KIOVIG infuusioneste, liuos 100 mg/ml

Ihmisen normaali immunoglobuliini (IVIg)

Yksi ml valmistetta sisältää:

Ihmisen normaali immunoglobuliini ……………100 mg

(vähintään 98 % IgG:tä)

10 ml:n injektiopullon sisältö: 1 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia
25 ml:n injektiopullon sisältö: 2,5 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia
50 ml:n injektiopullon sisältö: 5 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia
100 ml:n injektiopullon sisältö: 10 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia
200 ml:n injektiopullon sisältö: 20 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia
300 ml:n injektiopullon sisältö: 30 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia:

IgG:n jakautuminen alaluokkiin (likimääräiset arvot):

IgG₁ ≥ 56,9 %
IgG₂ ≥ 26,6 %
IgG₃ ≥ 3,4 %
IgG₄ ≥ 1,7 %

IgA‑määrä on korkeintaan 140 mikrog/ml.

Valmistettu ihmisluovuttajien plasmasta.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Infuusioneste, liuos

Korvaushoito aikuisille sekä lapsille ja nuorille (0–18‑vuotiaille) seuraavissa:

• Primaareissa immuunivajavuusoireyhtymissä (PID), joihin liittyy huonontunut vasta‑aineiden tuotanto (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
• Sekundaareissa immuunivajavuuksissa (SID) potilailla, joilla on vaikeita tai toistuvia infektioita, tai joille annettu antimikrobihoito ei tehoa tai joilla on joko todennettu spesifin vasta-aineen toimimattomuus (proven specific antibody failure, PSAF)* tai seerumin IgG-pitoisuus < 4 g/l.

* PSAF = IgG-vasta-ainetitteri pneumokokkipolysakkaridi- ja polypeptidiantigeenirokotteita vastaan ei nouse vähintään kaksinkertaiseksi.

Aikuisten, lasten ja nuorten (0–18‑vuotiaiden) immunomodulaatiossa:

• Primaarissa immuunitrombosytopeniassa (ITP) potilailla, joilla on suuri verenvuotoriski, tai ennen leikkausta verihiutalemäärän korjaamiseen.
• Guillain–Barrén oireyhtymässä.
• Kawasakin taudissa (yhdessä asetyylisalisyylihapon ykanssa; katso 4.2).
• Kroonisessa tulehduksellisessa demyelinoivassa polyradikuloneuropatiassa (CIDP).
• Multifokaalisessa motorisessa neuropatiassa (MMN).

Korvaushoito on aloitettava ja sitä on seurattava sellaisen lääkärin valvonnassa, jolla on kokemusta immuunivajavuuden hoitamisesta.

Annostus

Annos ja annostus riippuvat käyttöaiheesta.

Korvaushoidossa annos voidaan joutua määräämään potilaalle yksilöllisesti farmakokineettisen ja kliinisen vasteen mukaan. Ruumiinpainoon perustuvaa annosta on mahdollisesti muutettava ali- tai ylipainoisille potilaille.

Seuraavat annostukset ovat vain ohjeellisia.

Primaarien immuunivajavuusoireyhtymien korvaushoito

Annoksella pitää saavuttaa IgG:n pohjataso vähintään 5–6 g/l (mitattuna juuri ennen seuraavaa infuusiota). Hoidon aloittamisesta tasapainon saavuttamiseen (vakaan tilan IgG-pitoisuuteen) menee noin 3–6 kuukautta. Suosituksen mukainen aloitusannos on 0,4–0,8 g/kg, minkä jälkeen annoksen pitää olla ainakin 0,2 g/kg 3–4 viikon välein.

Pohjatason 5–6 g/l saavuttamiseksi annoksen pitää olla suunnilleen 0,2–0,8 g/kg/kk. Kun vakaa tila on saavutettu, lääkettä annetaan 3–4 viikon välein.

IgG:n jäännöspitoisuudet on mitattava ja arvioitava infektioiden esiintymisen yhteydessä. Bakteeri-infektiomäärien pienentämiseksi voi olla tarpeen suurentaa annosta ja nostaa pohjatasoja.

Sekundaarit immuunivajavuudet (kohdassa Käyttöaiheet määritellyn mukaisesti)

Suositeltu annos on 0,2–0,4 g/kg 3–4 viikon välein.

