EPIDUO geeli 0,1 %/2,5 %

1 g geeliä sisältää:
Adapaleeni 1 mg (0,1 % w/w)
Bentsoyyliperoksidi, vesipitoinen; määrä vastaa 25 mg:aa (2,5 % w/w) vedetöntä bentsoyyliperoksidia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: propyleeniglykoli (E1520) 40 mg/g (4,0 %).
Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Geeli

Acne vulgariksen paikallishoitoon, silloin kun siihen liittyy komedoita, papuloita ja pustuloita (ks. kohta Farmakodynamiikka).
Epiduo on tarkoitettu käytettäväksi aikuisille ja 9-vuotiaille tai sitä vanhemmille nuorille.

Epiduoa levitetään puhtaalle ja kuivalle iholle koko aknealueelle kerran päivässä illalla. Geeliä levitetään sormenpäillä ohueksi kalvoksi välttäen silmiä ja huulia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Jos ärsytystä ilmenee, potilasta tulee neuvoa käyttämään ei-komedogeenisia kosteusvoiteita, käyttämään lääkettä harvemmin (esim. joka toinen päivä), keskeyttämään hoito väliaikaisesti tai lopettamaaan hoito kokonaan.

Lääkärin tulee päättää hoidon kesto kliinisen tilan perusteella. Kliinisen paranemisen ensimmäiset merkit ilmaantuvat yleensä 1-4 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta.

Epiduon turvallisuutta ja tehokkuutta ei ole tutkittu alle 9-vuotiailla lapsilla.

• Raskaus (ks. kohta Raskaus ja imetys)
• Raskautta suunnittelevat naiset (ks. kohta Raskaus ja imetys)
• Yliherkkyys vaikuttaville aineille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Epiduo-geeliä ei tule levittää vaurioituneelle iholle, joka on joko rikkoutunut (haavat tai hiertymät), jossa on ihottumaa tai joka on palanut auringossa.

Epiduoa ei saa joutua silmiin, suuhun, sieraimiin tai limakalvoille. Jos valmistetta joutuu silmään, silmä on pestävä välittömästi lämpimällä vedellä.

Tämä lääkevalmiste sisältää 40 mg propyleeniglykolia (E1520) per gramma, joka vastaa 4 % w/w.

Jos ilmenee reaktio, joka viittaa herkkyyteen mille tahansa valmisteen aineelle, Epiduon käyttö tulee lopettaa.

Liiallista altistumista auringonvalolle tai UV-säteilylle tulee välttää.

Epiduo ei saa joutua kosketuksiin värillisten materiaalien kanssa, kuten esimerkiksi hiusten tai värjättyjen kankaiden kanssa, koska se saattaa vaalentaa niitä tai poistaa niistä väriä.

Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty.

Aikaisemman kokemuksen mukaan adapaleenilla tai bentsoyyliperoksidilla ei ole tunnettuja yhteisvaikutuksia muiden, mahdollisesti iholle annettavien ja samanaikaisesti Epiduon kanssa käytettävien lääkevalmisteiden kanssa. Kuitenkaan muita retinoideja tai bentsoyyliperoksidia tai näiden kanssa samalla tavoin vaikuttavia lääkevalmisteita ei tule käyttää samanaikaisesti. Varovaisuutta tulee noudattaa, jos käytetään deskvamatiivisia, ärsyttäviä tai kuivattavia kosmeettisia aineita, sillä ne voivat lisätä ärsytystä Epiduon kanssa samanaikaisesti käytettynä.

Adapaleenin imeytyminen ihmisen ihon läpi on vähäistä (ks. kohta Farmakokinetiikka), minkä takia yhteisvaikutukset systeemisesti käytettävien lääkevalmisteiden kanssa ovat epätodennäköisiä.

Bentsoyyliperoksidin penetraatio ihon läpi on vähäistä ja lääkeaine metaboloituu kokonaan bentsoehapoksi, joka eliminoituu nopeasti. Tämän vuoksi bentsoehapon yhteisvaikutukset systeemisten lääkevalmisteiden kanssa ovat epätodennäköisiä.

