Pakkausseloste

CANINSULIN VET. injektioneste, suspensio 40 IU/ml

ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Caninsulin vet. 40 IU/ml injektioneste, suspensio koiralle ja kissalle

VAIKUTTAVAT JA MUUT AINEET

Vaikuttava aine:

Yksi ml sisältää: 40 IU sian insuliinia, josta 35 % on amorfista ja 65 % kiteistä sinkki-insuliinia.

Apuaine:

Yksi ml sisältää 1,0 mg metyyliparahydroksibentsoaattia.

Valkoinen tai lähes valkoinen injektioneste, suspensio.

KÄYTTÖAIHEET

Diabetus mellitus koiralla ja kissalla.

VASTA-AIHEET

Ei saa käyttää, kun eläimellä on matala verensokeripitoisuus.

Ei saa käyttää, jos eläin on yliherkkä sian insuliinille tai valmisteen apuaineille.

HAITTAVAIKUTUKSET

Koira ja kissa

Harvinainen

(1–10 eläintä 10 000 hoidetusta eläimestä):

Hypoglykemia

Hyvin harvinainen

(< 1 eläin 10 000 hoidetusta eläimestä, yksittäiset ilmoitukset mukaan luettuina):

Pistospaikan reaktio1

Yliherkkyysreaktio

1 Reaktio on yleensä lievä ja palautuva.

Haittatapahtumista ilmoittaminen on tärkeää. Se mahdollistaa eläinlääkkeen turvallisuuden jatkuvan seurannan. Jos havaitset haittavaikutuksia, myös sellaisia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, tai olet sitä mieltä, että lääke ei ole tehonnut, ilmoita ensisijaisesti asiasta eläinlääkärillesi. Voit ilmoittaa kaikista haittavaikutuksista myös myyntiluvan haltijalle käyttämällä tämän pakkausselosteen lopussa olevia yhteystietoja tai kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta:

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, www-sivusto: https://www.fimea.fi/elainlaakkeet/

KOHDE-ELÄINLAJI

Koira ja kissa.

ANNOSTUS, ANTOREITIT JA ANTOTAVAT KOHDE-ELÄINLAJEITTAIN

Eläinlääkäri määrittää hoidettavan koiran tai kissan annoksen yksilöllisesti.

Annoksen säätö:

Koira:

Caninsulin vet. -valmiste annetaan ihonalaisesti. Sitä ei saa antaa suonensisäisesti.

Annos riippuu insuliinivajauksen asteesta. Annos määritellään toistuvilla veren glukoosipitoisuuden mittauksilla ja se vaihtelee eri tapauksissa.

Insuliinihoito aloitetaan annoksella 0,5 IU/kg elopainoa kohti kerran vuorokaudessa, pyöristettynä lähimpään pienempään kokonaislukuun. Ks. esimerkit alla olevasta taulukosta:

Koiran painoCaninsulin vet. -aloitusannos koiraa kohti
5 kg2 IU kerran vrk
10 kg5 IU kerran vrk
15 kg7 IU kerran vrk
20 kg10 IU kerran vrk

Insuliinipistos annetaan ihonalaisesti kerran vuorokaudessa ruokinnan yhteydessä. Jotkut koirat voivat tarvita annostelun 2 kertaa vuorokaudessa. Tämän vuoksi ja eläinlääkärin harkinnan mukaan voi olla tarpeellista jakaa päivittäinen insuliiniannos kahteen pistokseen vuorokaudessa. Jos vuorokausiannos jaetaan kahteen eri annokseen, voi kokonaisvuorokausiannoksesta tulla suurempi kuin kerran vuorokaudessa annosteltavasta. Kaksi kertaa vuorokaudessa annosteltavat annokset annetaan 12 tunnin välein.

Päivittäinen ruoka-annos jaetaan kahteen ateriaan. Ruoan määrän ja laadun tulee pysyä tasaisena.

Koirille, jotka saavat vain yhden insuliinipistoksen vuorokaudessa, 1/3 ruoasta annetaan aamulla ennen pistosta ja loput 6–8 tuntia myöhemmin. Koirille, jotka saavat kaksi pistosta vuorokaudessa, ruoka annetaan ennen kutakin Caninsulin vet. -pistosta. Ateriat annetaan joka päivä samaan aikaan.

