MENISY tabletti 8 mg, 16 mg, 24 mg

Menisy 8 mg tabletit

Yksi tabletti sisältää 8 mg betahistiinidihydrokloridia.

Menisy 16 mg tabletit

Yksi tabletti sisältää 16 mg betahistiinidihydrokloridia.

Menisy 24 mg tabletit

Yksi tabletti sisältää 24 mg betahistiinidihydrokloridia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet

Tabletti.

Betahistiinin käyttöaiheena on Ménièren syndrooman hoito. Ménièren syndrooman oireina voi esiintyä muun muassa kiertohuimausta, tinnitusta ja kuulon alenemaa.

Annostus

Aikuiset

Aloitusannos on 16 mg kolme kertaa vuorokaudessa.

Päivittäinen ylläpitoannos vaihtelee yleensä 24–48 mg välillä, ja se tulisi jakaa kahteen tai kolmeen kerta-annokseen tasaisemman plasmapitoisuuden saavuttamiseksi.

Päivittäinen annos ei saa olla yli 48 mg.

Annos voidaan sovittaa yksilöllisesti potilaan hoitovasteen mukaan. Joissakin tapauksissa paranemista tapahtuu vasta muutaman viikon hoidon jälkeen.

Erityispotilasryhmät

Munuaisten ja maksan vajaatoiminta

Spesifisiä kliinisiä tutkimuksia näistä potilasryhmistä ei ole, mutta markkinoille tulon jälkeisen kokemuksen mukaan annoksen muuttaminen ei näytä olevan tarpeen. Varovaisuutta on noudatettava näissä potilasryhmissä.

Iäkkäät

Vaikka kliinistä tutkimustietoa tästä potilasryhmästä on rajoitetusti, laaja markkinoille tulon jälkeinen kokemus viittaa siihen, ettei annoksen muuttaminen ole tarpeen.

Pediatriset potilaat

Betahistiinitabletteja ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, sillä valmisteen turvallisuudesta ja tehosta tässä ikäryhmässä ei ole näyttöä.

Antotapa

Tabletit otetaan mieluiten aterian yhteydessä tai aterian jälkeen yhdessä vesilasillisen kanssa.

• Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
• Betahistiini on vasta-aiheinen potilaille, joilla on feokromosytooma. Koska betahistiini on histamiinin synteettinen analogi, se saattaa indusoida katekoliamiinien vapautumista kasvaimesta aiheuttaen vaikean hypertension.

Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on tai on aiemmin ollut maha- tai pohjukaissuolihaava, koska betahistiinia käyttävillä potilailla esiintyy toisinaan dyspepsiaoireita.

Verrattaen harvoilla keuhkoastmapotilailla on osoitettu kliinistä intoleranssia betahistiinia kohtaan. Näiden potilaiden tilaa on seurattava huolellisesti betahistiinihoidon aikana.

Varovaisuutta on noudatettava määrättäessä betahistiinia potilaille, joilla on urtikaria, ihottumia tai allerginen riniitti, koska on mahdollista, että nämä oireet pahenevat.

Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on vaikea hypotensio.

Yhteisvaikutustutkimuksia in vivo ei ole tehty. In vitro -tutkimuksista saadun tiedon perusteella valmiste ei estä CYP450-entsyymien toimintaa in vivo.

In vitro -tiedot osoittavat monoamino-oksidaasia (MAO) estävien lääkkeiden, mukaan lukien MAO alatyyppi B (esim. selegiliini), estävän betahistiinin metaboliaa. Varovaisuutta suositellaan käytettäessä betahistiinia ja MAO:n estäjiä (mukaan lukien selektiiviset MAO-B:n estäjät) samanaikaisesti.

Koska betahistiini on histamiinin analogi, betahistiinin ja antihistamiinien yhteisvaikutukset saattavat teoriassa vaikuttaa näiden lääkkeiden tehoon.

Raskaus

Ei ole olemassa tarkkoja tietoja betahistiinin käytöstä raskaana oleville naisille.

Eläimillä tehdyistä tutkimusta saadut tiedot eivät riitä raskauteen, alkion/sikiön kehitykseen, synnytykseen ja postnataaliseen kehitykseen kohdistuvien vaikutusten selvittämiseen. Mahdollista riskiä ihmisille ei tunneta. Varmuuden vuoksi betahistiinin käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana.

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö betahistiini ihmisillä äidinmaitoon.

Betahistiini erittyy rotan maitoon. Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa havaittiin vaikutuksia synnytyksen jälkeen vain hyvin suurilla annoksilla. Valmisteesta äidille koituva hyöty ja imetyksen edut sekä lapselle mahdollisesti koituvat riskit tulee punnita keskenään.

Hedelmällisyys

Betahistiinin vaikutuksesta hedelmällisyyteen ei ole riittävästi tietoja.

Ménièren syndrooma voi vaikuttaa haitallisesti ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn. Kliinisissä tutkimuksissa, joissa tutkittiin erityisesti ajokykyä ja koneiden käyttökykyä, betahistiinilla ei ollut vaikutusta tai vaikutus oli vähäinen. Betahistiini voi kuitenkin aiheuttaa uneliaisuutta, mikä voi vaikuttaa ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Betahistiinilla hoidetuilla potilailla on plasebokontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa todettu jäljempämä mainittuja haittavaikutuksia [yleisyysluokat: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000)].

