, on suositeltavaa että hCG:tä ei anneta ja potilaan tulee pidättäytyä yhdynnästä tai käyttää mekaanista ehkäisyä vähintään neljän päivän ajan. Koska OHSS voi kehittyä nopeasti (24 tunnin aikana) tai muutaman päivän kuluessa vakavaksi tilaksi, on potilaita seurattava vähintään kahden viikon ajan hCG:n annon jälkeen.
Lievä tai keskivaikea OHSS palautuu yleensä itsestään. Jos potilaalle kehittyy vaikea OHSS, on suositeltavaa keskeyttää gonadotropiinihoito, jos se on vielä meneillään, ja ottaa potilas sairaalahoitoon asianmukaisen hoidon aloittamiseksi.
Munasarjan kiertymä
Munasarjan kiertymää on raportoitu muita gonadotropiineja käyttävän hoidon jälkeen. Tämä voi liittyä muihin riskitekijöihin, kuten OHSS, raskaus, aikaisempi vatsakirurgia, aikaisempi munasarjan kiertymä, aikaisempi tai nykyinen munasarjakysta ja munasarjojen monirakkulatauti. Varhainen diagnoosi ja kiertymän korjaus välittömästi voi rajoittaa huonontuneen verenkierron aiheuttamaa vauriota munasarjoille.
Monisikiöraskaus
Ovulaatioinduktiopotilailla monisikiöraskaudet ja monisynnytykset ovat yleisempiä luonnollisesti alkaneisiin raskauksiin verrattuna. Valtaosa monisikiöraskauksista on kaksosraskauksia. Monisikiöraskauksissa raskauden aikaisten ja perinataalisten komplikaatioiden riski on suurentunut, etenkin mikäli sikiöitä on useampia.
Usean sikiön raskauden riskin minimoimiseksi suositellaan munasarjavasteen huolellista seurantaa.
Avusteisissa lisääntymismenetelmissä monisikiöraskauden riski liittyy pääasiassa kohtuun siirrettyjen alkioiden lukumäärään, niiden laatuun ja potilaan ikään.
Keskenmeno
Raskauden päättyminen keskenmenoon tai aborttiin on yleisempää potilailla, joiden follikkelien kasvua stimuloidaan ovulaation aikaansaamiseksi tai avusteisia lisääntymismenetelmiä varten, verrattuna luonnollisella tavalla alkaneeseen raskauteen.
Kohdunulkoinen raskaus
Naisilla, joilla on ollut munajohdinsairaus, on olemassa kohdunulkoisen raskauden riski riippumatta siitä, onko raskaus alkanut spontaanilla hedelmöitymisellä vai hedelmällisyyshoidolla. Kohdunulkoisten raskauksien esiintyvyys on yleisempää avusteisten lisääntymismenetelmien käytön jälkeen kuin normaaliväestössä.

Synnynnäiset epämuodostumat
Synnynnäisten epämuodostumien esiintyvyys avusteisten lisääntymismenetelmien käytön jälkeen saattaa olla hieman suurempi verrattuna spontaaniin hedelmöitymiseen. Tämän arvellaan johtuvan vanhempien ominaisuuksista (esim. äidin ikä, perinnölliset tekijät), hedelmällisyyshoitotoimenpiteistä ja monisikiöraskauksista.

Tromboemboliset tapahtumat
Gonadotropiinihoito voi entisestään kasvattaa tromboembolisten tapahtumien pahenemisen tai ilmaantumisen riskiä naisilla, joilla on hiljattain ollut tai on parhaillaan tromboembolinen sairaus, tai joilla on yleisesti tunnustetut riskitekijät, kuten oma tai sukutausta, trombofilia tai vaikea lihavuus (painoindeksi yli 30 kg/m²). Näillä naisilla gonadotropiinihoidosta saatavia hyötyjä on verrattava riskeihin. On kuitenkin syytä huomioida, että jo raskaus itsessään, kuten myös OHSS, suurentaa verisuonitukosten riskiä.