IgG:n jäännöspitoisuudet on mitattava ja arvioitava infektioiden esiintymisen yhteydessä. Annosta muutetaan tarvittaessa, jotta saadaan optimaalinen suoja infektioita vastaan; annosta pitää mahdollisesti suurentaa potilaille, joilla on sitkeä infektio, ja annoksen pienentämistä voidaan harkita siinä vaiheessa, kun infektioita ei enää ilmaannu.

Primaari immuunitrombosytopenia

Hoitoaikatauluissa on kaksi vaihtoehtoa:

• 0,8–1 g/kg ensimmäisenä päivänä; tämä hoito voidaan toistaa kerran kolmen vuorokauden aikana.
• 0,4 g/kg annettuna kerran vuorokaudessa 2–5 päivänä.

Hoito voidaan toistaa, jos potilas saa relapsin.

Guillain–Barrén oireyhtymä

0,4 g/kg/vrk 5 päivän ajan (annostelu voidaan toistaa, jos potilas saa relapsin).

Kawasakin tauti

2,0 g/kg yhtenä annoksena. Potilaille pitää antaa samanaikaisesti asetyylisalisyylihappoa.

Krooninen tulehduksellinen demyelinoiva polyneuropatia (CIPD)

Aloitusannos: 2 g/kg jaettuna 2–5 peräkkäiselle päivälle.

Ylläpitoannokset:

1 g/kg 1–2 peräkkäisen päivän aikana 3 viikon välein.

Hoidtovaikutusta on arvioitava jokaisen hoitojakson jälkeen. Jos hoitovaikutusta ei havaita 6 kuukauden jälkeen, hoito on lopetettava.

Jos hoito tehoaa, lääkärin on harkittava potilaalle pitkäaikaishoitoa potilaan vasteen ja ylläpitovasteen perusteella. Annostusta ja annosväliä voidaan joutua muuttamaan sairauden yksilöllisen kulun mukaan.

Multifokaalinen motorinen neuropatia (MMN)

Aloitusannos: 2 g/kg annettuna 2–5 peräkkäisen päivän aikana.

Ylläpitoannos: 1 g/kg 2–4 viikon välein tai 2 g/kg 4–8 viikon välein 2–5 päivän aikana.

Hoitovaikutusta on arvioitava jokaisen hoitojakson jälkeen. Jos hoitovaikutusta ei havaita 6 kuukauden jälkeen, hoito on lopetettava.

Jos hoito tehoaa, lääkäri n on harkittava potilaalle pitkäaikaishoitoa potilaan vasteen ja ylläpitovasteen perusteella. Annostusta ja annosväliä voidaan joutua muuttamaan sairauden yksilöllisen kulun mukaan.

Annossuositukset on tiivistetty seuraavaan taulukkoon:

Pediatriset potilaat

Lasten ja nuorten (0–18‑vuotiaiden) annos ei eroa aikuisten annoksesta, koska kaikkien käyttöaiheiden annokset on annettu painon mukaan ja sairaustiloihin sopiviksi.

Heikentynyt maksan toiminta

Saatavilla ei ole näyttöä, joka vaatisi annosmuutoksia.

Heikentynyt munuaisten toiminta

Annosta ei tarvitse muuttaa, ellei siihen ilmene kliinistä syytä, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Iäkkäät potilaat

Annosta ei tarvitse muuttaa, ellei siihen ilmene kliinistä syytä, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Antotapa

Laskimoon.

Ihmisen normaali immunoglobuliini annetaan 30 minuutin laskimoinfuusiona aloitusnopeudella 0,5 ml/kg/tunti. Jos potilas sietää hoitoa hyvin (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), infuusionopeutta voidaan vähitellen lisätä maksiminopeuteen 6 ml/kg/tunti. Rajoitetusta potilasmäärästä saadut kliiniset tiedot myös viittaavat siihen, että aikuiset primaaria immuunivajavuusoireyhtymää sairastavat potilaat voivat kestää jopa antonopeutta 8 ml/kg/tunti. Katso muut varotoimet kohdasta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Jos KIOVIG‑valmiste pitää laimentaa ennen antoa, se voidaan laimentaa 5‑prosenttiseen glukoosiliuokseen siten, että lopullinen immunoglobuliinipitoisuus on 50 mg/ml (5‑prosenttinen immunoglobuliini). Ks. kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet ohjeet lääkevalmisteen laimentamisesta ennen lääkkeen antoa.