Ruoansulatuselimistö

Yleinen: pahoinvointi, ruoansulatusvaivat.

Hermosto

Yleinen: päänsärky.

Kliinisissä tutkimuksissa todettujen haittavaikutusten lisäksi on valmisteen markkinoille tulon jälkeen sekä kirjallisuudessa kuvattu muitakin haittavaikutuksia. Näiden esiintymistiheyttä ei voida arvioida olemassa olevan tiedon perusteella, minkä vuoksi niiden yleisyydeksi on luokiteltu ”tuntematon”.

Immuunijärjestelmä

Yliherkkyysreaktioita kuten anafylaksiaa on raportoitu.

Ruoansulatuselimistö

Lievät vatsavaivat (esim. oksentelu, vatsakipu, vatsan turvotus ja kaasunmuodostus). Nämä haittavaikutukset voidaan yleensä välttää ottamalla annos aterioiden yhteydessä tai pienentämällä annosta.

Iho ja ihonalainen kudos

Ihon yliherkkyysreaktiot, erityisesti angioneuroottinen edeema, urtikaria, ihottuma ja kutina.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www‐sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus‐ ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Oireet

Muutamia yliannostustapauksia on raportoitu. Jotkut potilaat saivat lieviä tai kohtalaisia oireita enintään 640 mg:n annoksilla (esim. pahoinvointi, uneliaisuus, vatsakipu). Muita betahistiiniyliannostuksen oireita ovat oksentelu, ylävatsavaivat, ataksia ja kouristuskohtaukset. Vakavampia komplikaatioita (esim. kouristuksia, keuhko- tai sydänkomplikaatioita) on todettu tahallisissa yliannostustapauksissa erityisesti silloin, kun betahistiinia on otettu yhdessä muiden lääkkeiden kanssa.

Hoito

Spesifistä antidoottia ei ole. Mahahuuhtelua ja oireenmukaista hoitoa suositellaan tunnin sisällä yliannostuksesta. Yliannostustapauksessa suositellaan tavanomaisia tukitoimia.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Muut hermostoon vaikuttavat lääkeaineet, huimauslääkkeet, ATC‑koodi: N07CA01

Betahistiinin vaikutusmekanismi tunnetaan vain osittain.

Useat uskottavat hypoteesit, joita eläinkokeet ja kliiniset tiedot tukevat, osoittavat:

Betahistiini vaikuttaa histaminergiseen järjestelmään

Betahistiini toimii sekä osittaisena histamiini H₁-reseptorin agonistina että histamiini H₃-reseptorin antagonistina myös hermokudoksessa. Vaikutus H₂-reseptorin toimintaan on merkityksetön.

Betahistiini lisää histamiinin vaihduntaa ja vapautumista estämällä presynaptisten H₃-reseptorien toimintaa ja indusoimalla H₃-reseptorien vaimennussäätelyä (downregulation).

Betahistiini saattaa lisätä veren virtausta simpukan alueelle sekä koko aivojen alueelle

Farmakologiset tutkimukset eläimillä ovat osoittaneet, että betahistiini lisää sisäkorvan labyrinttivaltimoiden verenkiertoa. Vaikutus selittynee siten, että betahistiini relaksoi sisäkorvan prekapillaarisia sfinktereitä lisäten mikrosirkulaatiota.

Betahistiinin on osoitettu myös lisäävän aivojen verenkiertoa ihmisillä.

Betahistiini helpottaa tasapainojärjestelmän kompensaatiota

Betahistiini nopeuttaa eläimillä tasapainoaistin palautumista toispuoleisen neurektomian jälkeen edistämällä ja jouduttamalla tasapainojärjestelmän sentraalista kompensaatiota. Tämä vaikutus välittyy H3-reseptorien estolla. Sille on ominaista histamiinin lisääntynyt vapautuminen ja aineenvaihdunnan kiihtyminen.

Myös ihmisillä toipumisaika vestibulaarisen neurektomian jälkeen lyheni betahistiinihoidon jälkeen.

Betahistiini muuttaa hermosoluaktiviteettia vestibulaaritumakkeissa

Betahistiinilla todettiin myös olevan annoksesta riippuvainen estävä vaikutus neuronien aktivoitumiseen lateraalisissa ja mediaalisissa vestibulaaritumakkeissa.

Nämä farmakodynaamiset ominaisuudet, jotka osoitettiin eläimillä, voivat edistää betahistiinin terapeuttista hyötyä tasapainojärjestelmässä.

Betahistiinin teho osoitettiin tutkimuksissa, joissa potilailla oli tasapainoelinperäistä huimausta ja Ménièren tauti. Sen osoitettiin lieventävän huimauskohtausten voimakkuutta ja vähentävän esiintymistiheyttä.

