IOPIDINE silmätipat, liuos 5 mg/ml

1 ml liuosta sisältää 5,75 mg apraklonidiinihydrokloridia, joka vastaa 5 mg apraklonidiinia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan

1 ml liuosta sisältää 0,1 mg bentsalkoniumkloridia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Silmätipat, liuos.

Iopidine on tarkoitettu silmänsisäisen paineen alentamiseen lyhytkestoisena lisähoitona kroonisessa glaukoomassa potilaille, jotka saavat jo maksimaalista siedettyä lääkehoitoa ja joiden silmänpainetta on alennettava edelleen laserhoidon tai kaihileikkauksen lykkäämiseksi.

Iopidine-silmätippojen silmänpainetta alentava vaikutus heikkenee useimmilla potilailla ajan myötä. Vaikka joitakin potilaita on hoidettu menestyksekkäästi Iopidine-silmätipoilla pitempiäkin aikoja, useimmat potilaat hyötyvät hoidosta vain alle kuukauden.

Jos potilas saa jo kahta kammionesteen muodostumista estävää lääkeainetta (esimerkiksi beetasalpaajaa ja hiilihappoanhydraasin estäjää) osana maksimaalista siedettyä lääkehoitoaan, Iopidine‑silmätippojen lisääminen hoitoon ei ehkä tuo lisähyötyä. Myös Iopidine vähentää kammionesteen muodostumista, joten kolmas samalla mekanismilla vaikuttava lääkeaine ei ehkä enää merkittävästi alenna silmänpainetta.

Annostus

Aikuiset (myös iäkkäät henkilöt)

Yksi tippa Iopidine‑valmistetta hoidettavaan silmään (silmiin) kolmasti vuorokaudessa.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä paikallisesti annosteltavaa silmälääkettä, eri lääkkeiden annostelun välillä on pidettävä vähintään 5 minuutin tauko. Silmävoiteet annostellaan viimeiseksi.

Jos Iopidine-silmätipat eivät jostakin syystä pysy silmässä, annos on toistettava eli potilaan on tiputettava silmään uusi tippa. Suositeltu hoidon kesto on enintään yksi kuukausi, sillä valmisteen teho heikkenee ajan myötä (takyfylaksi). Jotkut potilaat saattavat kuitenkin hyötyä myös pitkäaikaisemmasta Iopidine-silmätippojen käytöstä.

Iäkkäiden potilaiden hoito ei edellytä erityisiä varotoimenpiteitä.

Pediatriset potilaat

Iopidine‑silmätippojen tehoa ja turvallisuutta lasten hoidossa ei ole varmistettu kliinisissä tutkimuksissa, joten valmistetta ei saa käyttää alle 12-vuotiaille lapsille (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Haittavaikutukset).

Munuaisten vajaatoiminta

Apraklonidiinin systeeminen imeytyminen paikallisen annostelun jälkeen on vähäistä. Koska klonidiinin puoliintumisaika kuitenkin pitenee huomattavasti, jos potilaan munuaisten toiminta on heikentynyt vaikea-asteisesti, kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaitten hoidossa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Antotapa

Vain silmän pinnalle.

Jos avaamisen yhteydessä irtoava sinettirengas on löysällä korkin poistamisen jälkeen, se on irrotettava ennen valmisteen käyttämistä.

Tiputuskärjen ja liuoksen pilaantumisen estämiseksi on varmistettava, ettei tiputuskärki pääse koskettamaan silmäluomia, silmän ympäristöä tai muita pintoja.

Kyynelkanavan sulkemista tai silmäluomen kevyttä sulkemista tiputuksen jälkeen suositellaan. Tämä saattaa vähentää silmään annosteltujen lääkeaineiden systeemistä imeytymistä ja siten systeemisiä haittavaikutuksia

Jos käytetään useampaa kuin yhtä paikallisesti annosteltavaa silmälääkettä, eri lääkkeiden annostelun välillä on pidettävä vähintään 5 minuutin tauko. Silmävoiteet annostellaan viimeiseksi.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle (klonidiinille tai apraklonidiinille) tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Monoamiinioksidaasin (MAO:n) estäjiä käyttävät potilaat.