Eläinlääkäri voi muuttaa insuliiniannosta joko suurentamalla tai pienentämällä päivittäistä annosta noin 10 % riippuen diabeteksen kliinisistä oireista ja veren glukoosipitoisuusmittauksista. Annosta ei kuitenkaan pidä säätää useammin kuin 3–4 päivän välein.

Kissa:

Caninsulin vet. -valmiste annetaan ihonalaisesti. Sitä ei saa antaa suonensisäisesti.

Aloitusannos on 1 IU:ta tai 2 IU:ta per injektio pohjautuen lähtötason veren glukoosipitoisuuteen seuraavan taulukon mukaan:

Veren glukoosipitoisuus kissallaCaninsulin vet. -aloitusannos kissaa kohti
˂ 20 mmol/l tai 3,6 g/l (˂ 360 mg/dl)1 IU 2 kertaa vrk
≥ 20 mmol/l tai ≥ 3,6 g/l (≥ 360 mg/dl)2 IU 2 kertaa vrk

Caninsulin vet. -valmiste annostellaan 2 kertaa vuorokaudessa. Ruoan määrän ja laadun tulee pysyä tasaisena. Insuliiniannos riippuu insuliinivajauksen asteesta. Annos määritellään toistuvilla veren glukoosipitoisuuden mittauksilla ja se vaihtelee eri tapauksissa.

Suurempia annoksia kuin 2 IU:ta injektiota kohti ei suositella kolmen ensimmäisen hoitoviikon aikana.

Vain eläinlääkäri voi pienentää tai suurentaa vuorokausiannosta. Annosta suositellaan nostamaan 1 IU per injektio. Annosta ei pidä muuttaa useammin kuin kerran viikossa.

Päivittäisestä veren glukoosipitoisuuden vaihtelusta ja insuliinivasteen riippuen, suurempia tai useammin tapahtuvia annosnostoja ei suositella.

Ylläpitohoito:

Koira ja kissa:

Pitkäaikainen ylläpitohoito määritellään, kun sopiva insuliiniannos on selvillä ja eläimen tila on vakaa. Annos on tarkastettava säännöllisesti, jotta mahdollinen insuliinin yli- tai aliannostus sekä annoksen säätämisen tarve voidaan havaita. Tilan huolellinen vakauttaminen ja seuranta auttavat vähentämään krooniseen diabetekseen liittyviä ongelmia, kuten kaihi koirilla ja maksan rasvoittuminen koirilla ja kissoilla. Hoidon tarkoitus on vähentää tai poistaa taudin kliinisiä oireita vähentämällä kohonneen verensokerin (hyperglykemian) esiintyvyyttä, erityisesti kissoilla. Veren glukoosipitoisuus tulisi pitää 1–3 g/l (eli 100–300 mg/dl tai 5,5–17 mmol/l) tasolla ja eläimen paino normaalina.

ANNOSTUSOHJEET

Caninsulin vet. -valmiste annostellaan ihonalaisesti. Sitä ei saa annostella suonensisäisesti.

Ravistele injektiopulloa/sylinteriampullia hyvin, kunnes injektioneste on tasalaatuinen, kauttaaltaan maitomainen suspensio. Suspension pintaan saattaa muodostua vaahtoa ravistelun aikana. Vaahdon tulee antaa laskeutua ennen käyttöä. Tämän jälkeen sekoita valmiste varovasti kääntämällä injektiopulloa/sylinteriampullia muutaman kerran ylösalaisin, jotta suspensio pysyy tasalaatuisena ja kauttaaltaan maitomaisena.

Insuliinisuspensioihin voi muodostua kokkareita: Älä käytä valmistetta, jos huolellisen ravistelun jälkeen injektioneste ei ole tasalaatuinen, kauttaaltaan maitomainen suspensio.

Injektiopullo:

Valmistetta voidaan annostella injektiopullosta vain insuliiniruiskuilla, joissa on mitta-asteikko 40 IU/ml.