Imeytyminen

Suun kautta otettu betahistiini absorboituu nopeasti ja lähes täydellisesti kaikkialta maha-suolikanavasta. Imeytymisen jälkeen lääke metaboloituu nopeasti ja lähes täydellisesti 2‑pyridyylietikkahapoksi. Betahistiinin pitoisuudet plasmassa ovat erittäin alhaiset. Tästä syystä farmakokineettiset analyysit perustuvat plasman ja virtsan 2‑pyridyylietikkahapon määrityksiin.

Ruoan nauttimisen jälkeen C_max on alempi kuin paasto-olosuhteissa. Sen sijaan betahistiinin kokonaisimeytymisessä ei ole eroja näiden tilojen välillä, mikä viittaa siihen, että ruoan nauttiminen ainoastaan hidastaa betahistiinin imeytymistä.

Jakautuminen

Betahistiini on sitoutunut veren plasmaproteiineihin alle 5 %.

Biotransformaatio

Imeytymisen jälkeen betahistiini metaboloituu nopeasti ja lähes täydellisesti 2-pyridyylietikkahapoksi (jolla ei ole farmakologista tehoa).

2-pyridyylietikkahapon huippupitoisuus plasmassa (ja virtsassa) saavutetaan tunnin kuluttua oraalisesta annosta ja sen puoliintumisaika on n. 3,5 tuntia

Eliminaatio

2‑pyridyylietikkahappo erittyy virtsaan. Käytettäessä 8–48 mg:n annosta n. 85 % alkuperäisestä annoksesta on todettavissa virtsasta. Itse betahistiinin erittymisellä munuaisten kautta tai ulosteisiin on vähän merkitystä.

Lineaarisuus

Palautumisnopeus on vakio oraalisilla annoksilla välillä 8–48 mg osoittaen betahistiinin farmakokinetiikan olevan lineaarista. Tämä viittaa siihen, ettei aineenvaihduntareitti saturoidu.

Krooninen toksisuus

Hermostoon kohdistuvia haittavaikutuksia havaittiin koirilla ja paviaaneilla suonensisäisten 120 mg/kg ja sitä suurempien annosten jälkeen.

Kroonista oraalista toksisuutta tutkittiin rotilla 18 kuukauden ajan annoksella 500 mg/kg ja koirilla 6 kuukauden ajan annoksella 25 mg/kg. Betahistiinin osoitettiin olevan hyvin siedetty eikä toksisia vaikutuksia voitu varmasti osoittaa.

Mutageenisuus ja karsinogeenisuus

Betahistiini ei ole mutageeninen.

Rotilla tehdyssä 18 kuukauden pituisessa kroonista toksisuutta arvioineessa tutkimuksessa ei saatu näyttöä betahistiinin karsinogeenisuudesta enintään 500 mg/kg:n annostuksella.

Lisääntymistoksisuus

Lisääntymistoksisuutta koskeneissa tutkimuksissa havaittiin vaikutuksia ainoastaan altistuksilla, joiden katsottiin olevan riittävästi suurempia kuin suurin altistus ihmisillä, mikä osoitti näiden vaikutusten vähäisen merkityksen kliinisen käytön kannalta.

Mannitoli (E421)

Mikrokiteinen selluloosa

Piidioksidi, kolloidinen, vedetön

Povidoni

Sitruunahappo, vedetön

Krospovidoni

Talkki

Steariinihappo

Ei oleellinen.

4 vuotta.

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä kosteudelle.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

MENISY tabletti
8 mg (L:ei) 100 fol (6,12 €)
16 mg (J) (L:ei) 100 fol (9,68 €)
24 mg (L:ei) 100 fol (13,18 €)

PF-selosteen tieto

Kirkkaat PVC/PVDC-alumiini-läpipainopakkaukset ja yksittäispakatut läpipainopakkaukset:

8 mg: 20, 30, 50, 60, 84, 90, 100, 50x1, 60x1, 84x1, 100x1

16 mg: 20, 30, 42, 50, 60, 84, 100, 30x1, 42x1, 50x1, 84x1, 100x1

24 mg: 20, 30, 50, 60, 90, 100, 180, 30x1, 50x1, 60x1, 100x1, 180x1

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Menisy 8 mg tabletit

Valkoiset tai lähes valkoiset, pyöreät (halkaisijaltaan noin 7 mm), litteät tabletit, joiden toisella puolella on kaiverrus ”JI” ja toinen puoli on sileä.

Menisy 16 mg tabletit

Valkoiset tai lähes valkoiset, pyöreät (halkaisijaltaan noin 9 mm), kaksoiskuperat tabletit, joiden toisella puolella on kaiverrus ”J2” ja toisella puolella jakouurre.

Tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin.

Menisy 24 mg tabletit

Valkoiset tai lähes valkoiset, pyöreät (halkaisijaltaan noin 10 mm), kaksoiskuperat tabletit, joiden toisella puolella on kaiverrus “J4” ja toisella puolella jakouurre.

Jakouurre on tarkoitettu vain nielemisen helpottamiseksi eikä tabletin jakamiseksi yhtä suuriin annoksiin.

Ei erityisvaatimuksia.

MENISY tabletti
8 mg 100 fol
16 mg 100 fol
24 mg 100 fol

• Ei korvausta.

N07CA01

20.01.2025