URSOSAN tabletti, kalvopäällysteinen 400 mg

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 400 mg ursodeoksikoolihappoa (UDCA).

Täydellinen apuaineluettelo: ks. kohta Apuaineet.

Tabletti, kalvopäällysteinen.

Sappirakon kolesterolikivien liuottamiseen. Sappikivet eivät saa tuottaa varjoja radiografiassa, eikä niiden halkaisija saa olla yli 15 mm. Lisäksi sappirakon on toimittava sappikivistä huolimatta. Primaarisen biliaarisen kolangiitin (PBC) oireenmukaiseen hoitoon, kun ei esiinny dekompensoitunutta maksakirroosia.

Pediatriset potilaat

Kystiseen fibroosiin liittyvien maksa- ja sappihäiriöiden hoitoon 6–18-vuotiaille lapsille ja nuorille.

Annostus

Seuraavia päivittäisiä annoksia suositellaan eri käyttöaiheisiin:

Sappirakon kolesterolikivien liuottaminen

Ursosan sopii potilaille, joiden paino on vähintään 47 kg. Alle 47 kg painaville potilaille tai potilaille, jotka eivät pysty nielemään Ursosania, on saatavilla muita ursodeoksikoolihappoa sisältäviä lääkemuotoja (suspensio).

Noin 10 mg ursodeoksikoolihappoa painokiloa kohti:

Kalvopäällysteiset tabletit tulee ottaa illalla ennen nukkumaanmenoa. Sappikivien liukenemiseen tarvittava aika on yleensä 6–24 kuukautta riippuen kiven koosta ja koostumuksesta. Jos sappikivien koko ei ole pienentynyt 12 kuukauden kuluessa, hoitoa ei tule jatkaa. Hoidon onnistuminen on tarkistettava sonografisesti tai radiografisesti kuuden kuukauden välein. Seurantatutkimusten yhteydessä on myös tarkistettava, ovatko kivet kalkkeutuneet hoidon aikana. Jos näin on, hoito on lopetettava.

Primaarisen biliaarisen kolangiitin (PBC) oireenmukaiseen hoitoon

Ursosan sopii potilaille, joiden paino on vähintään 47 kg. Alle 47 kg painaville potilaille tai potilaille, jotka eivät pysty nielemään Ursosania, on saatavilla muita ursodeoksikoolihappoa sisältäviä lääkemuotoja (suspensio).

Päivittäinen annos riippuu potilaan painosta ja vaihtelee 1½ - 4 kalvopäällysteisen tabletin välillä (14 ± 2 mg ursodeoksikoolihappoa painokiloa kohti).

Ensimmäiset 3 hoitokuukautta Ursosan-annos tulee antaa osissa päivän aikana. Maksa-arvojen parantuessa päivittäinen annos voidaan ottaa kerran päivässä illalla.

Ursosanin käyttöä PBC:hen voidaan jatkaa rajattomasti.

On mahdollista, että hoidon alussa primaarisesta biliaarisesta kolangiitista kärsivien potilaiden kliiniset oireet pahenevat, esim. kutina pahenee. Jos näin on, hoitoa jatketaan ½ kalvopäällysteisellä tabletilla Ursosania päivässä ja hoitoa jatketaan asteittain (päivittäistä annosta suurennetaan ½ kalvopäällysteisellä tabletilla viikossa), kunnes kyseessä olevassa annossuunnitelmassa suunniteltu annos saavutetaan uudelleen.

Pediatriset potilaat

6–18-vuotiaat lapset, joilla on kystinen fibroosi

20 mg/kg/vrk 2–3 jaettuna annoksena, tai 30 mg/kg/vrk, jos annosta on tarpeen nostaa.

Ursosan ei sovellu alle 6-vuotiaille lapsille lääkemuotonsa ja vahvuutensa vuoksi.

Antotapa

Kalvopäällysteiset tabletit tulee niellä pureskelematta nesteen kanssa.

Tabletit on otettava säännöllisesti.