Kaikki infuusioon liittyvät haittavaikutukset on hoidettava pienentämällä infuusionopeutta tai lopettamalla infuusio.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Yliherkkyys ihmisen immunoglobuliineille, etenkin potilailla, joilla on IgA‑vasta‑aineita.

Potilaat, joilla on selektiivinen IgA-puutos ja joille on kehittynyt IgA-vasta-aineita, sillä IgA:ta sisältävän valmisteen antaminen voi aiheuttaa anafylaksin.

Infuusioreaktio

Infuusionopeuteen voi liittyä joitakin vaikeita haittavaikutuksia (kuten päänsärkyä, punastumista, vilunväristyksiä, lihassärkyä, hengityksen vinkumista, takykardiaa, alaselkäkipua, pahoinvointia ja hypotensiota). Kohdassa Annostus ja antotapa suositeltua infuusionopeutta pitää ehdottomasti noudattaa. Potilaita pitää tarkkailla huolellisesti mahdollisten haittavaikutusten varalta koko infuusion ajan.

Tiettyjä haittavaikutuksia voi esiintyä normaalia useammin, kun

• infuusionopeus on suuri
• potilaalle annetaan ihmisen normaalia gammaglobuliinia ensimmäistä kertaa, tai joskus harvoin kun aiemmin käytetty ihmisen normaali immunoglobuliinivalmiste vaihdetaan toiseen valmisteeseen tai kun edellisestä infuusiosta on pitkä aika
• potilaalla on hoitamaton infektio tai taustalla oleva krooninen tulehdus.

Käyttöön liittyvät varotoimet

Mahdolliset haittavaikutukset voidaan usein välttää varmistamalla, että:

• potilaat eivät ole yliherkkiä ihmisen normaalille immunoglobuliinille infusoimalla aluksi hitaasti (0,5 ml/kg/tunti);
• potilaita tarkkaillaan tiiviisti haittavaikutusten varalta koko infuusiojakson ajan. Jos potilaat eivät ole tottuneet saamaan ihmisen normaalia immunoglobuliinia, jos potilaan IVIg‑valmiste on vaihdettu tai jos edellisestä infuusiosta on pitkä aika, potilaita tulee tarkkailla sairaalassa ensimmäisen infuusion ajan erityisen tarkasti ja tunnin ajan infuusion jälkeen, jotta mahdollisten haittavaikutusten oireet havaittaisiin mahdollisimman pian. Kaikkia muita potilaita pitää seurata vähintään 20 minuuttia hoidon jälkeen.

Kaikilla potilailla IVIg‑hoito edellyttää

• riittävää nesteytystä ennen IVIg‑infuusion aloittamista
• virtsantuoton seuraamista
• seerumin kreatiniinipitoisuuksien seuraamista
• tromboosin merkkien ja oireiden seuraamista
• hyperviskoosisuusriskssä olevien potilaiden veren viskositeetin arvioimista
• samanaikaisten loop‑diureettien käytön välttämistä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Haittavaikutuksen ilmetessä on pienennettävä joko antonopeutta tai lopetettava infuusio. Tarvittava hoito riippuu haittavaikutuksen luonteesta ja vaikeudesta.

Jos KIOVIG‑valmistetta on laimennettava pienempään pitoisuuteen diabetes mellitus ‑potilaita varten, 5‑prosenttisen glukoosiliuoksen käyttämistä laimentamiseen on ehkä harkittava uudelleen.

Yliherkkyys

Yliherkkyysreaktiot ovat harvinaisia.

Anafylaksi voi kehittyä potilaille,

• joilla ei ole havaittavissa IgA:ta ja joilla on IgA-vasta-aineita
• jotka ovat aiemmin sietäneet hoitoa ihmisen normaalilla immunoglobuliinilla.

Mahdollinen sokki hoidetaan tavanomaisen lääketieteellisen hoitokäytännön mukaan.