Useimmilla potilailla lääkkeen hoitoteho heikkenee ajan kuluessa. Tämä näyttää olevan yksilöllistä ja sen alkamisajankohta vaihtelee, joten sitä on seurattava tarkoin.

Iopidine alentaa tehokkaasti silmänsisäistä painetta. Potilaita, joiden silmänpaine laskee liikaa, on seurattava tarkasti.

Iopidine-silmätipat saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita (ks. kohta Haittavaikutukset). Jos allergiatyyppisiä silmäreaktioita esiintyy, hoito on keskeytettävä.

Hoidossa on noudatettava varovaisuutta, jos potilaalla on huonossa hoitotasapainossa oleva kardiovaskulaarisairaus, kuten vaikea huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti. Vasovagaalisen kohtauksen mahdollisuus on kuitenkin otettava huomioon, ja varovaisuutta on noudatettava, mikäli potilaalla on aikaisemmin esiintynyt tällaisia kohtauksia.

Iopidine‑silmätippojen käytössä on noudatettava varovaisuutta myös, jos potilaalla on aikaisemmin todettu angina pectoris, vaikea sepelvaltimoiden vajaatoiminta, hiljattain sairastettu sydäninfarkti, selvä sydämen vajaatoiminta, vaikea huonossa hoitotasapainossa oleva hypotonia, apopleksia, aivoverisuonisairaus, Parkinsonin oireyhtymä, Raynaud’n tauti tai thromboangiitis obliterans.

Apraklonidiinin systeeminen imeytyminen paikallisen annostelun jälkeen on vähäistä. Koska klonidiinin puoliintumisaika kuitenkin pitenee huomattavasti, jos potilaan munuaisten toiminta on heikentynyt vaikea-asteisesti, kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidossa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Masentuneita potilaita hoidettaessa on syytä noudattaa varovaisuutta ja heidän tilaansa on seurattava, sillä joissakin harvinaisissa tapauksissa apraklonidiinihoitoon on liittynyt masentuneisuutta.

Loppuvaiheen glaukoomassa hoito on keskeytettävä, mikäli näkö heikkenee heti Iopidine‑silmätippojen käytön jälkeen.

Kaikkien maksimaalista siedettyä lääkehoitoa saavien glaukoomapotilaiden tilaa on seurattava usein toistuvin tutkimuksin, mukaan lukien potilaat, jotka saavat Iopidine‑silmätippoja leikkaushoidon lykkäämiseksi. Hoito on keskeytettävä, jos silmänpaine kohoaa merkittävästi. Useimmilla potilailla havaittu hoitotehon heikkeneminen ajan myötä näyttää olevan yksilöllistä ja sen alkamisajankohta vaihtelee, joten sitä on seurattava tarkoin. Näiden potilaiden näkökenttä on tutkittava säännöllisin välein.

Jos hoito joudutaan keskeyttämään silmänpaineen kohoamisen vuoksi, samanaikaisesti on aloitettava jokin muu vaihtoehtoinen hoito tai tehtävä silmänpainetta alentava leikkaus.

Iopidine sisältää bentsalkoniumkloridia

Bentsalkoniumkloridi voi aiheuttaa silmä-ärsytystä ja sen tiedetään aiheuttavan pehmeiden piilolinssien värjäytymistä. Vältä kosketusta pehmeiden piilolinssien kanssa. Potilasta on neuvottava poistamaan piilolinssit silmistä ennen Iopidine-silmätippojen käyttöä ja odottamaan vähintään 15 minuuttia ennen piilolinssien takaisin asettamista.

Pediatriset potilaat

Iopidine-silmätippoja ei saa käyttää lasten hoidossa. Alle 1 vuoden ikäisillä on esiintynyt vakavia systeemisiä haittavaikutuksia jo kerta-annoksen jälkeen (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Haittavaikutukset).

Iopidine-hoito on vasta-aiheista potilailla, jotka saavat monoamiinioksidaasin estäjiä (ks. kohta Vasta-aiheet).

Lääkeaineinteraktioita ei ole havaittu kliinisissä tutkimuksissa, joissa potilaat ovat saaneet samanaikaisesti muuta lääkitystä glaukooman tai muiden silmäsairauksien hoitoon tai systeemisiin sairauksiin.