Suun kautta otettavat retinoidit on yhdistetty synnynnäisiin epämuodostumiin. Kun paikallisesti käytettäviä retinoideja käytetään valmistetietojen mukaisesti, niiden systeemisen altistuksen oletetaan olevan vähäinen, sillä imeytyminen ihon kautta on minimaalista. Yksittäiset tekijät (kuten vaurioitunut iho tai valmisteen liikakäyttö) voivat kuitenkin suurentaa systeemistä altistusta.

Raskaus
Epiduo on vasta-aiheinen raskauden aikana ja raskautta suunnitellessa (ks. kohta Vasta-aiheet).

Ei ole olemassa tietoja tai on vain vähän tietoja adapaleenin paikallisesta käytöstä raskaana oleville naisille.

Eläinkokeet osoittavat reproduktiivista toksisuutta suurilla systeemisillä altistuksilla suun kautta annon jälkeen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Kliiniset kokemukset adapaleenin ja bentsoyyliperoksidin paikallisesta annosta raskauden aikana ovat rajalliset.
Jos potilas käyttää valmistetta raskauden aikana tai tulee raskaaksi hoidon aikana, hoito on lopetettava.

Imetys
Tutkimuksia Epiduo-geelin (adapaleeni/bentsoyyliperoksidi) kulkeutumisesta eläimen tai ihmisen maitoon iholle annon jälkeen ei ole tehty.
Vaikutuksia rintalapseen ei odoteta esiintyvän, koska imettävän naisen systeeminen altistus Epiduolle on mitätön. Epiduoa voidaan käyttää imetyksen aikana.
Jotta lapsi ei joutuisi kosketuksiin Epiduo-geelin kanssa, Epiduon levittämistä rintakehän alueelle tulee välttää.

Hedelmällisyys
Epiduo-geelillä ei ole tehty ihmisen hedelmällisyystutkimuksia.

Rotilla tehdyissä lisääntymistutkimuksissa ei kuitenkaan ole havaittu adapaleenin tai bentsoyyliperoksidin vaikutuksia hedelmällisyyteen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Ei merkityksellinen.

Epiduo voi aiheuttaa seuraavia haittavaikutuksia antopaikassa:

* Markkinoille tulon jälkeisessä seurannassa
** Useimmat “antokohdan palovammat” olivat pinnallisia palovammoja, mutta on ilmoitettu tapauksia, joissa on ollut reaktiona toisen asteen palovamma tai vaikea palovamma.

Jos ihoärsytystä ilmenee Epiduon levittämisen jälkeen, se on yleensä lievää tai kohtalaista, ja paikalliset merkit ja oireet (punoitus, kuivuus, hilseily, polttelu ja ihon kipu (ihon pistely)) ovat pahimmillaan ensimmäisen viikon aikana ja sitten lievenevät itsestään.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin.
Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus‐ ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
FI‐00034 Fimea

Epiduo on tarkoitettu käytettäväksi vain kerran päivässä iholle.

Jos valmistetta niellään vahingossa, asianmukaista oireenmukaista hoitoa on annettava.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Ulkoisesti käytettävät aknelääkkeet D10AD Retinoidit; ATC-koodi: D10AD53.

Vaikutusmekanismi ja farmakodynaamiset vaikutukset

Epiduossa on kaksi vaikuttavaa ainetta, joilla on erilaiset, mutta toisiaan täydentävät, vaikutusmekanismit.

