Milbemax vet. 2,5 mg/25 mg purutabletit pienelle koiralle ja koiranpennulle
Milbemax vet. 12,5 mg/125 mg purutabletit koiralle
Eläinlääkettä on kahta vahvuutta:
Eläinlääkkeen nimi (tabletin kuvaus) |
Milbemysiinioksiimia tablettia kohden |
Pratsikvanteelia tablettia kohden |
Milbemax vet. 2,5 mg/25 mg purutabletit pienelle koiralle ja koiranpennulle (soikea, tummanruskea) |
2,5 mg |
25 mg |
Milbemax vet. 12,5 mg/125 mg purutabletit koiralle (soikea, tummanruskea) |
12,5 mg |
125 mg |
Apuaineet :
Milbemax vet. purutabletit pienelle koiralle ja koiranpennulle: propyleeniglykoli (E 1520): 0,91 mg, ruskea rautaoksidi (E 172): 0,66 mg, butyylihydroksianisoli (E 320): 0,26 mg, propyyligallaatti (E 310): 0,09 mg, glyseroli (E 422).
Milbemax vet. purutabletit koiralle: propyleeniglykoli (E 1520): 4,54 mg, ruskea rautaoksidi (E 172): 3,29 mg, butyylihydroksianisoli (E 320): 1,32 mg, propyyligallaatti (E 310): 0,46 mg, glyseroli (E 422).
Koirille, joilla on heisimatojen, ruoansulatuskanavassa esiintyvien pyörömatojen, silmämadon, keuhkomadon ja/tai sydänmadon aiheuttamia sekainfektioita tai niiden riski. Tämä eläinlääke on tarkoitettu käytettäväksi vain, jos samanaikainen heisi- ja pyörömatohoito tai sydänmatotartunnan ehkäisy on aiheellista.
Heisimadot
Heisimatotartuntojen hoito: Dipylidium caninum, Taenia spp., Echinococcus spp., Mesocestoides spp.
Ruoa n sulatuskanavassa esiintyvät pyörömadot
Seuraavien sisäloistartuntojen hoito:
Koukkumato: Ancylostoma caninum
Suolinkaiset: Toxocara canis, Toxascaris leonina
Piiskamato: Trichuris vulpis
Silmämato
Thelazia callipaeda ‑infektion hoito (ks. erityinen hoito-ohje kohdasta ”Annostus, antoreitit ja antotavat kohde-eläinlajeittain”).
Ranskalainen sydänmato / ketun keuhkomato
Seuraavien sisäloistartuntojen hoito:
Ranskalainen sydänmato (Angiostrongylus vasorum) (epäkypsien [L5] ja kypsien aikuisten matojen aiheuttaman infektion voimakkuuden alentamiseksi; ks. erityinen hoito-ohje ja estohoito-ohje kohdasta ”Annostus, antoreitit ja antotavat kohde-eläinlajeittain”)
Ketun keuhkomato (Crenosoma vulpis) (infektion voimakkuuden alentamiseksi).
Amerikkalainen sydänmato
Amerikkalaisen sydänmadon (Dirofilaria immitis) aiheuttaman infektion ehkäisy, jos samanaikainen heisimatohoito on aiheellinen.
Älä käytä ”purutabletteja pienelle koiralle ja koiranpennulle” alle 1 kg:n painoisille koirille.
Älä käytä ”purutabletteja koiralle” alle 5 kg:n painoisille koirille.
Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille.
Koira:
Hyvin harvinainen (< 1 eläin 10 000 hoidetusta eläimestä, yksittäiset ilmoitukset mukaan luettuina): |
Ruoansulatuskanavan oireet (kuten ripuli, kuolaus, oksentelu) Yliherkkyysreaktiot Hermostolliset oireet (kuten haparointi, kouristukset, lihasvärinä) Yleisoireet (kuten ruokahaluttomuus, uneliaisuus) |
Haittatapahtumista ilmoittaminen on tärkeää. Se mahdollistaa eläinlääkkeen turvallisuuden jatkuvan seurannan. Jos havaitset haittavaikutuksia, myös sellaisia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, tai olet sitä mieltä, että lääke ei ole tehonnut, ilmoita ensisijaisesti asiasta eläinlääkärillesi. Voit ilmoittaa kaikista haittavaikutuksista myös myyntiluvan haltijalle käyttämällä tämän pakkausselosteen lopussa olevia yhteystietoja tai kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta:
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
www-sivusto: https://www.fimea.fi/elainlaakkeet/
Koira.