Additiiviset keskushermostovaikutukset on otettava huomioon, kun Iopidine-silmätippoja käytetään samanaikaisesti muiden keskushermostoa lamaavien aineiden (kuten barbituraattien, opiaattien, anestesia-aineiden, sedatiivien tai alkoholin) kanssa (ks. kohta Vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn).

Samanaikaisesti paikallisten sympatomimeettien kanssa annettuina Iopidine‑silmätipat saattavat kuitenkin teoriassa aiheuttaa systeemisen verenpaineen kohoamista, joten tällaisia lääkeaineyhdistelmiä käytettäessä verenpaine on mitattava hoitoa aloitettaessa.

Hoidossa on syytä noudattaa varovaisuutta, jos potilas käyttää trisyklisiä masennuslääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa verenkierrossa olevien amiinien metaboliaan ja soluunottoon. Tämä saattaa heikentää Iopidine-silmätippojen silmänpainetta alentavaa vaikutusta.

Systeemisen klonidiinin ja neuroleptihoidon yhdistelmällä on havaittu olevan additiivinen verenpainetta alentava vaikutus. Systeeminen klonidiini saattaa estää insuliinin aiheuttamaan hypoglykemiaan liittyvää katekoliamiinien tuotantoa ja peittää hypoglykemian oireet.

Koska apraklonidiini saattaa hidastaa sydämen sykettä ja laskea verenpainetta, varovaisuutta on syytä noudattaa esimerkiksi beetasalpaajia (silmätippoina ja systeemisesti), verenpainelääkkeitä ja sydänglykosideja saavien potilaiden hoidossa. Sydämen syke ja verenpaine on mitattava usein, jos potilas saa kardiovaskulaarisia lääkkeitä yhtä aikaa Iopidine‑silmätippojen kanssa. Varovaisuutta on noudatettava, kun klonidiinia käytetään samanaikaisesti muiden samankaltaisten lääkeaineiden kanssa.

Hedelmällisyys

Iopidine-valmisteen paikallisen silmään annon vaikutuksia miesten tai naisten hedelmällisyyteen ei ole tutkittu. Rotilla ei havaittu vaikutusta hedelmällisyyteen apraklonidiinin oraalisen annon jälkeen.

Raskaus

Ei ole olemassa tietoja tai on vain vähän tietoja apraklonidiinin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa on kuitenkin havaittu rotilla annosriippuvaista emotoksisuutta ja kaniineilla suoria sikiöiden kuolemaan johtaneita vaikutuksia. Iopidine-silmätippojen käyttöä ei suositella raskauden aikana eikä sellaisten naisten hoitoon, jotka voivat tulla raskaaksi ja jotka eivät käytä ehkäisyä.

Imetys

Ei tiedetä, erittyvätkö apraklonidiini/metaboliitit ihmisen rintamaitoon, eikä vastasyntyneeseen/imeväiseen kohdistuvia riskejä voida poissulkea. Rintaruokinta on lopetettava Iopidine-hoidon ajaksi.

Iopidine-silmätipoilla on kohtalainen vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Tämä valmiste saattaa aiheuttaa huimausta ja uneliaisuutta. Iopidine-hoitoa saavia potilaita on varoitettava näistä haittavaikutuksista sekä kehotettava olemaan ajamatta ja käyttämättä koneita.

(a) Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Iopidinen käyttöä koskevissa kliinisissä tutkimuksissa yleisimmät haittavaikutukset olivat silmien hyperemia, silmien kutina ja konjunktiviitti. Näitä haittavaikutuksia ilmeni noin 12‒23 %:lla potilaista.

(b) Yhteenvetotaulukko haittavaikutuksista

Alla esitetyt haittavaikutukset on luokiteltu seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000) tai tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).

Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

(c) Joidenkin haittavaikutusten kuvaus

Iopidine‑silmätippojen käyttö voi johtaa lääkkeen siedettävyyteen liittyviin silmäreaktioihin, joille tyypillisiä oireita ovat silmän hyperemia, silmien kutina, lisääntynyt kyynelnesteen eritys, poikkeava tunne silmässä sekä silmäluomien ja sidekalvon turvotus (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Nämä haittavaikutukset korjaantuvat yleensä lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Reaktiot ovat alkaneet keskimäärin noin 44 päivän (vaihteluväli 1–169 päivää) kuluttua. Jos tällaisia lääkkeen siedettävyyteen liittyviä silmäreaktioita esiintyy, Iopidine‑silmätippojen käyttö on lopetettava.

