VIRONO bukkaalitabletti, kiinnittyvä 50 mg

Yksi tabletti sisältää 50 mg asikloviiria.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: pieniä laktoosimääriä maitoproteiinitiivisteestä, natriumlauryylisulfaatti.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Bukkaalitabletti, kiinnittyvä.

Virono on tarkoitettu uusiutuvan huuliherpeksen hoitoon immuunivasteeltaan normaaleilla aikuisilla, joilla on toistuvia herpesjaksoja (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Annostus

Kerta-annos. Ikeniin.

Aikuiset

Virono 50 mg kiinnittyviä bukkaalitabletteja saa käyttää vain kerran yhden herpesjakson aikana ylempien ikenien alueelle.

Virono on asetettava paikalleen välittömästi huuliherpeksen ennakko-oireiden tai merkkien ilmaannuttua (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Pediatriset potilaat

Virono on tarkoitettu vain aikuisille. Virono-valmisteen turvallisuutta ja tehoa lasten hoidossa ei ole varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

Antotapa

Ennen lääkkeen käsittelyä tai antoa huomioon otettavat varotoimet

Virono on asetettava paikalleen välittömästi huuliherpeksen ennakko-oireiden tai merkkien ilmaannuttua. Tabletti on asetettava paikalleen kuivalla sormella välittömästi sen jälkeen, kun se on otettu läpipainopakkauksesta. Tabletti asetetaan yläikeneen, aivan toisen etuhampaan yläpuolelle ja pidetään paikallaan painamalla ylähuulen ulkopuolta kevyesti 30 sekunnin ajan niin, että tabletti kiinnittyy. Käyttömukavuuden vuoksi tabletin kupera puoli kannattaa asettaa yläientä vasten. Tabletti voidaan kuitenkin asettaa paikalleen kummin päin tahansa. Virono-tablettia voidaan käyttää, jos se kiinnittyy huulen sisäpuolelle ikenen sijasta. Suun kuivumisesta kärsivien potilaiden on syytä juoda lasi vettä ennen tabletin asettamista paikalleen suun limakalvojen kostuttamiseksi, jotta tabletti kiinnittyisi helpommin.

Kun Virono on kiinnitetty, se pysyy paikallaan ja liukenee vähitellen päivän kuluessa.

Syödä ja juoda voi normaalisti, kun Virono-tabletti on paikallaan. Tablettia ei pidä imeskellä, pureskella tai niellä.

Potilaan on vältettävä kaikkia tilanteita, jotka voivat heikentää tabletin pysymistä paikallaan:

• paikalleen asetetun tabletin koskettaminen tai painaminen
• purukumin käyttö
• hampaiden harjaaminen hoitovuorokauden aikana.

Jos Virono ei kiinnity tai putoaa pois ensimmäisen 6 tunnin aikana, sama tabletti on asetettava paikalleen välittömästi uudestaan. Jos tablettia ei voi kiinnittää uudestaan, on asetettava paikalleen uusi tabletti.

Jos Virono niellään ensimmäisen 6 tunnin aikana, potilaan on juotava lasillinen vettä ja asetettava uusi tabletti paikalleen. Tabletin saa korvata uudella vain kerran.

Jos Virono putoaa tai tabletti niellään vahingossa 6 tunnin jälkeen, uutta tablettia ei saa asettaa tilalle.

Yliherkkyys asikloviirille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Allergisuus maidolle tai maidon johdannaisille.

Tahaton Virono-tablettien nieleminen on mahdollista. Jos Virono-tabletti niellään vahingossa, on suositeltavaa juoda lasi vettä.

Virono-tablettien käytöstä immuunipuutteisilla potilailla ei ole kokemusta. Virono-tabletteja ei pidä käyttää immuunipuutteisilla potilailla, sillä lisääntynyttä asikloviiriresistenssin riskiä ei voida sulkea pois.

Virono-tabletin tehoa ei ole todistettu tilanteissa, joissa se on asetettu paikalleen sen jälkeen, kun rakkulaiset leesiot ovat jo muodostuneet. Siksi Virono on asetettava paikalleen välittömästi ennakko-oireiden tai merkkien ilmaannuttua.

Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, täydellinen laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö, ei pidä käyttää tätä lääkettä. Tämä lääkevalmiste sisältää maitoproteiinia, joka voi aiheuttaa allergisia reaktioita ihmisille, joilla on vaikea yliherkkyys tai allergia maitoproteiinille.

Tämä lääkevalmiste sisältää 5,2 mg natriumlauryylisulfaattia per tabletti.

Natriumlauryylisulfaatti saattaa aiheuttaa paikallisia ihoreaktioita (kuten pistelyä tai polttelua) tai lisätä muiden valmisteiden aiheuttamia ihoreaktioita samalle alueelle käytettynä.

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per tabletti, eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.

Yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu Virono-valmisteella tehdyissä tutkimuksissa. Asikloviiri eliminoituu pääasiassa muuttumattomana virtsaan aktiivisen tubulaarisen erityksen kautta. Vaikka asikloviirin pitoisuudet plasmassa ovat Virono-valmisteen antamisen jälkeen matalia, mikä tahansa samanaikaisesti annettu lääkevalmiste, joka kilpailee tämän mekanismin kanssa, saattaa nostaa asikloviirin pitoisuutta plasmassa. Koska Virono-valmisteen paikalleen asettamisen jälkeen saatu annos on pieni ja asikloviirin systeeminen altistus vähäinen, yhteisvaikutuksella ei todennäköisesti ole kuitenkaan kliinistä merkitystä.

Raskaus

Virono-valmisteen käytöstä raskaana oleville naisille ei ole olemassa tietoja tai on vain vähän tietoja. Markkinoille saattamisen jälkeiset tiedot asikloviirivalmisteiden paikallisesta tai systeemisestä käytöstä raskauden aikana eivät ole osoittaneet epämuodostumien määrän lisääntymistä verrattuna muuhun väestöön. Havaituissa epämuodostumissa ei myöskään huomattu mitään erityisiä piirteitä tai yhdenmukaista kaavaa, jotka viittaisivat yhteiseen aiheuttajaan. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole saatavilla epidemiologisia tietoja riskin poissulkemiseksi.

Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu suoria eikä epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia ihmisen terapeuttiseen annokseen verrattavilla annoksilla (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Virono-valmisteen käyttöä raskaana oleville naisille on harkittava vain, jos hoidon mahdolliset hyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset tuntemattomat riskit.

Imetys

Ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saatujen niukkojen tietojen perusteella suun kautta annettu asikloviiri erittyy äidinmaitoon hyvin pieninä määrinä (imetettävän lapsen suhteellinen annos noin 1 %). Koska C_max- ja AUC-arvot plasmassa ovat kiinnittyvän bukkaalitabletin käytön jälkeen noin 8–10 kertaa pienemmät kuin suun kautta annostelun jälkeen, imetyksen aikana tapahtuvan Virono-valmisteen käytön ei odoteta vaikuttavan imetettävään lapseen. Lisäksi hyötyosuus maha-suolikanavan kautta on imetettävällä lapsella matala.

Vaikka imetettävän lapsen saama annos äidin käytettyä Virono-valmistetta on merkityksetön, valmisteen käyttöä imetyksen aikana on harkittava vain, jos mahdolliset hyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset tuntemattomat riskit.

Hedelmällisyys

Kiinnittyvän Virono-bukkaalitabletin vaikutuksesta naisen hedelmällisyyteen ei ole kokemusta. Tutkimuksessa, johon osallistui 20 miestä, joilla oli normaali siittiöiden määrä, todettiin, että suun kautta enintään 1 g:n annoksina vuorokaudessa enintään kuuden kuukauden ajan annetulla asikloviirilla ei ollut kliinisesti merkitsevää vaikutusta siittiöiden lukumäärään, liikkuvuuteen tai morfologiaan.