Annetaan suun kautta.
Aliannostus voi johtaa tehottomaan käyttöön ja edistää resistenssin kehittymistä.
Paino on määritettävä mahdollisimman tarkasti, jotta varmistetaan oikea annostus.
Eläinlääkettä annostellaan kerta-annoksena vähintään 0,5 mg milbemysiinioksiimia ja 5 mg pratsikvanteelia elopainokiloa kohden.
Riippuen koiran painosta on annostus seuraava:
Koiran paino | Milbemax vet. 2,5 mg/25 mg purutabletit pienelle koiralle ja koiranpennulle | Milbemax vet. 12,5 mg/125 mg purutabletit koiralle |
1–5 kg | 1 purutabletti | |
> 5 – 25 kg | 1 purutabletti | |
> 25 – 50 kg | 2 purutablettia | |
> 50 – 75 kg | 3 purutablettia |
Jos koira saa hoitoa amerikkalaisten sydänmatojen (Dirofilaria immitis) ehkäisyyn ja samanaikaisesti tarvitaan heisimatohoitoa, tällä eläinlääkkeellä voidaan korvata sydänmatojen ehkäisyyn käytetty pelkkää milbemysiinioksiimia sisältävä monoterapialääke.
Ranskalaisen sydänmadon (Angiostrongylus vasorum) aiheuttaman tartunnan hoidossa milbemysiinioksiimia annetaan 4 kertaa viikon välein. Jos samanaikainen heisimatohoito on aiheellinen, suositellaan, että tällä eläinlääkkeellä hoidetaan kerran ja sen jälkeen hoitoa jatketaan pelkkää milbemysiinioksiimia sisältävällä monoterapialääkkeellä kolme jäljellä olevaa viikkoa.
Alueilla, joilla Angiostrongylus vasorum ‑tartuntaa esiintyy yleisesti, ja jos samanaikainen heisimatohoito on aiheellinen, tämän eläinlääkkeen käyttö neljän viikon välein estää Angiostrongylus vasorum ‑tartuntaa vähentämällä epäkypsien (L5) ja kypsien aikuisten matojen lukumäärää.
Thelazia callipaeda -infektion hoidossa milbemysiinioksiimia annetaan kaksi kertaa seitsemän päivän välein. Jos samanaikainen heisimatohoito on aiheellinen, tällä eläinlääkkeellä voidaan korvata pelkkää milbemysiinioksiimia sisältävä monoterapialääke.
Eläinlääke annetaan ruoan kanssa tai ruokailun jälkeen.
Ei oleellinen.
Ei lasten näkyville eikä ulottuville.
Älä säilytä yli 25 °C.
Älä käytä tätä eläinlääkettä viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen, joka on ilmoitettu läpipainopakkauksessa/repäisypakkauksessa ja pahvikotelossa merkinnän Exp. jälkeen. Viimeisellä käyttöpäivämäärällä tarkoitetaan kuukauden viimeistä päivää.
Erityisvaroitukset:
On otettava huomioon mahdollisuus, että saman talouden muut kotieläimet voivat olla uudelleentartunnan lähde, ja muut eläimet on hoidettava tarpeen mukaan asianmukaisella eläinlääkkeellä.
On suositeltavaa hoitaa samanaikaisesti kaikki samassa taloudessa asuvat kotieläimet. Kun kyseessä on D. caninum ‑heisimatoinfektio, eläinlääkärin kanssa on keskusteltava väli‑isäntien, kuten kirppujen ja täiden, samanaikaisesta häätöhoidosta, jotta infektion uusiutuminen voidaan välttää.
Ennen tämän eläinlääkkeen käyttöä heisi- ja pyörömatojen aiheuttama sekainfektio on diagnosoitava asianmukaisin menetelmin ja otettava huomioon eläimen esitiedot ja ominaisuudet (esim. ikä, terveydentila), ympäristö (esim. kennelissä asuva koira, metsästyskoira), ruokinta (esim. raa’an lihan käyttö), maantieteellinen sijainti ja matkustelu. Hoitavan eläinlääkärin on arvioitava hoidon tarve koirilla joilla on sekainfektion uusiutumisriski tai jos on olemassa jokin muu erityinen riskitilanne (esim. zoonoosin riski). Loinen voi tulla vastustuskykyiseksi tietyn ryhmän matolääkkeille, jos tämän ryhmän lääkkeitä käytetään usein toistuvasti.