Adapaleeni: Adapaleeni on kemiallisesti stabiili naftoehapon johdannainen, jolla on retinoidien kaltainen vaikutus. Biokemialliset ja farmakologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että adapaleeni vaikuttaa acne vulgariksen patogeneesiin; se moduloi voimakkaasti solujen erilaistumista ja keratinisaatiota, ja sillä on anti-inflammatorisia ominaisuuksia. Adapaleeni sitoutuu spesifisiin retinoiinihappotumareseptoreihin. Tämänhetkiset tiedot viittaavat siihen, että iholle käytetty adapaleeni normalisoi follikkeliepiteelisolujen erilaistumista, mikä vähentää mikrokomedoiden muodostumista. Adapaleeni estää ihmisen liuskatumaisten leukosyyttien kemotaktisia ja kemokineettisiä vasteita in vitro -tutkimusmalleissa. Se estää myös arakidonihapon metaboloitumista tulehduksen välittäjäaineiksi. In vitro -tutkimukset ovat osoittaneet, että adapaleeni estää AP-1-transkriptiotekijöitä ja Tollin kaltaisten reseptoreiden (TLR) 2 ilmentymistä. Tämä viittaa siihen, että adapaleeni vähentää aknen soluvälitteistä tulehduksellista komponenttia.

Bentsoyyliperoksidi: Bentsoyyliperoksidin on osoitettu olevan antimikrobinen, ja akneihon hiusfollikkeleissa epätavallisen runsaasti esiintyvä Cutibacterium acnes on sille erityisen herkkä. Bentsoyyliperoksidin vaikutusmekanismin on selitetty liittyvän sen suureen lipofiilisyyteen, minkä ansiosta se pääsee orvaskeden läpi hiusfollikkelin bakteerien ja keratinosyyttien solumembraaneihin. Bentsoyyliperoksidi on hyvin tehokas laajaspektrinen antibakteerinen aine acne vulgariksen hoidossa. Sen on osoitettu vaikuttavan bakteriosidisesti tuottamalla vapaita radikaaleja, jotka hapettavat proteiineja ja muita bakteerien seinämän solujen olennaisia osia. Bentsoyyliperoksidin pienin inhibitorinen pitoisuus on bakteriosidinen ja sen on osoitettu tehoavan antibioottiherkkiin ja antibiooteille resistentteihin C. acnes -kantoihin. Lisäksi bentsoyyliperoksidilla on havaittu eksfoliatiivisia ja keratolyyttisiä ominaisuuksia.

Epiduon kliininen tehokkuus 12-vuotiailla ja vanhemmilla potilailla

Epiduon turvallisuus ja tehokkuus acne vulgariksen hoidossa kerran päivässä annostelulla arvioitiin kahdessa samantyyppisessä kliinisessä 12 viikon kontrolloidussa monikeskustutkimuksessa, jossa Epiduoa verrattiin sen yksittäisiin aktiivisiin komponentteihin, adapaleeniin ja bentsoyyliperoksidiin, sekä vehikkeliin aknepotilailla. Tutkimuksiin 1 ja 2 osallistui yhteensä 2185 potilasta. Miesten osuus näissä kahdessa tutkimuksessa oli noin 49 % ja naisten osuus 51 %. Potilaat olivat iältään vähintään 12 vuotta (keskimääräinen ikä: 18,3 vuotta; vaihteluväli 12-50) ja lähtötasolla heillä esiintyi 20-50 tulehduksellista leesiota ja 30-100 ei-tulehduksellista leesiota. Potilaat käsittelivät kasvot ja muut aknealueet kerran päivässä iltaisin.

Tehokkuuskriteerit olivat:
1) Onnistumisprosentti, niiden potilaiden prosenttiosuus, jotka luokiteltiin ’Parantuneiksi’ tai ’Lähes parantuneiksi’ viikolla 12 yleisarvioinnin (Investigators’s Global Assessmentin) perusteella;
2) Muutos ja prosentuaalinen muutos lähtötasosta viikolla 12

• tulehduksellisten leesioiden määrissä
• ei-tulehduksellisten leesioiden määrissä
• leesioiden kokonaismäärässä.