Virono-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Virono-valmisteen turvallisuusprofiili perustuu yhteen kliiniseen tutkimukseen, johon osallistui 775 potilasta. Näistä 775 potilaasta 378 sai Virono-valmistetta. Haittavaikutukset elinjärjestelmittäin ja esiintyvyyden perusteella on lueteltu alla (hyvin yleinen [≥ 1/10], yleinen [≥ 1/100, < 1/10], melko harvinainen [≥ 1/1 000, < 1/100], harvinainen [≥ 1/10 000, < 1/1 000], hyvin harvinainen [< 1/10 000], tuntematon [koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin]).

Yleisimmin ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat.

Oletetut lääkkeeseen liittyvät paikalliset haittavaikutukset ovat harvinaisia (< 1 %) ja niitä ovat annostuspaikan kipu, aftainen suutulehdus ja kipu ikenissä. Virono-hoidon lopettamista haittavaikuksen vuoksi ei esiintynyt.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Asikloviirin imeytyminen ja systeeminen altistus Virono-valmisteen paikalleen asettamisen jälkeen on erittäin vähäistä. Sen vuoksi yliannostuksen riski on epätodennäköinen.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Systeemiset viruslääkkeet, Nukleosidit ja nukleotidit lukuun ottamatta käänteiskopioijan estäjiä, ATC-koodi: J05AB01.

Vaikutusmekanismi

Asikloviiri on virukseen vaikuttava lääkeaine, joka tehoaa erittäin hyvin in vitro herpes simplex ‑viruksen (HSV) tyyppejä 1 ja 2 vastaan. Asikloviiri estää HSV1- ja HSV2-viruksia hyvin selektiivisesti. Päästyään herpeksen infektoimiin soluihin asikloviiri fosforyloituu aktiiviseksi asikloviiritrifosfaattiyhdisteeksi. Tämän prosessin ensimmäinen vaihe on riippuvainen HSV:n koodaaman tymidiinikinaasin esiintymisestä. Normaalien infektoitumattomien solujen tymidiinikinaasientsyymi ei käytä asikloviiria tehokkaasti substraattina, joten nisäkässolujen toksisuus on matala. Asikloviiritrifosfaatti toimii herpes-spesifisen DNA-polymeraasin estäjänä ja substraattina, estäen viruksen DNA-synteesiä vaikuttamatta solun normaaleihin prosesseihin. Asikloviiriherkkyyden alentuminen on hyvin harvinaista immuunijärjestelmältään normaalilla potilaalla.

Kliininen teho ja turvallisuus

775 aikuispotilasta (378 Virono-ryhmässä ja 397 lumeryhmässä), jotka satunnaistettiin, joilla oli vähintään 4 hoidettua herpesepisodia edellisenä vuonna (joista 68,4 prosentilla oli ≥ 5 episodia) ja joilla ainakin 50 prosenttiin uusiutuvista episodeista kuului ennakko-oireita (ITT-populaatio 771), otettiin mukaan faasin 3 satunnaistettuun (Virono 50 mg verrattuna plaseboon) kaksoissokkotutkimukseen. Potilaiden oli käytettävä lääkettä heti kun ensimmäiset ennakko-oireet ja merkit ilmaantuivat. Tulokset osoittivat, että Virono 50 mg kiinnittyvä bukkaalitabletti lyhensi merkitsevästi primaarisen rakkulaisen leesion paranemiseen kulunutta aikaa: mediaanikesto oli 5,03 vuorokautta Virono-ryhmässä verrattuna plaseboryhmän 5,95 vuorokauteen ITT-populaatiossa (p = 0,002) ja 7,0 vuorokautta verrattuna 7,6 vuorokauteen mITT-populaatiossa (n = 521, p = 0,015).

Toissijaiset päätetapahtumat on esitetty alla olevassa taulukossa:

Päätutkimuksessa 85 % potilaista käytti Virono-valmistetta 1 tunnin kuluessa ennakko-oireiden alkamisesta. Tietoja Virono-valmisteen tehoamisesta silloin, kun sitä on käytetty rakkulaisten leesioiden jo muodostuttua, ei ole.