Loislääkkeiden tarpeeton tai pakkausselosteen ohjeista poikkeava käyttö voi lisätä resistenssin valintapainetta ja johtaa tehon heikkenemiseen. Eläinlääkkeen käyttöä koskevan päätöksen tulisi kunkin yksittäisen eläimen osalta perustua loislajin ja loistaakan tai epidemiologisen tilanteen mukaisen tartuntariskin varmistamiseen.
Jos pyörömatojen tai heisimatojen aiheuttamien sekainfektioiden riskiä ei ole, on käytettävä kapeakirjoista eläinlääkettä.
Dipylidium caninum ‑heisimadon resistenssiä pratsikvanteelille sekä Ancylostoma caninum ‑koukkumadon monilääkeresistenssiä milbemysiinioksiimille ja Dirofilaria immitis ‑sydänmadon resistenssiä makrosyklisille laktoneille on raportoitu.
Epäiltyjä resistenssitapauksia on suositeltavaa tutkia tarkemmin käyttämällä asianmukaista diagnosointimenetelmää. Jos resistenssi varmistuu, siitä on ilmoitettava myyntiluvan haltijalle tai viranomaisille.
Tämän eläinlääkkeen käytössä tulisi ottaa huomioon kohteena olevien loisten paikalliset herkkyystiedot, jos saatavissa.
Erityiset varotoimet, jotka liittyvät turvalliseen käyttöön kohde-eläinlajilla:
Tutkimukset ovat osoittaneet, että milbemysiinioksiimin turvallisuusmarginaali on pienempi Collie-sukuisilla roduilla verrattuna muihin koirarotuihin. Näillä roduilla suositusannostusta tulee noudattaa tarkoin. Tätä eläinlääkettä koskevia siedettävyystutkimuksia ei ole tehty näiden rotujen nuorilla pennuilla. Collieilla tavattavat kliiniset oireet muistuttavat oireita, joita yleensä esiintyy koirilla yliannostuksen yhteydessä (ks. kohta ”Yliannostus”).
Koirilla, joilla on suuria määriä kiertäviä mikrofilarioita, voi joskus hoidon aikana esiintyä yliherkkyysreaktioita, kuten limakalvojen kalpeutta, oksentelua, vapinaa, hengitysvaikeuksia tai runsasta kuolaamista. Nämä reaktiot liittyvät kuolleista tai kuolevista mikrofilarioista vapautuviin proteiineihin, eivätkä ne ole tämän eläinlääkkeen aiheuttamia suoria toksisia reaktioita. Tämän takia eläinlääkkeen käyttöä mikrofilarioista kärsiville koirille ei suositella.
Dirofilariariskialueilla oleskellessa tai jos tiedetään, että koira on matkustanut dirofilariariskialueilla, suositellaan eläinlääkärin tarkastusta ennen hoidon aloittamista tällä eläinlääkkeellä, jotta suljettaisiin pois mahdollinen jo tapahtunut amerikkalaisen sydänmadon (Dirofilaria immitis) aiheuttama tartunta. Jos tartunta todetaan, aikuismuotojen hoito on tarpeen ennen tämän eläinlääkkeen antoa.
Tutkimuksia ei ole tehty hyvin huonokuntoisilla koirilla eikä yksilöillä, joilla on vaikea munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Tätä eläinlääkettä ei suositella käytettäväksi tällaisille eläimille tai sitä tulee käyttää vain eläinlääkärin hyöty-/riskiarvion jälkeen.
Alle 4-viikkoisilla koirilla heisimatotartunnat ovat epätavallisia. Alle 4-viikkoisten eläinten yhdistelmähoito saattaa tämän takia olla tarpeetonta.
Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkettä eläimille antavan henkilön on noudatettava:
Kädet on pestävä lääkkeen käytön jälkeen.
Henkilöiden, jotka ovat yliherkkiä vaikuttaville aineille tai apuaineille tulee välttää kosketusta eläinlääkevalmisteen kanssa.
