Butordol 10 mg/ml injektioneste, liuos hevoselle, koiralle ja kissalle

Yksi ml sisältää:

Vaikuttava aine:

Butorfanoli 10 mg (vastaten butorfanolitartraattia 14,6 mg).

Apuaine:

Bentsetoniumkloridi 0,1 mg

Väritön vesipohjainen liuos.

Butorfanoli on tarkoitettu käytettäväksi, kun tarvitaan lyhytkestoista (hevonen ja koira) ja lyhyttä-keskipitkää (kissa) kivunlievitystä. Hoitoa seuraavan kivunlievityksen kestoa koskevan tiedon osalta katso kohta ”Annostus, antoreitit ja antotavat kohde-eläinlajeittain”.

Hevonen:
Ruoansulatuskanavan koliikista johtuvan kivun lievitykseen.
Sedaatioon yhdessä tiettyjen α2-adrenoseptori agonistien kanssa (katso kohta ANNOSTUS, ANTOREITIT JA ANTOTAVAT KOHDE-ELÄINLAJEITTAIN).

Koira:
Kohtalaisen viskeraalisen kivun lievitykseen koiralle.
Sedaatioon yhdessä tiettyjen α2-adrenoseptori agonistien kanssa (katso kohta ANNOSTUS, ANTOREITIT JA ANTOTAVAT KOHDE-ELÄINLAJEITTAIN).

Kissa:
Kohtalaisen kivun lievitykseen pehmytkudoskirurgian yhteydessä.

Ei saa käyttää eläimillä, joilla on todettu maksa- tai munuaissairaus.

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille.

Butorfanoli-detomidiiniyhdistelmä :

Yhdistelmää ei tule käyttää hevosilla, joilla on todettu sydämen rytmihäiriö tai harvalyöntisyys.

Yhdistelmä aiheuttaa ruoansulatuskanavan motiliteetin vähentymistä, joten sitä ei tule käyttää koliikkitapauksissa, joihin liittyy impaktio.

Hevonen:

¹ Kiihottavia lokomotorisia vaikutuksia.

Koira:

¹ Naloksonia voidaan käyttää vastalääkkeenä.

² Yhdistetty lihaksensisäiseen injektioon.

Kissa:

¹ Toistuvien annostelujen yhteydessä.

² Lievää.

Haittatapahtumista ilmoittaminen on tärkeää. Se mahdollistaa eläinlääkkeen turvallisuuden jatkuvan seurannan. Jos havaitset haittavaikutuksia, myös sellaisia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, tai olet sitä mieltä, että lääke ei ole tehonnut, ilmoita ensisijaisesti asiasta eläinlääkärillesi. Voit ilmoittaa kaikista haittavaikutuksista myös myyntiluvan haltijalle tai myyntiluvan haltijan paikalliselle edustajalle käyttämällä tämän pakkausselosteen lopussa olevia yhteystietoja tai kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta:

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea,

www-sivusto: https://fimea.fi/elainlaakkeet/

Hevonen, koira ja kissa

Analgesia:

Hevonen:
Laskimoon.
0,05–0,1 mg/kg
(vastaten 2,5–5 ml per 500 elopainokiloa).

Koira:
Laskimoon.
0,2–0,4 mg/kg
(vastaten 0,2–0,4 ml per 10 elopainokiloa)
Nopeaa laskimonsisäistä injektiota tulee välttää.

Kissa:
Ihon alle.
0,4 mg/kg
(vastaten 0,2 ml / 5 elopainokiloa).

Butorfanoli on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun tarvitaan lyhytkestoista (hevonen ja koira) tai lyhyttä-keskipitkää (kissa) analgesiaa. Hevosella, koiralla ja kissalla analgesia alkaa yleensä 15 minuutin kuluttua annostuksesta. Hevosella analgesia kestää yleensä 15–60 minuuttia yksittäisen laskimonsisäisen annostuksen jälkeen. Koiralla se kestää 15–30 minuuttia yksittäisen laskimonsisäisen annostuksen jälkeen. Butorfanolin annostus voidaan tarvittaessa uusia. Uusinta-annostuksen tarve ja ajoitus perustuu kliiniseen vasteeseen. Tapauksissa, joissa todennäköisesti tarvitaan pidempikestoista analgesiaa, on käytettävä muita lääkeaineita.

