Torpudor vet 10 mg/ml injektioneste, liuos hevoselle, koiralle ja kissalle

Yksi ml sisältää:

Vaikuttava aine:

Butorfanoli 10 mg

(butorfanolitartraattina 14,58 mg)

Apuaine:

Bentsetoniumkloridi 0,1 mg

Kirkas, väritön tai lähes väritön injektioneste, liuos.

Hevonen

Kivun lievittäminen

Ruuansulatuskanavan koliikista johtuvan kivun lyhytaikaiseen lievitykseen.

Rauhoittaminen ja esilääkitys

Yhdistelmähoitona α₂-adrenoseptori agonistien (detomidiini, romifidiini, ksylatsiini) kanssa:

Eläinten rauhoittaminen hoito- ja tutkimustoimenpiteiden ajaksi, esimerkiksi pienten kirurgisten toimenpiteiden tekeminen seisovalle hevoselle tai vaikeasti käsiteltävän eläimen käsittelyn helpottaminen.

Koira, kissa

Kivun lievittäminen

Kohtalaisen sisäelinperäisen kivun, kuten leikkausta edeltävän ja sen jälkeisen sekä trauman jälkeisen kivun hoitoon.

Rauhoittaminen

Yhdistelmähoitona α₂-adrenoseptori agonistien kanssa (medetomidiini).

Esilääkitys

Osana anestesiaa medetomidiinin ja ketamiinin kanssa.

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille.

Ei saa käyttää eläimille, joilla on vaikea maksan tai munuaisten vajaatoiminta, aivovaurio tai elimellinen aivovamma eikä eläimillä, joilla on hengitysteitä ahtauttava hengitystiesairaus, sydämen vajaatoiminta tai spastinen tila.

Hevosilla yhdistelmähoitona α₂-agonistien kanssa:

Ei saa käyttää hevosilla, joilla on todettu sydämen rytmihäiriö tai sydämen harvalyöntisyyttä.

Ei saa käyttää ummetusähkytapauksissa, sillä yhdistelmä aiheuttaa ruuansulatuskanavan liikkeiden vähentymistä.

Ei saa käyttää tiineyden aikana.

Hevonen:

Hyvin yleinen (> 1 eläin 10 hoidetusta eläimestä):

Ataksia¹ (liikkeiden koordinaatiohäiriöt), sedaatio² (rauhoittuminen).

Määrittämätön esiintymistiheys (ei voida arvioida käytettävissä olevan tiedon perusteella): Tahattomat liikkeet³, ruuansulatuskanavan hypomotiliteetti⁴ (hidastuneet suolistoliikkeet), hengityslama⁵, sydänlama.

¹ Kestää noin 3–15 minuuttia

² Lievä

³ Juoksuliikkeet

⁴ Lievä ja ohimenevä. Butorfanolin aiheuttama ruuansulatuskanavan liikkeiden väheneminen saattaa pahentua samanaikaisen α₂-adrenoseptoriagonistien käytön yhteydessä.

⁵ α₂-adrenoseptoriagonistien aiheuttama hengityslama saattaa pahentua samanaikaisen butorfanolin käytön yhteydessä; etenkin, jos hengitystoiminnot ovat jo ennestään heikentyneet.

Koira:

Harvinainen (1–10 eläintä 10 000 hoidetusta eläimestä):

Ataksia (liikkeiden koordinaatiohäiriöt), ruokahaluttomuus, ripuli.

Määrittämätön esiintymistiheys (ei voida arvioida käytettävissä olevan tiedon perusteella): Hengityslama, sydänlama, pistoskohdan kipu¹, ruuansulatuskanavan liikkeiden vähentyminen.

¹ Liittyen lihaksensisäiseen antoon.

Kissa:

Harvinainen (1–10 eläintä 10 000 hoidetusta eläimestä):

Ataksia (liikkeiden koordinaatiohäiriöt), ruokahaluttomuus, ripuli.

Määrittämätön esiintymistiheys (ei voida arvioida käytettävissä olevan tiedon perusteella): Hengityslama, sydänlama, pistoskohdan kipu¹, ruuansulatuskanavan liikkeiden vähentyminen, kiihtyneisyys, levottomuus, uneliaisuus, mustuaisten laajentuminen, sekavuus, huonovointisuus.

¹ Liittyen lihaksensisäiseen antoon.