Tromboembolia

Kliinisiä todisteita on saatu IVIg‑hoidon ja tromboembolisten haittavaikutusten kuten sydäninfarktin, aivoverenkiertohäiriön (mukaan lukien aivohalvaus), keuhkoveritulpan ja syvien laskimotukosten yhteydestä. Näiden arvellaan johtuvan veren viskositeetin lisääntymisestä, kun immunoglobuliinia infusoidaan nopeasti riskipotilaille. On oltava erityisen varovainen, kun IVIg‑hoitoa ja infuusiota määrätään ylipainoisille potilaille ja potilaille, joilla on jo tromboottisia riskitekijöitä (kuten aiempaa ateroskleroosia, useita kardiovaskulaarisia riskitekijöitä, korkea ikä, pienentynyt sydämen minuuttitilavuus, korkea verenpaine, estrogeenien käyttö, diabetes mellitus, verisuonisairauksia tai verisuonitukoksia tai potilaille, joilla on hankittu tai peritty tromboositaipumus, hyytymishäiriö, liikkumattomina kauan olleille potilaille, vaikeasti hypovoleemisille potilaille ja potilaille, joilla on veren viskositeettia lisääviä sairauksia, verisuonikatetreja tai suuri annos ja nopea infuusio).

Hyperproteinemiaa, seerumin lisääntynyttä viskositeettia ja siitä seuraavaa suhteellista pseudohyponatremiaa voi ilmetä IVIg‑hoitoa saavilla potilailla. Lääkäreiden on otettava tämä huomioon, koska todellisen hyponatremian hoidon aloittaminen (ts. seerumin vapaan veden vähentämiseen tähtäävä hoito) voi näillä potilailla johtaa seerumin viskositeetin lisääntymiseen ja mahdolliseen tromboemboliatapahtumataipumukseen.

IVIg‑valmisteita on annettava pienimmällä infuusionopeudella ja pienin käytännöllinen annos potilaille, joilla on tromboembolisten haittavaikutusten vaara.

Akuutti munuaisten vajaatoiminta

Akuuttia munuaisten vajaatoimintaa on raportoitu potilailla, jotka saavat IVIg‑hoitoa. Näitä ovat akuutti munuaisten vajaatoiminta, akuutti munuaistiehyen nekroosi, proksimaalinen munuaistiehyeiden nefropatia ja osmoottinen munuaisen rappeutumissairaus. Useimmissa tapauksissa on tunnistettu riskitekijöitä, kuten munuaisten vajaatoiminta, diabetes mellitus, hypovolemia, ylipaino, samanaikaisesti käytetyt munuaisille haitalliset lääkevalmisteet, yli 65 vuoden ikä, sepsis, hyperviskositeetti ja paraproteinemia.

Potilaalle on tehtävä munuaisten toimintakokeet ennen IVIg-infuusiota etenkin silloin, jos potilaalla, arvioidaan olevan akuutin munuaisten vajaatoiminnan suurentunut riski, sekä uudestaan infuusion jälkeen sopivin väliajoin. Potilailla, joilla on akuutin munuaisten vajaatoiminnan riski, IVIg-valmisteiden infuusionopeus ja annos on säädettävä niin pieneksi kuin on käytännössä mahdollista. Jos potilaan munuaisten toiminta on heikentynyt, IVIg‑hoidon keskeyttämistä on harkittava.

Vaikka munuaisten toimintahäiriöitä ja munuaisten äkillinen vajaatoiminta on yhdistetty useiden myyntiluvan sellaisten saaneiden IVIg‑valmisteiden käyttöön, joissa on erilaisia apuaineita, kuten sakkaroosia, glukoosia ja maltoosia, sakkaroosia stabilointiaineena sisältävien tuotteiden osuus on erityisen suuri tästä kokonaismäärästä. Riskipotilaille voidaan harkita sellaisten IVIg‑valmisteiden käyttöä, jotka eivät sisällä näitä apuaineita. KIOVIG ei sisällä sakkaroosia, maltoosia tai glukoosia.

Verensiirtoon liittyvä akuutti keuhkovaurio (TRALI)

Potilailla, jotka saivat IVIg‑valmistetta (ml. KIOVIG‑valmistetta), on raportoitu akuuttia keuhkoturvotusta, joka ei ole sydänperäinen (verensiirtoon liittyvä akuutti keuhkovaurio, TRALI). TRALIlle tunnusomaista ovat vaikea hypoksia, hengenahdistus, tiheä hengitys, syanoosi, kuume ja hypotensio. TRALIn oireet kehittyvät tyypillisesti 6 tunnin kuluessa verensiirrosta, usein 1–2 tunnin kuluessa. Sen vuoksi potilaita, joille annetaan IVIg-valmistetta, on tarkkailtava ja IVIg-infuusio pitää lopettaa välittömästi, jos havaitaan keuhkoihin liittyviä haittavaikutuksia. TRALI on mahdollisesti hengenvaarallinen sairaus, joka edellyttää välitöntä hoitoa tehohoitoyksikössä.