Kissoilla, joilla on sisäelinkipua, on osoitettu 15 minuutista korkeintaan kuuteen tuntiin kestävä analgeettinen vaikutus butorfanolin annostelun jälkeen. Kissoilla, joilla on somaattista kipua, analgesian kesto on ollut huomattavasti lyhyempi. Riippuen kliinisestä vasteesta, eläinlääkettä voidaan annostella uudestaan kuuden tunnin kuluessa. Jos riittävä analgeettinen vaste puuttuu, on harkittava vaihtoehtoisen kipua lievittävän aineen, kuten toisen opioidianalgeetin ja/tai ei-steroidisen anti-inflammatorisen lääkkeen käyttöä. Kaikessa vaihtoehtoisessa analgesiassa on otettava huomioon butorfanolin vaikutus opioidireseptoreissa.

Rauhoitus:

Butorfanolia voidaan käyttää yhdessä α2-adrenoseptoriagonistien kanssa (kuten (me)detomidiini ja romifidiini). Yhteiskäytössä annos tulee mukauttaa seuraavia suosituksia noudattaen:

Hevonen: 
Detomidiini: 0,01–0,02 mg/kg laskimoon
Butorfanoli: 0,01–0,02 mg/kg laskimoon
Detomidiini tulisi antaa 5 minuuttia ennen butorfanolia

Romifidiini: 0,05 mg/kg laskimoon
Butorfanoli: 0,02 mg/kg laskimoon
Romifidiini voidaan antaa samanaikaisesti tai 4 minuuttia ennen butorfanolia.

Koira: 
Medetomidiini: 0,01–0,03 mg/kg lihakseen
Butorfanoli: 0,1–0,2 mg/kg lihakseen
Medetomidiini ja butorfanoli voidaan antaa samanaikaisesti.

Kumitulppaa ei pitäisi läpäistä yli 25 kertaa.

Kissat tulee punnita, jotta varmistutaan oikeasta annoksesta. On käytettävä tarkoituksenmukaisella asteikolla varustettuja ruiskuja, jotta varmistutaan täsmällisestä annostelusta vaadituilla annostilavuuksilla (esim. 1 ml ruisku mitta-asteikolla tai insuliiniruisku). Jos tarvitaan toistuvia annoksia, on käytettävä eri injektiokohtaa.

Hevonen:

Teurastus: Nolla vrk.

Maito: Nolla tuntia.

Ei lasten näkyville eikä ulottuville.

Älä säilytä kylmässä. Ei saa jäätyä.

Säilytä valolta suojassa.

Älä käytä tätä eläinlääkettä viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen, joka on ilmoitettu ulkopakkauksessa ja injektiopullossa merkinnän Exp. jälkeen. Viimeisellä käyttöpäivämäärällä tarkoitetaan kuukauden viimeistä päivää.

Sisäpakkauksen ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 28 vuorokautta.

Erityisvaroitukset:

Kissoilla vaste butorfanolille voi vaihdella yksilöllisesti. Jos riittävä analgeettinen vaste puuttuu, on käytettävä vaihtoehtoisia kipua lievittäviä aineita (katso kohta ”Annostus, antoreitit ja antotavat kohde-eläinlajeittain”). Annoksen lisääminen ei välttämättä lisää analgesian voimakkuutta tai kestoa.

Erityiset varotoimet, jotka liittyvät turvalliseen käyttöön kohde-eläinlajilla:

Butorfanoli on morfinaanijohdannainen, joten sillä on opioidivaikutus.

Hevonen:
Eläinlääkkeen käyttö suositellulla annoksella voi johtaa ohimenevään ataksiaan ja/tai kiihtyneisyyteen. Täten paikka, jossa hoitoa annetaan, tulee valita huolella, jotta vältytään hevosen ja ihmisten loukkaantumisilta.

Hevonen, koira ja kissa:
Yskänärsytystä vähentävistä vaikutuksista johtuen butorfanoli voi saada aikaan liman kertymisen hengitysteihin. Tästä johtuen butorfanolia tulisi käyttää ainoastaan hoitavan eläinlääkärin tekemän hyöty-haitta-arvion perusteella eläimillä, joilla on hengityselinsairaus, johon liittyy lisääntynyt limaneritys tai eläimillä, joita hoidetaan limaa irrottavilla yskänlääkkeillä.