Haittatapahtumista ilmoittaminen on tärkeää. Se mahdollistaa eläinlääkkeen turvallisuuden jatkuvan seurannan. Jos havaitset haittavaikutuksia, myös sellaisia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, tai olet sitä mieltä, että lääke ei ole tehonnut, ilmoita ensisijaisesti asiasta eläinlääkärillesi. Voit ilmoittaa kaikista haittavaikutuksista myös myyntiluvan haltijalle tai myyntiluvan haltijan paikalliselle edustajalle käyttämällä tämän pakkausselosteen lopussa olevia yhteystietoja tai kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, www-sivusto: https://www.fimea.fi/elainlaakkeet/

Hevonen, koira, kissa.

Laskimoon (i.v.), lihakseen (i.m.) tai ihon alle (s.c.).

Hevonen: Laskimoon

Koira: Laskimoon, ihon alle tai lihakseen

Kissa: Laskimoon tai ihon alle

Oikean annoksen varmistamiseksi eläimen paino on määritettävä mahdollisimman tarkkaan.

Hevonen

Kivun lievittäminen

Yksilääkehoito:

0,1 mg/kg (1 ml/100 kg) i.v.

Rauhoittaminen ja esilääkitys

Detomidiinin kanssa:

Detomidiini: 0,012 mg/kg i.v., jonka jälkeen 5 minuutin kuluessa Butorfanoli: 0,025 mg/kg (0,25 ml/100 kg) i.v.

Romifidiinin kanssa:

Romifidiini: 0,05 mg/kg i.v., jonka jälkeen 5 minuutin kuluessa Butorfanoli: 0,02 mg/kg (0,2 ml/100 kg) i.v.

Ksylatsiinin kanssa:

Ksylatsiini: 0,5 mg/kg i.v., jonka jälkeen 3 - 5 minuutin kuluttua

Butorfanoli: 0,05 - 0,1 mg/kg (0,5 - 1 ml/100 kg) i.v.

Koira

Kivun lievittäminen

Yksilääkehoito:

0,1 - 0,4 mg/kg (0,01 - 0,04 ml/kg) hitaana i.v.-injektiona (pienempi tai keskitasoinen annos) tai i.m., s.c.

Toimenpiteen jälkeisen kivun hoitoon tarkoitettu injektio tulee antaa 15 minuuttia ennen anestesian päättymistä, jotta aikaansaadaan riittävä kivun lievitys anestesian päättymisvaiheeseen.

Rauhoittaminen

Med etomidiinin kanssa:

Butorfanoli: 0,1 mg/kg (0,01 ml/kg) i.v., i.m.

Medetomidiini: 0,01 mg/kg i.v., i.m.

Esilääkitys

Medetomidiinin ja ketamiinin kanssa:

Butorfanoli: 0,1 mg/kg (0,01 ml/kg) i.m.

Medetomidiini: 0,025 mg/kg i.m., jonka jälkeen 15 minuutin kuluttua

Ketamiini: 5 mg/kg i.m.

Atipametsolia voidaan käyttää medetomidiinin vastavaikuttajana annoksella 0,1 mg/kg ainoastaan ketamiinin vaikutuksen lakattua.

Kissa

Kivun lievittäminen

Yksilääkehoito:

15 minuuttia ennen anestesian päättymistä

joko: 0,4 mg/kg (0,04 ml/kg) s.c.

tai: 0,1 mg/kg (0,01 ml/kg) i.v.

Rauhoittaminen

Medetomidiinin kanssa:

Butorfanoli: 0,4 mg/kg (0,04 ml/ kg) s.c.

Medetomidiini: 0,05 mg/kg s.c.

Haavan puhdistamiseen suositellaan lisäksi paikallispuudutetta.

Medetomidiinin vaikutus voidaan poistaa atipametsolilla, annoksella 0,125 mg/kg.

Esilääkitys

Medetomidiinin ja ketamiinin kanssa:

Butorfanoli: 0,1 mg/kg (0,01 ml/kg) i.v.

Medetomidiini: 0,04 mg/kg i.v.

Ketamiini: 1,5 mg/kg i.v.

Atipametsolia voidaan käyttää medetomidiinin vastavaikuttajana annoksella 0,1 mg/kg ainoastaan ketamiinin vaikutuksen lakattua.

Kumitulpan saa lävistää enintään 25 kertaa.