Ursosania ei tule antaa potilaille, joilla on

• yliherkkyys sappihapoille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
• akuutti sappirakon ja sappiteiden tulehdus
• sappiteiden tukos (yhteisen sappitiehyen tai sappirakon tiehyen tukkeuma)
• toistuvia sappikivikipukohtauksia
• röntgenpositiivisia kalkkeutuneita sappikiviä
• heikentynyt sappirakon supistumiskyky.

Pediatriset potilaat

• epäonnistunut portoenterostomia tai ilman sappivirtauksen palautumista sappiatresiaa sairastavilla lapsilla.

Ursosan otetaan lääkärin valvonnassa.

Hoidon kolmen ensimmäisen kuukauden aikana lääkärin on seurattava maksan toimintaparametreja ASAT, ALAT ja γ-GT joka 4. viikko, myöhemmin joka kolmas kuukausi. Sen lisäksi, että seurannan avulla primaarisen biliaarisen kolangiitin hoitoa saaneista potilaista voidaan tunnistaa hoitovasteelliset ja hoitovasteettomat, tämä seuranta mahdollistaa myös maksan mahdollisen heikkenemisen varhaisen havaitsemisen, etenkin potilailla, joilla on pitkälle edennyt primaarinen biliaarinen kolangiitti.

Käytettäessä lääkettä kolesterolia sisältävien sappikivien liuotukseen

Hoidon edistymisen arvioimiseksi ja sappikivien mahdollisen kalkkeutumisen havaitsemiseksi oikeaan aikaan sappirakko tulisi, kivien koosta riippuen, kuvata (oraalinen kolekystografia) siten, että otetaan natiivikuva ja okkluusiokuva seisoma- ja makuuasennossa (ultraäänikontrolli) 6–10 kuukautta hoidon aloittamisen jälkeen.

Jos sappirakkoa ei voida kuvantaa röntgenkuvin tai jos potilaalla esiintyy kalkkeutuneita sappikiviä, sappirakon heikentynyttä supistumiskykyä tai säännöllisiä sappikivikipukohtauksia, Ursosania ei tule käyttää.

Naispotilaiden, jotka käyttävät Ursosania sappikivien liuottamiseen, tulisi käyttää tehokasta eihormonaalista ehkäisymenetelmää, koska hormonaaliset ehkäisyvalmisteet voivat pahentaa sappikivitautia (ks. kohdat Yhteisvaikutukset ja Raskaus ja imetys).

Käytettäessä lääkettä primaarisen biliaarisen kolangiitin pitkälle edenneen vaiheen hoitoon

Hyvin harvoissa tapauksissa on havaittu maksakirroosin dekompensaatiota, joka palautui osittain hoidon lopettamisen jälkeen.

PBC-potilailla kliiniset oireet voivat harvinaisissa tapauksissa pahentua hoidon alussa, esim. kutina voi lisääntyä. Tällöin Ursosan-annosta on pienennettävä ½ tablettiin Ursosan 400 mg:a päivässä ja suurennettava sitten asteittain uudelleen kohdassa Annostus ja antotapa kuvatulla tavalla.

Jos ripulia esiintyy, annosta on pienennettävä, ja jos ripuli jatkuu, hoito on lopetettava.

Ursosan sisältää natriumia

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol:aa natriumia (23 mg) per annos eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.

Ursosan-valmistetta ei pidä antaa samanaikaisesti kolestyramiinin, kolestipolin tai alumiinihydroksidia ja/tai smektiittiä (alumiinioksidia) sisältävien antasidien kanssa, koska nämä valmisteet sitovat ursodeoksikoolihappoa suolistossa ja estävät siten sen imeytymisen ja heikentävät sen tehoa. Jos yhtä näistä vaikuttavista aineista sisältävän valmisteen käyttö on tarpeen, se on otettava vähintään kaksi tuntia ennen Ursosania tai kaksi tuntia sen jälkeen.

Ursodeoksikoolihappo voi vaikuttaa siklosporiinin imeytymiseen suolesta. Siklosporiinihoitoa saavilla potilailla lääkärin on siksi tarkistettava aineen pitoisuus veressä ja siklosporiiniannosta on tarvittaessa muutettava.