Sukupuolielinten kasvaimet
Naisilla, joita on hoidettu useita hoitojaksoja hedelmättömyyden vuoksi, on raportoitu sekä hyvän- että pahanlaatuisia munasarjojen ja muiden lisääntymiselinten kasvaimia. Toistaiseksi ei tiedetä, lisääkö gonadotropiinihoito tällaisten kasvainten riskiä hedelmättömillä naisilla.

Natriumpitoisuus

Luveris sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per annos eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.

Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty.

Luveris-valmistetta ei pidä antaa muihin lääkevalmisteisiin sekoitettuna samassa injektiossa, lukuun ottamatta follitropiinialfaa. Tutkimukset osoittavat, että näiden lääkeaineiden antaminen yhdessä ei muuta olennaisesti vaikuttavien aineiden aktiivisuutta, stabiilisuutta, farmakokinetiikkaa eikä farmakodynaamisia ominaisuuksia.

Raskaus
Luveris-valmisteen käyttö on vasta-aiheista raskauden aikana.

Tiedot muutamista hallittua munasarjojen stimulaatiohoitoa seuranneista raskaudenaikaisista altistumisista eivät viittaa siihen, että gonadotropiineilla olisi haitallisia vaikutuksia raskauteen, alkion tai sikiön kehitykseen, synnytykseen tai synnytyksen jälkeiseen kehitykseen. Luveris-valmisteen ei ole havaittu aiheuttavan epämuodostumia eläinkokeissa. Jos potilas altistuu Luveris-valmisteelle raskauden aikana, käytettävissä olevien kliinisten tietojen perusteella ei kuitenkaan voida sulkea pois Luveris-valmisteen epämuodostumia aiheuttavan vaikutuksen mahdollisuutta.

Imetys
Luveriksen käyttö on vasta-aiheista rintaruokinnan aikana.

Hedelmällisyys
Luveris on tarkoitettu yhdessä FSH-valmisteen kanssa follikkelien kehittymisen stimulointiin (katso kohta Käyttöaiheet).

Luveris-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Luveris-valmistetta käytetään follikulaarisen kehityksen stimulointiin yhdessä follitropiinialfan kanssa. Tätä taustaa vasten on vaikeaa osoittaa haittavaikutusten johtuvan vain jostain tietystä aineesta käytettyjen joukossa.

Kliinisessä tutkimuksessa raportoitiin 7,4 %:lla tutkimukseen osallistuneista lieviä ja 0,9 %:lla kohtalaisia paikallisia injektiokohdan reaktioita (mustelmat, kipu, punoitus, kutina tai turvotus). Vakavia injektiokohdan reaktioita ei raportoitu.

Munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä (OHSS) havaittiin alle 6 %:lla Luveris-valmisteella hoidetuista potilaista. Yhtään vakavaa OHSS:ää ei raportoitu (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Harvinaisissa tapauksissa ihmisen menopausaalisella gonadotropiinilla annettuun hoitoon on liittynyt munasarjakiertymä (munasarjalaajentuman komplikaatio) sekä vatsakalvonontelon verenkertymä. Vaikka näitä haittavaikutusreaktioita ei olekaan havaittu, niiden esiintyminen Luveris-hoidon yhteydessä on kuitenkin mahdollista.

Kohdunulkoinen raskaus on myös mahdollinen erityisesti naisilla, joilla on ollut munanjohdinsairaus.

Haittavaikutusluettelo

Seuraavia määritelmiä käytetään jäljempänä haittavaikutusten esiintyvyyden luokittelussa:

hyvin yleinen (≥1/10), yleinen (≥1/100, <1/10), melko harvinainen (≥1/1 000, <1/100), harvinainen (≥1/10 000, <1/1 000), hyvin harvinainen (<1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Seuraavia haittavaikutuksia saattaa esiintyä Luveris-valmisteen käytön yhteydessä:

Immuunijärjestelmä
Hyvin harvinainen: Lievät tai vaikeat yliherkkyysreaktiot, mukaan luettuna anafylaktiset reaktiot ja sokki.

Hermosto
Yleinen: Päänsärky.

Verisuonisto
Hyvin harvinainen: Tromboembolia, joka liittyy yleensä vaikeaan OHSS:ään.