Aseptinen aivokalvontulehdusoireyhtymä (AMS)

Aseptista aivokalvontulehdusoireyhtymää on raportoitu esiintyvän IVIg‑hoidon yhteydessä. Oireyhtymä alkaa yleensä useita tunteja tai enintään kaksi vuorokautta IVIg‑hoidon jälkeen. Aivo‑selkäydinnesteen tutkimuksissa löytyy usein pleosytoosi, jopa useita tuhansia soluja/mm³, pääasiallisesti granulosyyttejä, sekä kohonneet proteiinitasot jopa useita satoja mg/dl. AMS voi esiintyä useammin korkea‑annoksisen (2 g/kg) IVIg‑hoidon yhteydessä.

Potilaille, joilla on edellä kuvattuja merkkejä ja oireita, pitää tehdä perusteellinen neurologinen tutkimus, mukaan lukien aivo-selkäydinnestetutkimukset, jotta voidaan poissulkea aivokalvontulehduksen muut syyt.

IVIg‑hoidon keskeyttäminenon on johtanut AMS:n remissioon useiden päivien kuluessa ilman jälkiseurauksia.

KIOVIG‑valmisteen myyntiintulon jälkeisten perusteella aseptisen aivokalvontulehdusoireyhtymän esiintyminen ei korreloidu suurempiin annoksiin. Aseptista aivokalvontulehdusoireyhtymää esiintyy enemmän naisilla.

Hemolyyttinen anemia

IVIg‑tuotteet voivat sisältää veriryhmävasta‑aineita, jotka voivat toimia hemolysiineinä ja aiheuttaa punasolujen ‑päällystymisen immunoglobuliinilla in vivo, mikä aiheuttaa positiivisen suoran antiglobuliinireaktion (Coombsin koe) ja harvoin hemolyysin. IVIg‑hoidon jälkeen voi kehittyä hemolyyttinen anemia punasolujen tehostuneen sekvestraation takia. IVIg‑vasta‑aineita on seurattava hemolyysin kliinisten merkkien ja oireiden varalta. (Ks. kohta Haittavaikutukset.)

Neutropenia/Leukopenia

IVIg-hoidon jälkeen on raportoitu ohimenevää neutrofiilien määrän vähenemistä ja/tai neutropeniakohtauksia, jotka ovat joskus vaikea-asteisia. Ne ilmenevät tyypillisesti tuntien tai päivien kuluessa IVIg-annoksen antamisesta ja paranevat spontaanisti 7–14 päivässä.

Harhaanjohtavat serologiset tutkimustulokset

Immunoglobuliini‑infuusion jälkeen passiivisesti potilaan vereen siirtyneiden erilaisten vasta‑aineiden ohimenevä lisääntyminen voi johtaa harhaanjohtaviin tuloksiin serologisissa tutkimuksissa.

Vasta‑aineiden passiivinen kiinnittyminen erytrosyyttien antigeeneihin, esim. A, B, D, voi vaikuttaa joihinkin serologisiin kokeisiin, joissa tutkitaan punasolujen vasta‑aineita, esim. suora antiglobuliinikoe (DAT, suora Coombsin koe).

KIOVIG‑valmisteen käyttö voi aiheuttaa virheellisesti positiivisia tuloksia määrityksissä, joissa luotetaan beeta‑D‑glukaanien tunnistamiseen sieni‑infektioiden diagnosoinnissa. Näitä virheellisiä tuloksia voi ilmetä valmisteen infuusion jälkeisinä viikkoina.

Taudinaiheuttajien siirtyminen

KIOVIG valmistetaan ihmisen plasmasta. Kun käytetään ihmisen verestä tai plasmasta valmistettuja lääkkeitä, käytössä on vakiomenetelmiä infektioiden estämiseksi. Luovuttajat valitaan tarkoin, ja yksittäisistä luovutuksista ja plasmapooleista seulotaan infektioiden erityiset tunnusmerkit, ja virusten inaktivoinnissa/poistossa käytetään tehokkaita menetelmiä. Varotoimista huolimatta infektioiden siirtymismahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois, kun käytetään ihmisen verestä tai plasmasta valmistettuja lääkkeitä. Tämä koskee myös tuntemattomia tai uusia viruksia tai muita taudinaiheuttajia.