Yksittäistapauksissa ursodeoksikoolihappo voi vähentää siprofloksasiinin imeytymistä.

Terveillä vapaaehtoisilla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa UDCA:n (500 mg/vrk) ja rosuvastatiinin (20 mg / vrk) samanaikainen käyttö johti hieman kohonneisiin rosuvastatiinipitoisuuksiin plasmassa. Tämän yhteisvaikutuksen kliinistä merkitystä muiden statiinien suhteen ei tunneta

Ursodeoksikoolihapon on osoitettu pienentävän plasman huippupitoisuuksia (C_max) ja kalsiuminestäjä nitrendipiinin käyrän alapuolelle jäävää aluetta (AUC) terveillä vapaaehtoisilla. On suositeltavaa seurata tarkasti nitrendipiinin ja ursodeoksikoolihapon samanaikaisen käytön tuloksia. Nitrendipiiniannoksen nostaminen voi olla tarpeen. Yhteisvaikutuksia dapsonin terapeuttisen vaikutuksen vähenemisen kanssa raportoitiin myös. Nämä havainnot yhdessä in vitro -tulosten kanssa saattavat viitata ursodeoksikoolihapon mahdollisuuteen indusoida sytokromi P450 3A -entsyymejä. Induktiota ei kuitenkaan ole havaittu hyvin suunnitellussa yhteisvaikutustutkimuksessa budesonidin kanssa, joka on tunnettu sytokromi P450 3A -substraatti.

Estrogeeniset hormonit ja veren kolesterolia alentavat aineet, kuten klofibraatti, lisäävät maksan kolesterolin eritystä ja voivat siten edistää sappikivitautia, mikä on vastavaikutus sappikivien liuottamiseen käytetylle ursodeoksikoolihapolle.

Raskaus

Tietoja ursodeoksikoolihapon käytöstä raskaana oleville naisille ei ole tai on vain vähän. Eläinkokeet ovat osoittaneet lisääntymistoksisuutta tiineyden alkuvaiheessa (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Ursosan-valmistetta ei saa käyttää raskauden aikana, ellei tämä ole selkeästi välttämätöntä.

Naisia, jotka voivat tulla raskaaksi, tulisi hoitaa vain, jos he käyttävät luotettavaa ehkäisymenetelmää: ei-hormonaalisia tai vähän estrogeenia sisältäviä suun kautta otettavia ehkäisyvalmisteita suositellaan. Potilaiden, jotka käyttävät Ursosania sappikivien liuottamiseen, on kuitenkin käytettävä tehokasta ei- 5 hormonaalista ehkäisyä, koska hormonaaliset suun kautta otettavat ehkäisyvalmisteet voivat lisätä sappikivitautia.

Raskauden mahdollisuus on suljettava pois ennen hoidon aloittamista.

Imetys

Muutaman dokumentoidun tapauksen perusteella äidinmaidon ursodeoksikoolihappotasot ovat hyvin matalia, eikä rintaruokinnassa olevilla imeväisillä todennäköisesti odoteta ilmenevän haittavaikutuksia.

Hedelmällisyys

Eläintutkimukset eivät osoittaneet ursodeoksikoolihapon vaikuttavan hedelmällisyyteen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Tietoja hedelmällisyysvaikutuksista ihmisissä ursodeoksikoolihappohoidon jälkeen ei ole saatavilla.

Ursodeoksikoolihapolla ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn tai koneidenkäyttökykyyn.

Haittavaikutusten arviointi perustuu seuraaviin esiintymistietoihin:

Hyvin yleinen (≥ 1/10)

Yleinen (≥ 1/100 - <1/10)

Melko harvinainen (≥ 1/1 000, <1/100)

Harvinainen (≥ 1/10 000 - <1/1 000)

Hyvin harvinainen (<1/10 000)

Tuntematon (ei voida arvioida saatavilla olevien tietojen perusteella)

Ruoansulatuskanavan häiriöt

Yleinen tahmaista ulostetta tai ripulia on havaittu kliinisissä tutkimuksissa

Hyvin harvinainen voimakas kipu ylävatsan oikealla puolella (potilailla, joilla on primaarinen biliaarinen kolangiitti).