Butorfanoli on tarkoitettu käytettäväksi silloin kun tarvitaan lyhytkestoista (hevoset ja koirat) tai lyhytaikaista-keskipitkää (kissat) kivunlievitystä. Annostus voidaan tarvittaessa uusia. Uusinta-annostuksen tarve ja ajoitus perustuu kliiniseen vasteeseen. Hevosella, koiralla ja kissalla kivunlievitys alkaa yleensä 15 minuutin kuluttua annosta. Hevosella kivunlievitys kestää yleensä kaksi tuntia yksittäisen laskimonsisäisen annon jälkeen, koiralla se kestää 30 minuuttia yksittäisen laskimonsisäisen annon jälkeen. Kissoilla, joilla on sisäelinperäistä kipua, kivunlievitys on kestänyt 6 tuntia. Kissoilla, joilla on somaattista kipua, kivunlievitys on ollut huomattavasti lyhyempi.

Nopeaa laskimonsisäistä injektiota on vältettävä.

Tätä eläinlääkettä ei saa sekoittaa samassa ruiskussa muiden eläinlääkkeiden kanssa.

Hevonen

Teurastus: nolla vrk

Maito: nolla tuntia

Ei lasten näkyville eikä ulottuville.

Tämä eläinlääke ei vaadi lämpötilan suhteen erityisiä säilytysolosuhteita.

Pidä injektiopullo ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Älä käytä tätä eläinlääkettä viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen, joka on ilmoitettu etiketissä ja ulkopakkauksessa merkinnän Exp. jälkeen. Viimeisellä käyttöpäivämäärällä tarkoitetaan kuukauden viimeistä päivää.

Sisäpakkauksen ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 28 vuorokautta.

Erityisvaroitukset:

Eläinten käsittelyssä on otettava huomioon turvallisuustoimet ja stressin aiheuttamista eläimelle tulee välttää.

Kissoilla vaste butorfanolille voi vaihdella yksilöllisesti. Jos riittävä analgeettinen vaste puuttuu, on käytettävä vaihtoehtoisia kipua lievittäviä aineita.

Annoksen lisääminen ei välttämättä lisää analgesian voimakkuutta tai kestoa.

Erityiset varotoimet, jotka liittyvät turvalliseen käyttöön kohde-eläinlajeilla:

Tämän eläinlääkkeen turvallisuutta ei ole tutkittu koiranpennuilla, kissanpennuilla eikä varsoilla. Näillä ryhmillä eläinlääkkeen käytön tulee perustua hoitavan eläinlääkärin tekemään hyöty-riskiarvioon.

Yskänärsytystä vähentävistä vaikutuksista johtuen butorfanoli voi saada aikaan liman kertymisen hengitysteihin. Tästä johtuen butorfanolia tulisi käyttää ainoastaan hoitavan eläinlääkärin tekemän hyöty-riskiarvion perusteella eläimillä, joilla on hengityselinsairaus, johon liittyy lisääntynyt limaneritys. Jos ilmenee hengityslamaa, voidaan vasta-aineena käyttää naloksonia.

Hoidettujen eläimien voidaan todeta rauhoittuvan. Butorfanolin ja α₂-adrenoseptori agonistien yhdistelmää tulee käyttää harkiten eläimillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti. Antikolinergisen lääkkeen, kuten atropiinin, samanaikaista käyttöä tulisi harkita. Sydämen rutiinikuuntelu on suoritettava ennen butorfanolin ja α₂-adrenoseptoriagonistien yhdistelmän käyttöä.

Butorfanolin ja romifidiinin annostelua samassa ruiskussa tulee välttää sillä se voi aiheuttaa sydämen lyöntitiheyden hidastumista, sydämen pysähdyksen ja ataksiaa.

Hevonen

Tämän eläinlääkkeen käyttö suositellulla annoksella voi johtaa ohimenevään ataksiaan ja/tai kiihtyneisyyteen. Täten paikka, jossa hoitoa annetaan, tulee valita huolella, jotta vältytään hevosen ja ihmisten loukkaantumisilta.

Koira

Jos koiralla on MDR1-mutaatio, annosta on pienennettävä 25–50 %.

Kissa

Kissat tulee punnita, jotta varmistutaan oikeasta annoksesta. On käytettävä tarkoituksenmukaisella asteikolla varustettuja ruiskuja, jotta varmistutaan täsmällisestä annostelusta vaadituilla annostilavuuksilla (esim. insuliiniruisku tai 1 ml ruisku mitta-asteikolla). Jos tarvitaan toistuvia annoksia, on käytettävä eri injektiokohtaa.

Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkettä eläimille antavan henkilön on noudatettava :

Butorfanolilla on opioidin kaltainen vaikutus. Tätä voimakasta lääkettä on käytettävä erityisen varovasti, jottei ainetta injisoida vahingossa toisiin tai itseen. Butorfanolin yleisimmät haittavaikutukset ihmisissä ovat uneliaisuus, hikoilu, pahoinvointi, huimaus ja asentohuimaus, ja niitä voi esiintyä vahingossa tapahtuvan itseinjektion seurauksena. Jos vahingossa injisoit itseesi valmistetta, käänny välittömästi lääkärin puoleen ja näytä hänelle pakkausseloste tai myyntipäällys. Älä aja itse autoa.

Vaikutukset voidaan kumota opioidiantagonistilla (esim. naloksonilla). Pese roiskeet välittömästi iholta ja silmistä.

Tiineys ja laktaatio:

Butorfanoli läpäisee istukan ja kulkeutuu maitoon.

Laboratoriotutkimuksissa ei ole löydetty näyttöä epämuodostumia aiheuttavista vaikutuksista.

Eläinlääkkeen turvallisuutta tiineyden ja laktaation aikana ei ole selvitetty kohde-eläimillä.

Butorfanolin käyttöä ei suositella tiineyden ja laktaation aikana.

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset:

Muiden maksassa metaboloituvien lääkevalmisteiden samanaikainen käyttö voi lisätä butorfanolin vaikutusta.

Samanaikainen butorfanolin käyttö saattaa lisätä muiden rauhoitusaineiden, anestesia-aineiden tai hengitystä lamaavien aineiden vaikutusta. Käytettäessä butorfanolia yhdessä muiden samankaltaisesti vaikuttavien aineiden kanssa huolellinen seuranta ja annoksen säätäminen ovat tärkeitä.

Butorfanolin käyttö voi vähentää puhtaiden µ-opioidianalgeettien kipua lievittävää vaikutusta.

Yliannostus:

Hevonen

Opioideille tyypillisesti, yliannos saattaa aikaansaada hengityslaman. Laskimonsisäisesti annettu annos 1,0 mg/kg (10 kertaa suositeltu annos), joka toistettiin 4 tunnin välein 2 päivän ajan, aiheutti seuraavia ohimeneviä haittavaikutuksia: kuume, tihentynyt hengitys, keskushermosto-oireet (ylikiihtyneisyys, levottomuus, lievä uneliaisuuteen johtanut ataksia) ja ruoansulatuskanavan liikkeiden hidastuminen, johon joskus liittyi vatsakipua. Opioidiantagonistia (esim. naloksonia) voidaan käyttää vastalääkkeenä.

Koira, kissa

Pupillien pienentyminen (koira)/ pupillien laajentuminen (kissa), hengityslama, verenpaineen lasku, verenkiertoelimistön häiriöt ja vakavissa tapauksissa hengityslama, sokki ja kooma. Kliinisestä tilanteesta riippuen elintoimintojen ylläpito voi vaatia tehohoitoa ja tarkkailua. Tarkkailua tulee jatkaa vähintään 24 tunnin ajan.

Käyttöä koskevat erityiset rajoitukset ja erityiset ehdot:

Ei oleellinen.

Merkittävät yhteensopimattomuudet:

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, eläinlääkettä ei saa sekoittaa muiden eläinlääkkeiden kanssa.

Lääkkeitä ei saa kaataa viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana.

Eläinlääkkeiden tai niiden käytöstä syntyvien jätemateriaalien hävittämisessä käytetään lääkkeiden paikallisia palauttamisjärjestelyjä sekä kyseessä olevaan eläinlääkkeeseen sovellettavia kansallisia keräysjärjestelmiä. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan suojella ympäristöä.

05.09.2024

Tätä eläinlääkettä koskevaa yksityiskohtaista tietoa on saatavilla unionin valmistetietokannassa ( https://medicines.health.europa.eu/veterinary ).

Myyntiluvan haltija ja erän vapauttamisesta vastaava valmistaja:

VetViva Richter GmbH, Durisolstrasse 14, 4600 Wels, Itävalta

Paikallinen edustaja ja yhteystiedot epäillyistä haittatapahtumista ilmoittamista varten :

Vetcare Oy, PL 99, 24101 Salo

Puh: +358 201443360

Lisätietoja tästä eläinlääkkeestä saa myyntiluvan haltijalta tai myyntiluvan haltijan paikalliselta edustajalta.