Tutkimuksessa tabletin kiinnittymisen kesto oli pitempi kuin 6 tuntia 88,5 prosentilla potilaista.

Turvallisuudessa ei ollut eroja Virono-ryhmän ja kontrolliryhmän välillä.

Potilastyytyväisyys oli merkitsevästi suurempi Virono-ryhmässä (81,8 %) kuin plaseboryhmässä (72,4 %, p = 0,002).

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt vapautuksen velvoitteesta toimittaa tutkimustulokset Virono-valmisteen käytöstä herpes simplex labialiksen hoidossa yhdessä tai useammassa pediatrisessa potilasryhmässä (ks. kohdasta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Suun kautta annetun asikloviirin hyötyosuus vaihtelee välillä 15–30 %. Asikloviiri 200 mg ‑tablettien antamisen jälkeen keskimääräiset huippupitoisuudet plasmassa (C_max) ovat 0,350 ±0,100 µg/ml ja T_max havaitaan 1 ja 3 tunnin välillä. Sitoutuminen plasman proteiineihin vaihtelee välillä 9–33 %. Suurin osa asikloviiirista poistuu muuttumattomana virtsan mukana.

Sen jälkeen kun Virono 50 mg kiinnittyvä bukkaalitabletti asetettiin kerta-annoksena terveille vapaaehtoisille (n = 12), asikloviirin keskimääräinen C_max plasmassa oli noin 28 ng/ml. Plasman C_max oli noin 10 kertaa alhaisempi ja AUC noin 8 kertaa alhaisempi Virono 50 mg kiinnittyvän bukkaalitabletin asettamisen jälkeen verrattuna 200 mg:n asikloviiritabletin ottamiseen suun kautta. Syljestä mitattu C_max oli 440 000 ng/ml ja T_max 7 tuntia.

Asikloviirin pitoisuus syljessä 56 potilaalla faasin 3 tutkimuksessa on yhdenmukainen ja heijastaa terveiltä vapaaehtoisilta mitattuja pitoisuuksia.

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, genotoksisuutta, karsinogeenisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Rotilla ja koirilla on raportoitu enimmäkseen reversiibelejä haittavaikutuksia spermantuotantoon kokonaistoksisuuteen liittyen vain hoitoannoksia paljon suuremmilla asikloviiriannoksilla. Hiirillä tehdyissä kahden sukupolven kokeissa ei todettu (suun kautta annetulla) asikloviirilla mitään vaikutusta hedelmällisyyteen.

Asikloviirin systeeminen antaminen kansainvälisesti hyväksytyissä vakiotesteissä ei aiheuttanut embryotoksisia tai teratogeenisia vaikutuksia kaniineilla, rotilla eikä hiirillä. Rotilla tehdyissä muissa kuin vakiotesteissä sikiöepämuodostumia havaittiin vasta, kun subkutaaniset annokset olivat niin suuria, että ne aiheuttivat emolle toksisuutta. Näiden löydösten kliininen merkitys on epäselvä.

(Hamsterin poskien limakalvoissa tehdyissä) paikallista siedettävyyttä koskeneissa tutkimuksissa ei ilmennyt toksisuutta.

Mikrokiteinen selluloosa

Povidoni

Hypromelloosi

Maitoproteiinitiiviste, jossa on pieniä laktoosimääriä

Kolloidinen vedetön piioksidi

Natriumlauryylisulfaatti

Magnesiumstearaatti

Ei oleellinen.

3 vuotta.

Säilytä alle 30 °C.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Ei markkinoilla olevia pakkauksia.

PF-selosteen tieto

Alumiini/alumiini-kerta-annosläpipainopakkaukset 1 x 1 tai 2 x 1 tabletin pahvikoteloissa.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai hieman kellertävä 8 mm:n tabletti, jonka toinen puoli on kupera ja toinen litteä. Litteällä puolella on kaiverrus “AL21”.

Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

VIRONO bukkaalitabletti, kiinnittyvä
50 mg 1 fol

• Ei korvausta.

J05AB01

15.10.2025