Maksa- ja sappihäiriöt

Hyvin harvinainen sappikivien kalkkeutuminen, maksakirroosin dekompensaatio (potilailla, joilla on pitkälle edennyt primaarinen biliaarinen kolangiitti), joka palautui osittain hoidon lopettamisen jälkeen.

Iho ja ihonalainen kudos

Hyvin harvinainen urtikaria.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–riskisuhteen jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Ripulia voi esiintyä yliannostustapauksissa. Yleensä muut yliannostuksen oireet ovat epätodennäköisiä, koska ursodeoksikoolihapon imeytyminen vähenee annoksen suurentuessa ja siksi enemmän erittyy ulosteeseen. Erityisiä vastatoimenpiteitä ei tarvita, ja ripulin seurauksia tulee hoitaa oireenmukaisesti palauttamalla neste- ja elektrolyyttitasapaino.

Lisätietoja erityisryhmistä

Pitkäaikaiseen, suuriannoksiseen ursodeoksikoolihappohoitoon (28–30 mg/kg/vrk) potilailla, joilla oli primaarinen sklerosoiva kolangiitti (ei-hyväksytty käyttö), liittyi enemmän vakavia haittatapahtumia.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Sapeneritystä lisäävät valmisteet ja maksan suoja-aineet; sappihapot ja niiden johdokset, ATC-koodi: A05AA02

Ursodeoksikoolihappoa esiintyy pieninä määrinä ihmisen sapessa. Suun kautta annettuna se aiheuttaa sappirakon kolesterolikylläisyyden vähenemisen estämällä kolesterolin resorptiota suolistossa ja vähentämällä kolesterolin eritystä sappeen. Kolesterolia sisältävien sappikivien asteittainen hajoaminen johtuu oletettavasti kolesterolin dispersiosta ja nestekiteiden muodostumisesta.

Ursodeoksikoolihapon vaikutus maksaan ja kolestaattisiin sairauksiin perustuu nykyisen tiedon mukaan lipofiilisten, detergenttityyppisten, myrkyllisten sappihappojen suhteelliseen vaihtoon hydrofiilisiin, sytoprotektiivisiin, myrkyttömiin ursodeoksikoolihappoihin, sekä maksasolujen erityksen ja immunoregulatiivisten prosessien paranemiseen.

Pediatriset potilaat

Kystinen fibroosi

Kliinisten raporttien perusteella ursodeoksikoolihappohoitoja on käytetty yli 10 vuoden kokemuksella lapsilla, jotka kärsivät kystiseen fibroosiin liittyvistä maksa- ja sappihäiriöstä (CFAHD). On näyttöä että hoito ursodeoksikoolihapolla voi vähentää sappitiehyiden proliferaatiota, pysäyttää histologisten vaurioiden etenemisen ja jopa kumota maksaan ja sappeen liittyviä muutoksia, jos sitä annetaan CFAHD:n varhaisessa vaiheessa. Hoidon tehon optimoimiseksi hoito ursodeoksikoolihapolla on aloitettava heti, kun CFAHD-diagnoosi on tehty.

Imeytyminen

Suun kautta annettu ursodeoksikoolihappo imeytyy nopeasti jejunumiin ja ylempään ileumiin passiivisen, ja terminaalisessa ileumissa aktiivisen, kuljetuksen kautta. Resorptioprosentti on yleensä 60–80 %.

Biotransformaatio ja eliminaatio

Resorptiota käytettäessä sappihappo konjugoituu melkein kokonaan maksassa olevien glysiinin ja tauriinin aminohappojen kanssa ja sen jälkeen erittyy sapen kautta. Ensikierron puhdistuma maksassa on jopa 60 %.