Sylinteriampulli:

Sylinteriampulleja saa käyttää vain VetPen-insuliinikynän kanssa. VetPen-insuliinikyniä on kahdenlaisia: VetPen 8, josta saadaan annos 0,5–8 yksikköä injektiota kohti, annosväli on 0,5 yksikköä ja VetPen 16, josta saadaan annos 1–16 yksikköä injektiota kohti, annosväli on 1 yksikkö. VetPen-insuliinikynää voidaan käyttää vain 29 G/12 mm VetPen -neulojen kanssa.

VetPen -insuliinikynän mukana on erilliset käyttöohjeet. Insuliinikynää tulee käyttää vain valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ohjeita sylinteriampullin ja neulan asettamisesta sekä insuliinin pistämisestä on noudatettava huolellisesti. Jos insuliinikynä on vahingoittunut tai se ei toimi kunnolla (mekaaninen vika), se on hävitettävä ja otettava käyttöön uusi kynä. Jos insuliinikynä ei toimi, suspensio voidaan vetää pois sylinteriampullista ruiskulla (jossa annosteluasteikko 40 IU/ml) ja pistää.

Seuraa ja kirjaa ylös tietoja lemmikin tilasta yleisesti: muutokset yleisolemuksessa, janoisuudessa ja ruokahalussa. Seuraa myös glukoosin esiintyvyyttä virtsassa, jos eläinlääkäri on katsonut tämän tarpeelliseksi. Eläinlääkäri tarkastaa lemmikin terveydentilan ja omistajan kirjaaman seurannan 6 kuukauden välein tai useammin, jos ongelmia ilmenee. Verikoe tulee ottaa näiden käyntien yhteydessä.

Vain eläinlääkäri voi muuttaa insuliinin annosta. Annosmuutoksen tulee perustua kliinisen datan ja laboratoriotulosten perusteelliseen analysointiin.

VAROAIKA

Ei oleellinen.

SÄILYTYSOLOSUHTEET

Ei lasten näkyville eikä ulottuville.

Säilytä jääkaapissa (2 °C – 8 °C).

Ei saa jäätyä.

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Säilytä valolta suojassa.

Säilytä pystysuorassa.

Injektiopullo: Sisäpakkauksen ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 6 viikkoa säilytettynä alle 25 °C.

Sylinteriampulli: Sisäpakkauksen ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 4 viikkoa säilytettynä alle 25°C.

Älä käytä tätä eläinlääkettä viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen, joka on ilmoitettu ulkopakkauksessa ja etiketissä merkinnän Exp. jälkeen. Viimeisellä käyttöpäivämäärällä tarkoitetaan kuukauden viimeistä päivää.

ERITYISVAROITUKSET

Erityisvaroitukset:

Diabeteksen kliinisiä oireita voivat nartuilla aiheuttaa hormonit (progestogeenit) joko jälkikiiman (metestrus) tai terapeuttisen käytön aikana (esim. kiiman ehkäisy).

Diabeteksen kliininen remissio on mahdollista kissalla. Tämän vuoksi diagnoosia on ehkä arvioitava uudelleen ja hoito lopetettava.

Erityiset varotoimet, jotka liittyvät turvalliseen käyttöön kohde-eläinlajilla:

Mitä pitää ottaa huomioon käytettäessä tätä lääkettä?

Kun annos on määritetty, virtsan glukoosipitoisuutta tulee seurata säännöllisesti. Tämä on helppo tehdä apteekista saatavilla testiliuskoilla.

On tärkeää laatia tiukka ruokinta-aikataulu, joka sisältää mahdollisimman vähän vaihtelua ja muutoksia. Tämä tehdään yhteistyössä eläinlääkärin kanssa. Epäsäännöllistä tai liiallista liikuntaa on vältettävä.

Mitä tehdä, kun veren sokeripitoisuus on matala (hypoglykemia)? Sinulla tulee aina olla kotona varalla glukoositabletteja verensokeriarvojen palauttamiseksi, jos havaitset lemmikilläsi insuliiniyliannostuksen oireita.

Matalan verensokerin oireita ovat nälkä, lisääntynyt arkuus, hallitsemattomat ja epävakaat liikkeet, lihaskouristukset ja sekavuus.