Kummankin tutkimuksen tehokkuustulokset on esitetty Taulukossa 1 ja yhdistetyt tulokset Taulukossa 2.
Epiduo osoittautui molemmissa tutkimuksissa tehokkaammaksi kuin sen yksittäiset aktiiviset komponentit ja vehikkeli. Epiduosta saatu nettohyöty (aktiivinen komponentti miinus vehikkeli) oli suurempi kuin yksittäisten komponenttien yhteenlaskettu hyöty, mikä osoittaa, että näiden aineiden vaikutukset potentoituvat käytettäessä niitä sopivana yhdistelmänä. Epiduon varhainen teho tulehduksellisiin leesioihin viikolla 1 havaittiin yhdenmukaisesti tutkimuksessa 1 ja tutkimuksessa 2. Ei-tulehdukselliset leesiot (avoimet ja sulkeutuneet komedot) reagoivat hoitoon ensimmäisen ja neljännen hoitoviikon välillä. Hyötyä näppylöihin aknessa ei ole osoitettu.

Taulukko 1: Kliininen tehokkuus kahdessa vertailevassa tutkimuksessa

Taulukko 2: Kliininen tehokkuus yhdistetyissä vertailevissa tutkimuksissa

Epiduon kliininen teho 9–11-vuotiailla lapsilla

Pediatrisessa kliinisessä tutkimuksessa hoidettiin Epiduo-geelillä päivittäin 12 viikon ajan 285 aknea sairastavaa lasta, jotka olivat 9-11-vuotiaita (53 % oli 11-vuotiaita, 33 % oli 10-vuotiaita ja 14 % oli 9-vuotiaita) ja joilla oli lähtötilanteessa IGA-asteikon 3 (kohtalainen) akne, vähintään 20 mutta korkeintaan 100 leesiota (ei-tulehtuneet ja tulehtuneet) kasvoilla (mukaan lukien nenä) ja joita hoidettiin Epiduo-geelillä kerran päivässä 12 viikon ajan.
Tutkimuksen mukaan Epiduo-geelin teho ja turvallisuus tässä nuorten ikäryhmässä olivat samanlaiset kuin muissa keskeisissä tutkimuksissa, joissa 12-vuotiailla ja vanhemmilla aknepotilailla on osoitettu merkittävä teho ja hyväksyttävä siedettävyys.
Epiduo-geelin pysyvä teho geelivehikkeliin verrattuna osoitettiin aina kaikkien leesioiden hoidossa (tulehdukselliset, ei-tulehdukselliset ja kokonaismäärä) viikosta 1 viikkoon 12 saakka.

Epiduolla on samankaltaiset farmakokineettiset ominaisuudet kuin yksinään annetulla 0,1-prosenttisella adapaleenigeelillä.

30 päivän kliinisessä farmakokineettisessä tutkimuksessa, jossa aknepotilaat saivat joko yhdistelmägeeliä tai 0,1-prosenttista adapaleenigeeliä maksimiolosuhteissa (2 g geeliä päivässä), adapaleeni ei ollut kvantifioitavissa suurimmasta osasta plasmanäytteitä (kvantifiointiraja 0,1 ng/ml). Pienet adapaleenipitoisuudet (C_max 0,1-0,2 ng/ml) mitattiin kahdesta verinäytteestä, jotka otettiin Epiduolla hoidetuilta potilailta, ja kolmesta verinäytteestä, jotka otettiin 0,1-prosenttisella adapaleenigeelillä hoidetuilta potilailta. Suurin yhdistelmägeeliryhmässä saatu adapaleenin AUC_0-24h oli 1,99 ng•h/ml.

Nämä tulokset ovat verrattavissa tuloksiin, jotka saatiin aiemmista useilla eri 0,1-prosenttisilla adapaleeniformulaatioilla tehdyistä kliinisistä farmakokineettisistä tutkimuksista, joissa systeeminen adapaleenialtistus oli yhdenmukaisesti alhainen.

Bentsoyyliperoksidin penetraatio ihon läpi on vähäistä. Kun sitä levitetään iholle, se muuttuu kokonaan nopeasti eliminoituvaksi bentsoehapoksi.