Käytettyjä menetelmiä pidetään tehokkaina sellaisia vaipallisia viruksia vastaan kuin HIV, HBV ja HCV sekä sellaisia vaipattomia viruksia vastaan kuin HAV ja parvovirus B19.

On olemassa vakuuttavia kliinisiä kokemuksia siitä, että hepatiitti A ja parvovirus B19 eivät siirry immunoglobuliinien mukana. Valmisteen sisältämät vasta‑aineet vaikuttanevat myös merkittävästi sen turvallisuuteen virustartuntojen suhteen.

Jäljitettävyys

Biologisten lääkevalmisteiden jäljitettävyyden parantamiseksi on annetun valmisteen nimi ja eränumero dokumentoitava selkeästi.

Pediatriset potilaat

Yllä mainittuihin haittavaikutuksiin ei liity spesifisiä riskejä pediatrisilla potilailla. Pediatriset potilaat voivat olla alttiimpia tilavuusylikuormitukselle (ks. kohta Yliannostus).

Rokotteet, joissa käytetään eläviä, heikennettyjä viruksia

Immunoglobuliinin anto voi heikentää elävien heikennettyjen virusrokotteiden kuten tuhka‑, vihuri‑ ja vesirokko‑ sekä sikotautirokotteiden tehoa kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen. KIOVIG‑valmisteen annon jälkeen on odotettava kolme kuukautta ennen kuin eläviä heikennettyjä virusrokotteita annetaan potilaalle. Tuhkarokkorokotuksessa odotusaika voi olla jopa vuosi, ja tuhkarokkorokotteen saavien potilaiden tulisikin tarkistuttaa vasta‑ainepitoisuutensa.

KIOVIG‑valmisteen laimentaminen 5‑prosenttiseen glukoosiliuokseen voi aiheuttaa veren glukoosipitoisuuksien nousemista.

Loop-diureetit

Loop-diureettien samanaikaista käyttöä on vältettävä.

Pediatriset potilaat

Luetellut yhteisvaikutukset koskevat sekä aikuisia että lapsia.

Raskaus

KIOVIG‑valmisteen turvallisuutta raskauden aikana ei ole tutkittu kontrolloiduissa kliinisissä kokeissa, minkä vuoksi valmistetta pitää antaa varoen raskaana oleville ja imettäville naisille. IVIg‑tuotteiden on osoitettu läpäisevän istukan, erityisesti kolmannen raskauskolmanneksen aikana. Immunoglobuliineista saadut kliiniset kokemukset viittaavat siihen, ettei haitallisia vaikutuksia raskauteen, sikiöön tai vastasyntyneeseen ole odotettavissa.

Imetys

Immunoglobuliinit erittyvät äidinmaitoon, ja ne voivat edistää vastasyntyneen suojaamista patogeeneiltä, jotka siirtyvät limakalvokosketuksen kautta. Rintaruokinnassa olevaan vastasyntyneeseen/imeväiseen ei odoteta kohdistuvan negatiivisia vaikutuksia.

Hedelmällisyys

Immunoglobuliineista saadut kliiniset kokemukset viittaavat siihen, ettei haitallisia vaikutuksia hedelmällisyyteen ole odotettavissa.

Ajokyky tai koneiden käyttökyky voi olla huonontunut joidenkin KIOVIG‑valmisteen mahdollisten haittavaikutusten takia. Haittavaikutuksia kokevien potilaiden tulee odottaa niiden häviämistä ennen ajamista tai koneiden käyttämistä.

Yhteenveto turvallisuusprofiilista

Ajoittaisia haittavaikutuksia kuten vilunväristyksiä, päänsärkyä, huimausta, kuumetta, oksentelua, allergisia reaktioita, pahoinvointia, nivelkipuja, matalaa verenpainetta ja kohtalaista alaselän särkyä voi esiintyä.

Ihmisen normaali immunoglobuliini voi joskus aiheuttaa äkillistä verenpaineen laskua ja yksittäisissä tapauksissa anafylaktisen sokin, vaikka potilas ei olisi ollut aiemmilla hoitokerroilla yliherkkä.