Pediatriset potilaat

Iopidine-silmätippoja ei saa käyttää lasten hoidossa. Vastasyntyneillä ja alle 1-vuotiailla vauvoilla on ilmoitettu haittavaikutuksina letargiaa, bradykardiaa ja alentunutta happisaturaatiota jo apraklonidiinin kerta-annoksen antamisen jälkeen (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Jos Iopidine-silmätippoja annostellaan liikaa, ne voidaan huuhdella silmistä haalealla vedellä.

Klonidiinista saatujen tietojen perusteella paikallisen tai suun kautta saadun yliannostuksen merkkejä voivat olla hypotonia, ohimenevä hypertonia, astenia, oksentelu, ärtyisyys, refleksien heikkeneminen tai häviäminen, letargia, uneliaisuus, sedaatio tai kooma, kalpeus, hypotermia, bradykardia, johtumishäiriöt, rytmihäiriöt, suun kuivuminen, mioosi, apnea, hengityslama, hypoventilaatio ja kouristuskohtaukset.

Oraalisissa yliannostustapauksissa on annettava elintoimintoja ylläpitävää ja oireenmukaista hoitoa. Hengitystiet on pidettävä avoimina. Hemodialyysin hyöty on vähäinen, sillä se poistaa enintään 5 % verenkierrossa olevasta lääkeaineesta.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Glaukoomalääkkeet, ATC-koodi: S01EA03

Apraklonidiini on suhteellisen selektiivinen alfa-2-adrenerginen agonisti, jolla ei ole merkittävää membraaneja stabiloivaa (paikallispuuduttavaa) vaikutusta. Silmään tiputettuna apraklonidiinilla on silmänpainetta alentava vaikutus. Oftalmologisessa käytössä apraklonidiinilla ei juuri ole kardiovaskulaarisia vaikutuksia. Ihmisellä tehdyt fluorofotometriatutkimukset viittaavat siihen, että apraklonidiinin silmänpainetta alentava vaikutus perustuu kammionesteen muodostumisen vähenemiseen. Apraklonidiinin vaikutuksen alkaminen on yleensä havaittavissa tunnin kuluessa annostelusta, ja maksimaalinen silmänpaineen lasku saavutetaan yleensä 3–5 tunnin kuluessa kerta-annoksesta.

Kaniinilla (New Zealand White rabbit) silmään paikallisesti annostellun apraklonidiinin huippupitoisuus kammionesteessä, värikalvossa, sädekehässä ja mykiössä saavutettiin 2 tunnin kuluttua. Pitoisuus oli suurin sarveiskalvossa, jossa huippupitoisuus myös saavutettiin nopeimmin (20 minuutin kuluttua). Apraklonidiini jakautui seuraaviin kudoksiin suurimmasta pitoisuudesta pienimpään (mikrogramman ekvivalentteina kudosgrammaa kohti): sarveiskalvo, värikalvo-sädekehä, kammioneste, mykiö ja lasiainen. Apraklonidiinin eliminaation puoliintumisajaksi kammionesteestä määritettiin noin 2 tuntia.

Kun terveiden vapaaehtoisten koehenkilöiden kumpaankin silmään annosteltiin paikallisesti Iopidine‑silmätippoja kolmesti päivässä, apraklonidiinin pitoisuus plasmassa oli alle 1,0 ng/ml. Vakaan tilan pitoisuus saavutettiin 5 päivän hoidon jälkeen. Lääkeaineen laskettu puoliintumisaika oli 8 tuntia.

Kissoille ja apinoille laskimonsisäisesti ja paikallisesti silmätippoina annettu apraklonidiini vähensi silmän etuosan verenvirtausta, mutta ei vaikuttanut silmän takaosan (verkkokalvon, suonikalvon ja näköhermon pään) verenvirtaukseen. Kun kädellisille koe-eläimille annettiin 1,5-prosenttista apraklonidiinihydrokloridia silmiin pitkäaikaishoitona kolmasti päivässä vuoden ajan, hoito ei aiheuttanut morfologisia muutoksia, jotka olisivat viitanneet silmän etu- tai takaosan verisuonten supistumiseen. Ihmisen silmän verenvirtausta ei ole tutkittu, mutta eläinkoetulosten perusteella tätä lääkeainetta voidaan käyttää turvallisesti kroonisen glaukooman hoidossa.