Muiden keskushermostoa lamaavien lääkkeiden samanaikainen käyttö voi tehostaa butorfanolin vaikutuksia, joten tällaisia lääkkeitä tulee käyttää harkiten. Annettaessa näitä aineita samanaikaisesti tulee annoksia pienentää.

Butorfanolin ja α2-adrenoseptori agonistien yhdistelmää tulee käyttää harkiten eläimillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti. Antikolinergisen lääkkeen, kuten atropiinin, samanaikaista käyttöä tulisi harkita.

Eläinlääkkeen turvallisuutta ei ole tutkittu nuorilla koiranpennuilla, kissanpennuilla eikä varsoilla. Näillä ryhmillä eläinlääkkeen käytön tulee perustua hoitavan eläinlääkärin tekemään hyöty-haitta-arvioon.

Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääke ttä eläimille antavan henkilön on noudatettava:

Vahinkoinjektiota / injektiota itseensä tulee välttää. Jos vahingossa injisoit itseesi valmistetta, käänny välittömästi lääkärin puoleen ja näytä hänelle pakkausseloste tai myyntipäällys. Älä aja itse autoa. Butorfanolin vaikutuksiin kuuluvat sedaatio, huimaus ja sekavuus. Vaikutukset voidaan kumota opioidiantagonistilla, kuten naloksonilla.

Huuhtele roiskeet silmistä ja iholta välittömästi.

Tiineys ja laktaatio:

Tämän eläinlääkkeen turvallisuutta tiineyden ja laktaation aikana ei ole selvitetty kohde-eläimillä. Eläinlääkkeen käyttöä ei suositella tiineyden tai laktaation aikana.

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset:

Butorfanolia voidaan käyttää yhdessä muiden rauhoittavien lääkkeiden, kuten α2-adrenoseptori agonistien kanssa (esim. romifidiini tai detomidiini hevoselle ja medetomidiini koiralle), jolloin on odotettavissa synergistinen vaikutus. Tämän vuoksi annoksen vähentäminen on välttämätöntä, kun tällaisia aineita käytetään samanaikaisesti (katso annostus).

Butorfanolin antagonistisista ominaisuuksista myy (µ) -opioidi reseptoriin johtuen se saattaa poistaa analgeettisen vaikutuksen eläimillä, jotka ovat jo saaneet puhdasta myy (µ) -opioidi reseptorin agonistia (morfiini/oksimorfiini).

Yliannostus:

Yliannostuksen pääoire on hengityslama. Vakava lamaannus voidaan hoitaa opioidiantagonistilla (esim. naloksoni).

Muita mahdollisia yliannostusoireita hevosella ovat levottomuus/hermostuneisuus, lihasvärinä, ataksia, lisääntynyt syljeneritys, ruoansulatuskanavan motiliteetin vähentyminen ja kohtaukset. Kissalla yliannostuksen pääoireet ovat koordinaatiohäiriöt, syljeneritys ja lievät kouristukset.

Merkittävät yhteensopimattomuudet:

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, eläinlääkettä ei saa sekoittaa muiden eläinlääkkeiden kanssa.

Lääkkeitä ei saa kaataa viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana.

Eläinlääkkeiden tai niiden käytöstä syntyvien jätemateriaalien hävittämisessä käytetään paikallisia palauttamisjärjestelyjä sekä kyseessä olevaan eläinlääkkeeseen sovellettavia kansallisia keräysjärjestelmiä. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan suojella ympäristöä.

Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä eläinlääkäriltäsi tai apteekista.

9.1.2025

Tätä eläinlääkettä koskevaa yksityiskohtaista tietoa on saatavilla unionin valmistetietokannassa ( https://medicines.health.europa.eu/veterinary ).

Myyntiluvan haltija :

Intervet International B.V.

Wim de Körverstraat 35, NL-5831 AN Boxmeer

Alankomaat

Erän vapauttamisesta vastaava valmistaja:

Intervet International GmbH

Feldstrasse 1a, Unterschleissheim, Bavaria, 85716

Saksa

Paikalliset edustajat ja yhteystiedot epäillyistä haittatapahtumista ilmoittamista varten :

MSD Animal Health Oy, Espoo

info_ah_finland@msd.com

Puh. 010 2310 750

Lisätietoja tästä eläinlääkkeestä saa myyntiluvan haltijan paikalliselta edustajalta.