Ihmisen normaalin immunoglobuliinin käytön yhteydessä on havaittu ohimenevää aseptista meningiittiä ja joitakin harvoja ohimeneviä ihoreaktiotapauksia (mukaan lukien kutaaninen lupus erythematosus – yleisyys tuntematon). Potilailla, erityisesti veriryhmien A, B ja AB potilailla, on havaittu peruuntuvia hemolyyttisiä reaktioita. Verensiirtoa vaativa hemolyyttinen anemia kehittyy harvoin suuriannoksisen IVIg‑hoidon jälkeen (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Seerumin kreatiniinipitoisuuden nousua ja/tai akuuttia munuaisten vajaatoimintaa on havaittu.

Erittäin harvoin: tromboembolisia reaktioita kuten sydäninfarkti, halvaus, keuhkoembolia ja syvä laskimotromboosi.

Verensiirtoon liittyvän akuutin keuhkovaurion (TRALI) tapauksia.

Taulukkomuotoinen luettelo haittavaikutuksista

Alla esitetyt taulukot ovat MedDRA:n elinjärjestelmäluokituksen mukaisia (elinluokituksen ja suositellun termin tasolla). Taulukossa 1 on esitetty kliinisissä tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset ja taulukossa 2 myyntiin tulon jälkeen havaitut haittavaikutukset.

Yleisyyden arvioinnissa on käytetty seuraavia kriteereitä: hyvin yleinen (≥1/10), yleinen (≥1/100, <1/10), melko harvinainen (≥1/1 000, <1/100), harvinainen (≥1/10 000, <1/1 000), hyvin harvinainen (<1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Kuvaus valikoiduista haittavaikutuksista

Lihaskouristuksia ja heikotusta ilmoitettiin vain MMN‑potilailla.

Pediatriset potilaat

Lapsilla esiintyvien haittavaikutusten esiintymistiheys, tyyppi ja vaikeus ovat samat kuin aikuisten.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta‑tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Katso kohdasta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet lisätietoja taudinaiheuttajien mahdollisesta siirtymisestä.

Yliannostus voi johtaa nesteylikuormitukseen ja hyperviskositeettiin etenkin riskipotilailla, joita ovat iäkkäät potilaat ja sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Pediatriset potilaat

Alle 5‑vuotiaat pikkulapset voivat olla erityisen alttiita tilavuusylikuormitukselle. Siten annostus tälle potilasryhmälle on laskettava huolellisesti. Lisäksi Kawasakin tautia sairastavilla lapsilla riski on erityisen suuri taustalla mahdollisesti olevien sydänongelmien vuoksi, joten annos ja antonopeus on hallittava tarkasti.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: immunoseerumit ja immunoglobuliinit: normaali immunoglobuliini, i.v.,
ATC‑koodi: J06BA02

Ihmisen normaali immunoglobuliini sisältää pääosin immunoglobuliini G:tä (IgG), jossa on paljon erilaisia vasta‑aineita taudinaiheuttajia vastaan.

Ihmisen normaali immunoglobuliini sisältää IgG‑vasta‑aineita, joita on normaaliväestössä. Se valmistetaan yleensä plasmapoolista, joka on koottu vähintään 1 000 luovuttajan plasmaa. Siinä on immunoglobuliini G:n alaluokkia lähes samassa suhteessa kuin ihmisen luonnollisessa plasmassa. Riittävät annokset tätä lääkevalmistetta palauttavat epänormaalin alhaiset immunoglobuliini G:n pitoisuudet normaaleiksi.

Muiden käyttöaiheiden kuin korvaushoidon toimintamekanismeja ei täysin tunneta, mutta niihin sisältyy immunomodulaarisia vaikutuksia.

Pediatriset potilaat

Aikuisiin verrattuna immunoglobuliinien vaikutuksessa lapsiin ei ole teoreettisia tai havaittuja eroja.

Ihmisen normaali immunoglobuliini on välittömästi infuusion jälkeen biologisesti käytettävissä vastaanottajan verenkierrossa. Se jakautuu varsin nopeasti plasmaan ja ekstravaskulaariseen nesteeseen, ja tasapaino intra‑ ja ekstravaskulaaristen lihasaitioiden välillä saavutetaan noin 3–5 päivässä.