Akuutti toksisuus

Oraalinen LD₅₀ oli pienimmillään 5 mg/kg (hiiri) ja suurimmillaan 64 mg/kg (rotta). Kädellisillä tehdyissä tutkimuksissa ei todettu kuolemantapauksia annostasolla 55 mg/kg.

Subkrooninen ja krooninen toksisuus

Oraalinen anto

Apraklonidiinia annettiin oraalisina vuorokausiannoksina rotille enintään 1,2 mg/kg ja hiirille enintään 2 mg/kg 13 viikon ajan. Kuolleisuutta esiintyi rotilla annostasolla 1,2 mg/kg/vrk ja hiirillä annostasolla 1,6 mg/kg/vrk. Ulostamishäiriöitä, vatsan pingottuneisuutta ja sarveiskalvon sameutta havaittiin.

Paikallinen anto

Kun kaniineille annettiin apraklonidiinihydrokloridiliuoksia (0,5 %, 1 % ja 1,5 %) paikallisesti silmään (2 tippaa 30 minuutin välein toiseen silmään 6 tunnin ajan), havaittiin annosriippuvaista sidekalvon ja sarveiskalvon ärsytystä.

Kaniineilla ei esiintynyt systeemisen toksisuuden merkkejä, kun apraklonidiinihydrokloridiliuoksia (0,5 %, 1 % ja 1,5 %) annettiin kuukauden ajan (2 tippaa kolmasti päivässä). Satunnaista sidekalvon ärsytystä ja hyvin lievää sarveiskalvon sameutta (1,5-prosenttisen liuoksen yhteydessä) kuitenkin havaittiin.

Apinoilla ei havaittu lääkitykseen liittyneitä silmämuutoksia eikä systeemisiä muutoksia, kun 0,5-, 1- ja 1,5-prosenttisia apraklonidiinihydrokloridiliuoksia annettiin silmiin kolmasti päivässä vuoden ajan.

Paikallinen toleranssi

Apraklonidiinihydrokloridin herkistävää vaikutusta tutkittiin marsuilla, ja sen todettiin olevan kohtalaisen herkistävä.

Mutageenisuus ja tuumorigeenisuus

Apraklonidiinihydrokloridilla tehdyt mutageenisuustestit erilaisia standarditestijärjestelmiä käyttäen tuottivat kaikki negatiivisen tuloksen. Näiden karsinogeenisuustutkimusten yhteydessä on kuitenkin raportoitu muutoksia silmissä (keratiittia) ja munuaisvaikutuksia.

Reproduktiotoksisuus

Vaikka rotilla ja kaniineilla tehdyt tutkimukset eivät viitanneet teratogeenisiin vaikutuksiin, vähäistä sikiötoksisuutta havaittiin käytettäessä 60-kertaisia Iopidine-annoksia hoitoannostukseen verrattuna.

Bentsalkoniumkloridi

Natriumasetaatti (trihydraatti)

Natriumkloridi, suolahappo ja/tai natriumhydroksidi (pH:n säätöön)

Puhdistettu vesi

Ei oleellinen.

3 vuotta (avaamaton pakkaus), 1 kuukausi (pullon avaamisen jälkeen).

Säilytä alle 25°C.

Älä säilytä kylmässä. Ei saa jäätyä.

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

IOPIDINE silmätipat, liuos
5 mg/ml (L:ei) 5 ml (15,66 €)

PF-selosteen tieto

Pehmeästä polyeteenistä (LDPE) valmistettu muovipullo, jonka tiputuskärki on LDPE-muovia ja korkki valkoista polypropyleenia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Pakkauskoot: 5 ml, 10 ml.

Valmisteen kuvaus:

Iopidine on väritön tai kellertävä liuos.

Ei erityisvaatimuksia.

IOPIDINE silmätipat, liuos
5 mg/ml 5 ml

• Peruskorvaus (40 %).

S01EA03

08.02.2024