Mitä tehdä, kun veren sokeripitoisuus on liian korkea (hyperglykemia)? Lisääntynyt virtsaneritys, lisääntynyt janoisuus tai ruokahalu yhdessä painonlaskun, huonon yleiskunnon, karvalähdön ja huonoturkkisuuden sekä letargian kanssa kanssa ovat yleisimmät korkean verensokerin (hyperglykemian) oireet. Hyperglykemiaa hoidetaan antamalla insuliinia tai säätämällä insuliinin annosta verensokeriarvojen palauttamiseksi.

Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkettä eläimille antavan henkilön on noudatettava:

Vahinkoinjektio voi aiheuttaa kliinisiä matalan verensokeripitoisuuden (hypoglykemian) oireita, jotka tulee hoitaa suun kautta annosteltavalla glukoosilla. Jos vahingossa injisoit itseesi valmistetta, käänny välittömästi lääkärin puoleen ja näytä hänelle pakkausseloste tai myyntipäällys. Vahinkoinjektio voi aiheuttaa paikallisen tai systeemisen allergisen reaktion herkillä yksilöillä.

Tiineys ja laktaatio:

Voidaan käyttää tiineyden ja imetyksen aikana poikkeustapauksissa. Tämä vaatii kuitenkin eläinlääkärin tiuhaa seurantaa oikean annoksen ja ruokavalion ylläpitämiseksi.

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset:

Hoidon vaikutus voi muuttua, jos tätä eläinlääkettä annetaan yhdessä joidenkin muiden eläinlääkkeiden kanssa. Hoitavalle eläinlääkärille tulee kertoa muusta samanaikaisesta lääkityksestä.

Yliannostus:

Insuliinin yliannostus ilmenee matalan verensokerin (hypoglykemian) oireina. Jos koiralla tai kissalla, jolle on annettu insuliinia, ilmenee merkkejä nälästä, lisääntynyttä arkuutta, epävakaita liikkeitä, lihasten nykimistä, huikentelevaa kävelyä ja sekavuutta, on veren sokeripitoisuus liian matala ja eläimelle on välittömästi annettava glukoosiliuosta ja ruokaa verensokeriarvojen palauttamiseksi.

Jos eläimen tila menee huonommaksi tai palaa samanlaiseksi, ota heti yhteys eläinlääkäriin.

Merkittävät yhteensopimattomuudet:

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, eläinlääkettä ei saa sekoittaa muiden eläinlääkkeiden kanssa.

ERITYISET VAROTOIMET KÄYTTÄMÄTTÖMÄN VALMISTEEN TAI JÄTEMATERIAALIN HÄVITTÄMISEKSI

Lääkkeitä ei saa kaataa viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana.

Eläinlääkkeiden tai niiden käytöstä syntyvien jätemateriaalien hävittämisessä käytetään paikallisia palauttamisjärjestelyjä sekä kyseessä olevaan eläinlääkkeeseen sovellettavia kansallisia keräysjärjestelmiä. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan suojella ympäristöä.

Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä eläinlääkäriltäsi tai apteekista.

PÄIVÄMÄÄRÄ, JOLLOIN PAKKAUSSELOSTE ON VIIMEKSI HYVÄKSYTTY

6.2.2024

Tätä eläinlääkettä koskevaa yksityiskohtaista tietoa on saatavilla unionin valmistetietokannassa (https://medicines.health.europa.eu/veterinary).

MUUT TIEDOT

Caninsulin vet. -valmiste on keskipitkävaikutteinen insuliini. Ihonalaista annostusta käytettäessä vaikutus verensokeriarvoihin voidaan havaita noin kahdessa tunnissa. Vaikutus on suurimmillaan 7–12 tunnin kuluttua pistoksesta ja vaikutuksen kesto on keskimäärin 24 tuntia koirilla. Kissoilla vaikutus on suurimmillaan 1,5 tunnin kuluttua pistoksesta ja vaikutuksen kesto on keskimäärin 10 tuntia

MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI

Myyntiluvan haltija:

Intervet International B.V.

Wim de Körverstraat 35

5831 AN Boxmeer

Alankomaat

Erän vapauttamisesta vastaava valmistaja:

Intervet International GmbH

Feldstrasse 1a

85716 Unterschleissheim

Saksa

Paikalliset edustajat ja yhteystiedot epäillyistä haittatapahtumista ilmoittamista varten:

MSD Animal Health Oy

info_ah_finland@merck.com

Puh. 010 2310 750