Ruoansulatuselimistö
Yleinen: Vatsakipu, epämukava tunne vatsan alueella, pahoinvointi, oksentelu, ripuli.

Sukupuolielimet ja rinnat
Yleinen: Lievä tai keskivaikea munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä (OHSS) (mukaan luettuina siihen liittyvät oireet), munasarjakysta, kivut rintojen ja lantion alueella

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat
Yleinen: Pistospaikan reaktiot (esimerkiksi kipu, punoitus, mustelmat sekä pistospaikan turvotus ja/tai ärtyminen).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta: www.fimea.fi.

Luveris-valmisteen yliannostuksen oireita ei tunneta, mutta munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä on kuitenkin mahdollinen yliannostuksen seuraus. ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Jopa 40000 IU:n kerta-annoksia lutropiinialfaa on annettu terveille vapaaehtoisille naisille ilman vakavia haittavaikutusreaktioita, ja ne olivat hyvin siedettyjä.

Yliannostuksen hoito
Hoito on oireenmukaista.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Sukupuolihormonit ja genitaalijärjestelmään vaikuttavat aineet, gonadotropiinit.

Vaikutusmekanismi

Luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) erittyvät aivolisäkkeen etulohkosta vasteena gonadotropiinia vapauttavalle hormonille (GnRH), ja niillä on täydentävä rooli follikkelin kehittymisessä ja ovulaatiossa. Teekasoluissa LH stimuloi androgeenien erittymistä, jotka siirtyvät granuloosasoluihin, joissa aromataasi muuttaa ne estradioliksi (E2). Granuloosasoluissa FSH stimuloi follikkelien kehittymistä, kun taas LH on osallisena follikkelien kehittymisessä, steroidogeneesissä ja kypsymisessä.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Merkittävin r‑hLH:n antamisesta seuraava vaikutus on annoksesta riippuva E2:n lisääntynyt erittyminen, mikä lisää FSH:n antamisen vaikutusta follikkelin kasvuun.

Kliininen teho

Kliinisissä tutkimuksissa potilaiden määritelmänä käytettiin endogeenista seerumin LH-pitoisuutta <1,2 IU/l keskuslaboratoriossa mitattuna. Näissä tutkimuksissa ovulaatioaste kiertoa kohden oli 70–75 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että LH-määrityksissä on eroja eri laboratorioiden välillä.

Sopivaa r‑hLH:n annosta on tutkittu yhdessä kliinisessä tutkimuksessa naisilla, joilla oli hypogonadotrooppinen hypogonadismi ja endogeeninen seerumin LH‑pitoisuus <1,2 IU/l. 75 IU:n r‑hLH‑annos vuorokaudessa (yhdessä 150 IU r‑hFSH:n kanssa) sai aikaan riittävän follikkelien kehittymisen ja estrogeenin tuotannon. 25 IU:n r‑hLH‑annos päivässä (yhdessä 150 IU r‑hFSH:n kanssa) ei saanut aikaan riittävää follikkelien kehittymistä.

Lutropiinialfan farmakokinetiikkaa on tutkittu aivolisäkkeen toiminnalle epäherkistyneillä vapaaehtoisilla naisilla annoksilla, jotka vaihtelivat välillä 75 - 40 000 IU.

Lutropiinialfan farmakokineettinen profiili on samankaltainen kuin endogeenisen hLH:n.

Follitropiinialfa ei yhtäaikaisesti annettuna vaikuta farmakokinetiikkaan.

Jakautuminen

Laskimoon annon jälkeen lutropiinialfa jakautuu nopeasti. Alkuvaiheen puoliintumisaika on noin tunti, ja eliminaatio elimistöstä tapahtuu noin 9–11 tunnin loppuvaiheen puoliintumisajalla. Vakaan tilan jakautumistilavuus on välillä 5–14 litraa. Lutropiinialfa noudattaa lineaarista farmakokinetiikkaa määritettynä käyrän alle jäävällä pinta-alalla (AUC), joka on suoraan verrannollinen käytettyyn annokseen.