Jos vahingossa nielet tabletteja tai etenkin jos lapsi vahingossa nielee tabletteja, käänny välittömästi lääkärin puoleen ja näytä hänelle pakkausseloste tai pakkaus.
Tiineys ja laktaatio:
Voidaan käyttää tiineyden ja imetyksen aikana.
Hedelmällisyys:
Voidaan käyttää siitoseläimillä.
Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset:
Yhteisvaikutuksia ei tullut esille, kun selamektiiniä, joka on makrosyklinen laktoni, annettiin tämän eläinlääkehoidon aikana. Molempia lääkkeitä annettiin suositeltuina annoksina.
Tämän eläinlääkkeen samanaikainen käyttö suositusannoksina moksidektiinia ja imidaklopridia sisältävän paikallisvaleluliuoksen kanssa oli hyvin siedetty kerta-annoksen jälkeen, kun tätä tutkittiin yhdessä 11 kuukauden ikäisillä ja vanhemmilla beagle-koirilla tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa. Yhteiskäyttöä ei kuitenkaan suositella. Toisessa tutkimuksessa 8–12 viikon ikäisille koiranpennuille annettiin samanaikaisesti kumpaakin eläinlääkettä, ja pennuilla havaittiin ohimeneviä neurologisia haittavaikutuksia (asento- ja liikeaistin häiriöitä, etu- ja takajalkojen voimattomuutta, koordinaatiohäiriöitä, vähäistä vapinaa ja pelkästään takajalkojen nostelua korkealle koiran kävellessä). Tällaisia merkkejä ei kuitenkaan havaittu tässä tutkimuksessa pelkästään tämän eläinlääkkeen annon jälkeen.
Tämän yhdistelmän käytön turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu kenttätutkimuksissa.
Laajempien tutkimusten puuttuessa tulee noudattaa varovaisuutta käytettäessä samanaikaisesti muita makrosyklisiä laktoneita. Tutkimuksia yhteiskäytöstä ei myöskään ole tehty siitoseläimillä, collieilla, sen sukulaisroduilla ja niiden risteytyksillä.
Yliannostus:
Muita kuin suositelluilla annoksilla tavattuja oireita (ks. kohta ”Haittatapahtumat”) ei ole todettu, mutta oireet ovat olleet voimakkaampia.
Merkittävät yhteensopimattomuudet:
Ei oleellinen.
Erityiset varotoimet, jotka liittyvät ympäristön suojeluun:
Ks. kohta ”Erityiset varotoimet hävittämiselle”.
Muut varotoimet:
Ekinokokkoosi on vaaraksi ihmiselle. Ekinokokkoosi on tauti, josta on ilmoitettava Maailman eläintautijärjestö WOAH:lle, Tämän vuoksi asianmukaiselta toimivaltaiselta viranomaiselta (esim. loistartuntoihin perehtyneeltä eläinlääkintäyksiköltä) on saatava erityiset hoitoa, seurantaa ja henkilöiden suojelua koskevat ohjeet.
Lääkkeitä ei saa kaataa viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana.
Eläinlääkettä ei saa joutua vesistöihin, sillä se saattaa vahingoittaa kaloja tai vesistöjen muita vesieliöitä.
Eläinlääkkeiden tai niiden käytöstä syntyvien jätemateriaalien hävittämisessä käytetään paikallisia palauttamisjärjestelyjä sekä kyseessä olevaan eläinlääkkeeseen sovellettavia kansallisia keräysjärjestelmiä. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan suojella ympäristöä.
Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä eläinlääkäriltäsi tai apteekista.
15.07.2024
Tätä eläinlääkettä koskevaa yksityiskohtaista tietoa on saatavilla unionin valmistetietokannassa ( https://medicines.health.europa.eu/veterinary ).
Myyntiluvan haltija ja yhteystiedot epäillyistä haittatapahtumista ilmoittamista varten:
Elanco GmbH, Heinz-Lohmann-Str. 4, 27472 Cuxhaven, Saksa
Puh. +358 753252088
PV.FIN@elancoah.com
Erän vapauttamisesta vastaava valmistaja:
Elanco France S.A.S., 26 rue de la Chapelle, F-68330 Huningue, Ranska