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta, fototoksisuutta sekä karsinogeenisuutta koskevien prekliinisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Adapaleenin reproduktiotoksisuutta koskevat tutkimukset on tehty rotalla ja kanilla suun ja ihon kautta. Teratogeenisuus on osoitettu suurilla systeemisillä altistuksilla (vähintään 25 mg/kg/vrk:n peroraaliset annokset). Pienemmillä altistuksilla (dermaalinen annos 6 mg/kg/vrk) ilmeni muutoksia kylkiluiden ja nikamien määrässä.

Korkeintaan 13 viikkoa kestäneet Epiduon paikallista sietokykyä koskevat tutkimukset ja toistuvan iholle annon toksisuustutkimukset tehtiin rotalla, koiralla ja minisialla, ja ne osoittivat paikallista ärsytystä ja herkistymismahdollisuutta, kuten bentsoyyliperoksidia sisältävältä yhdistelmävalmisteelta voidaan odottaa. Systeeminen altistus adapaleenille yhdistelmävalmisteen toistuvan iholle annon jälkeen on eläimillä hyvin pieni ja yhdenmukainen kliinisen farmakokineettisen tiedon kanssa. Bentsoyyliperoksidi muuttuu iholla nopeasti ja kokonaan bentsoehapoksi ja imeytymisen jälkeen se eliminoituu virtsaan ja aiheuttaa vain vähäisen systeemisen altistuksen.

Adapaleenin reproduktiotoksisuutta hedelmällisyyden suhteen tutkittiin rotalla suun kautta annettaessa.

Lisääntymiseen ja hedelmällisyyteen, F1-sukupolven poikasten selviytymiseen, kasvuun ja kehitykseen vieroitukseen asti ja myöhempään lisääntymiskykyyn kohdistuvia haittavaikutuksia ei havaittu adapaleenihoidon jälkeen, kun suun kautta annettava annos oli enintään 20 mg/kg/vrk.

Rotalla tehdyissä reproduktio- ja kehitystoksisuutta selvittävissä tutkimuksissa ryhmät altistettiin saamaan bentsoyyliperoksidia suun kautta enintään 1 000 mg/kg/vrk (5 ml/kg). Tutkimuksissa bentsoyyliperoksidi ei ollut teratogeeninen eikä vaikuttanut lisääntymiskykyyn, kun annos oli enintään 500 mg/kg/vrk.

Dinatriumedetaatti
Dokusaattinatrium
Glyseroli
Poloksameeri
Propyleeniglykoli (E1520)
Simulgel 600PHA (akryyliamidin ja natriumakryloyylidimetyylitauraatin kopolymeeri, isoheksadekaani, polysorbaatti 80, sorbitaanioleaatti)
Puhdistettu vesi

Ei oleellinen.

2 vuotta.
Epiduon säilyvyys käyttöönoton jälkeen on vähintään 6 kuukautta.

Säilytä alle 25 °C.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

EPIDUO geeli
0,1 %/2,5 % 60 g (43,71 €)

PF-selosteen tieto

Epiduo on saatavilla kahden eri pakkaustyypin pakkauksissa:

Putki:
5 g:n, 15 g:n 30 g:n, 45 g:n, 60 g:n ja 90 g:n valkoiset muoviputket, joilla HD-polyeteenirakenne ja HD-polyeteenistä valmistettu pää, joka on suljettu valkoisella polypropeenisella kierrekorkilla.

Moniannospakkaus, ilmattomalla pumpulla varustettu:
15 g:n, 30 g:n, 45:gn ja 60 g:n polypropyleenistä ja polyetyleenistä (low density ja high density) tehdyt valkoiset moniannospakkaukset, joissa on ilmaton pumppu ja napsautettava korkki.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai hyvin haalean keltainen läpinäkymätön geeli.

Ei erityisvaatimuksia.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

EPIDUO geeli
0,1 %/2,5 % 60 g

• Ei korvausta.

D10AD53

14.03.2023