Suolessa tapahtuu bakteerien osittainen hajoaminen 7-keto-litokoolihapoksi ja litokoolihapoksi. Litokoolihappo on maksatoksinen ja aiheuttaa maksan parenkymaalisia vaurioita useilla eläinlajeilla. Ihmisillä se imeytyy vain hyvin vähäisessä määrin. Tämä osuus sulfatoidaan maksassa ja siten detoksifioidaan, minkä jälkeen seuraa sappeen ja myöhemmin ulosteisiin erittyminen. Ursodeoksikoolihapon biologinen puoliintumisaika on noin 3,5-5,8 päivää.

Päivittäisestä annoksesta ja taustalla olevasta taudista tai maksasairaudesta riippuen hydrofiilisempi ursodeoksikoolihappo kertyy sappeen. Samanaikaisesti tapahtuu muiden, lipofiilisempien sappihappojen suhteellinen pelkistyminen.

Akuutti toksisuus

Eläimillä suoritetuissa akuuttia toksisuutta koskevissa tutkimuksissa ei ilmennyt toksisia vaurioita.

Krooninen toksisuus

Subkroonisissa toksisuustutkimuksissa apinoilla ilmeni maksatoksisia vaikutuksia ryhmissä, joille annettiin suuria annoksia. Vaikutuksiin kuului toiminnallisia muutoksia (esim. maksaentsyymimuutokset) sekä morfologisia muutoksia, kuten sappiteiden proliferaatio, portin tulehduspesäkkeet ja hepatosellulaarinen nekroosi. Nämä toksiset vaikutukset johtuvat todennäköisimmin litokoolihaposta, ursodeoksikoolihapon metaboliitista, joka apinoilla – toisin kuin ihmisillä – ei detoksikoidu. Kliiniset kokemukset vahvistavat, että kuvatuilla hepatotoksisilla vaikutuksilla ei ole ilmeisestä merkitystä ihmisillä.

Karsinogeenisuus ja mutageenisuus

Pitkäaikaisissa, hiirillä ja rotilla tehdyissä tutkimuksissa ei ilmennyt näyttöä ursodeoksikoolihapon karsinogeenisuuspotentiaalista.

In vitro- ja in vivo -geenitoksikologiset testit ursodeoksikoolihapolla olivat negatiivisia.

Lisääntymistoksisuus

Rotilla suoritetuissa tutkimuksissa hännän epämuodostumia esiintyi ursodeoksikoolihapon annoksen 2 000 mg/kg jälkeen. Kaneilla teratogeenisiä vaikutuksia ei havaittu, vaikkakin embryotoksisia vaikutuksia ilmeni (alkaen annoksella 100 mg painokiloa kohden). Ursodeoksikoolihapolla ei ollut vaikutuksia rottien hedelmällisyyteen, eikä se vaikuttanut poikasten kehittymiseen ennen syntymää tai sen jälkeen.

Tabletin ydin

• Maissitärkkelys
• Maissitärkkelys, esigelatinoitu
• Natriumtärkkelysglykolaatti (E468)
• Vedetön kolloidinen piidioksidi (E551)
• Magnesiumstearaatti (E470b)

Tabletin päällyste

• Hypromelloosi (E464)
• Titaanidioksidi (E171)
• Makrogoli

Ei oleellinen.

3 vuotta

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Ei markkinoilla olevia pakkauksia.

PF-selosteen tieto

PVC/PVdC/Alu-läpipainopakkaus.

Pakkauskoot: 10, 20, 30, 40, 50, 60, 80, 90 tai 100 kalvopäällysteistä tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Lähes valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera, kalvopäällysteinen tabletti, jonka molemmin puolin on jakouurre, halkaisija 12 mm.

Tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin.

Ei erityisvaatimuksia.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

URSOSAN tabletti, kalvopäällysteinen
400 mg 100 fol

• Alempi erityiskorvaus (65 %). Hajapesäkkeiset sidekudostaudit, reumaattiset niveltulehdukset ja niihin verrattavat tilat (202).
• Peruskorvaus (40 %).

A05AA02

10.12.2021