Absoluuttinen biologinen hyötyosuus ihon alle annetun injektion jälkeen on 56 %; ja näennäinen loppuvaiheen puoliintumisaika on välillä 8–21 tuntia. Ihon alle tapahtuvan annon jälkeen annosvasteisuus osoitettiin 450 IU annokseen asti. Lutropiinialfan farmakokinetiikka yksittäisen ja toistuvien injektioiden jälkeen on verrattavissa toisiinsa, ja lutropiinialfan kumuloituminen on minimaalista.

Eliminaatio

Kokonaispuhdistuma on noin 1,8 l/h, ja alle viisi prosenttia annoksesta erittyy virtsaan.

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, genotoksisuutta sekä karsinogeenisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille. Hormonin heterologiselle proteiiniluonteelle odotetusti lutropiinialfa aiheutti jonkin ajan kuluttua vasta-ainevasteen, joka laski mitattavia seerumin LH-pitoisuuksia, mutta ei täysin estänyt sen biologisia vaikutuksia. Merkkejä toksisuudesta lutropiinialfa-vasta-aineiden muodostumisen vuoksi ei havaittu.

Kun lutropiinialfaa annettiin 10 IU/kg/vuorokausi ja tätä suuremmilla annoksilla raskaana oleville rotille ja kaneille, se aiheutti lisääntymistoimintojen häiriöitä, esimerkiksi sikiöiden resorptiota ja emojen ruumiinpainon nousun hidastumista. Lääkeaineeseen liittyvää teratogeenisuutta ei kuitenkaan havaittu kummassakaan eläinmallissa.

Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että lutropiinialfa ei ole mutageeninen.

Kuiva-aine: Sakkaroosi, dinatriumvetyfosfaattidihydraatti, natriumdivetyfosfaattimonohydraatti, polysorbaatti 20, fosforihappo, väkevä (pH-säätöön), natriumhydroksidi (pH-säätöön), L-metioniini, typpi.

Liuotin: Injektionesteisiin käytettävä vesi.

Tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa Käyttö- ja käsittelyohjeet.

3 vuotta.

Säilytä alle 25 °C. Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

LUVERIS injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten
75 IU 75 IU + 1 ml (yhdistelmäpakkaus) (48,91 €)

PF-selosteen tieto

Kuiva-aine on pakattu neutraalista värittömästä lasista (tyyppi I) valmistettuihin kolmen millilitran injektiopulloihin. Injektiopullot on suljettu bromobutyylitulpilla, jotka on suojattu alumiinisinettirenkailla ja suojuskorkeilla. Liuotin on pakattu neutraalista värittömästä lasista (tyyppi I) valmistettuihin kolmen millilitran injektiopulloihin, joissa on teflonpäällysteiset kumitulpat.

Yhden injektiopullon pakkaus, mukana on yksi liuotinta sisältävä injektiopullo.

Valmisteen kuvaus:

Kuiva-aineen ulkonäkö: valkoinen kylmäkuivattu pelletti. Liuottimen ulkonäkö: kirkas väritön liuos. Käyttövalmiiksi saatetun liuoksen pH on 7,5-8,5.

Muita pakkaustyyppejä kuin ampulleja on harkittava potilaiden itseannostelua varten.

Käytettävä kerralla kokonaan välittömästi pakkauksen avaamisen ja käyttövalmiiksi saattamisen jälkeen.

Kuiva-aine tulee saattaa ennen käyttöä liuottimella käyttövalmiiksi pyörittelemällä injektiopulloa hellävaraisesti. Liuosta ei tule käyttää jos se sisältää hiukkasia tai se ei ole kirkas.

Luveris voidaan sekoittaa follitropiinialfaan ja valmisteet voidaan antaa yhtäaikaisesti yhtenä injektiona. Tässä tapauksessa Luveris tulisi liuottaa ensin ja käyttää sitten sitä follitropiinialfa-kuiva-aineen liuottamiseen.

Suurten injektiotilavuuksien välttämiseksi yksi Luveris-injektiopullo voidaan liuottaa yhdessä yhden tai kahden follitropiinialfa-injektiopullon ( 75 IU) kanssa yhteen millilitraan liuotinta.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

LUVERIS injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten
75 IU 75 IU + 1 ml

• Ei korvausta.

G03GA07

25.08.2022