KIOVIGin farmakokineettiset parametrit määritettiin kahdessa kliinisessä PID‑potilastutkimuksessa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tutkimuksissa oli mukana 83 vähintään 2‑vuotiasta potilasta, joita hoidettiin 300–600 mg/kg ‑annoksilla 21–28 päivän välein 6–12 kuukauden ajan. IgG:n mediaani puoliintumisaika KIOVIG‑valmisteen antamisen jälkeen oli 32,5 päivää. Puoliintumisaika vaihtelee eri potilailla etenkin silloin, kun kyseessä on primaarinen immuunivajavuus. Valmisteen farmakokineettiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Kaikki parametrit analysoitiin erikseen kolmessa ikäluokassa: lapset (12‑vuotiaat ja sitä nuoremmat, n=5), nuoret (13–17‑vuotiaat, n=10) ja aikuiset (18 vuotta täyttäneet, n=64). Tutkimuksissa saadut arvot ovat verrattavissa muista ihmisen immunoglobuliineista raportoituihin tuloksiin.

*CI – Confidence Interval (luottamusväli)

IgG ja IgG‑kompleksit hajoavat retikuloendoteliaalijärjestelmän soluissa.

Immunoglobuliinit ovat ihmisen kehon normaaleja ainesosia.

KIOVIGin turvallisuus on osoitettu useissa ei‑kliinisissä tutkimuksissa. Farmakologista turvallisuutta ja toksisuutta koskeneiden konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät osoita valmisteen olevan vaaraksi ihmisille.

Eläinkokeet toistuvaisannosten toksisuudesta, genotoksisuudesta ja lisääntymiseen liittyvästä toksisuudesta eivät ole mahdollisia vieraan lajin induktion ja vasta‑ainetuotannon häiriöiden vuoksi. Koska kliinisissä tutkimuksissa ei ole todisteita immunoglobuliinien karsinogeenisyydestä, tutkimuksia ei ole tehty heterogeenisillä lajeilla.

Glysiini

Injektionesteisiin käytettävä vesi.

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa eikä muiden IVIg-valmisteiden kanssa.

2 vuotta.

Jos KIOVIG‑valmiste laimennetaan pienempiin pitoisuuksiin, se on käytettävä heti laimentamisen jälkeen. Laimennetun valmisteen on osoitettu säilyvän 21 päivää 2–8 °C:ssa ja 28–30 °C:ssa, kun se on laimennettu 5‑prosenttiseen glukoosiliuokseen siten, että lopullinen immunoglobuliinipitoisuus on 50 mg/ml (5 %). Tutkimukset eivät kuitenkaan sisältäneet mikrobiologista kontaminaatiota ja turvallisuutta koskevia näkökohtia.

Säilytä alle 25 °C.

Ei saa jäätyä.

Säilytä pullo ulkopakkauksessa valolta suojattuna.

Laimennetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

KIOVIG infuusioneste, liuos
100 mg/ml 10 ml (107,71 €), 25 ml (252,51 €), 50 ml (489,69 €), 100 ml (944,81 €), 200 ml (1852,31 €), 300 ml (2677,31 €)

PF-selosteen tieto

10 ml, 25 ml, 50 ml, 100 ml, 200 ml tai 300 ml tyypin I lasia oleva injektiopullo, jossa on bromobutyylitulppa.

Pakkauskoko 1 injektiopullo.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Liuos on kirkas tai hieman opalisoiva ja väritön tai vaaleankeltainen.

Valmisteen pitää olla huoneen‑ tai kehonlämpöistä ennen käyttöä.

Jos liuos pitää laimentaa, on suositeltavaa käyttää 5‑prosenttista glukoosiliuosta. 5‑prosenttisen 50 mg/ml immuunoglobuliiniliuoksen saamiseksi KIOVIG on laimennettava samaan määrään glukoosiliuosta. Laimentamisen aikana on suositeltavaa minimoida mikrobiologisen kontaminaation riski.

Ennen käyttöä on tarkastettava silmämääräisesti, ettei valmisteessa ole ylimääräisiä hiukkasia eikä värivaihteluita. Liuoksen tulee olla kirkasta tai hieman opalisoivaa ja väritöntä tai vaaleankeltaista. Sameita tai ylimääräisiä hiukkasia sisältäviä liuoksia ei saa käyttää.

KIOVIG‑valmistetta saa antaa vain laskimoon. Muita antotapoja ei ole tutkittu.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

KIOVIG infuusioneste, liuos
100 mg/ml 10 ml, 25 ml, 50 ml, 100 ml, 200 ml, 300 ml

• Ei korvausta.

J06BA02

24.06.2022