Trymox vet 150 mg/ml injektioneste, suspensio naudoille, lampaille, sioille, koirille, kissoille

1 ml sisältää:

Vaikuttava aine:

Amoksisilliini 150 mg (vastaa 172 mg amoksisilliinitrihydraattia)

Valkoinen tai melkein valkoinen öljysuspensio

Amoksisilliinille herkkien bakteerien aiheuttamien ruuansulatuskanavan, hengitysteiden, virtsa- ja sukupuolielinten, ihon ja pehmytkudosten infektioiden hoitoon.

Ei saa antaa laskimoon eikä selkäydinnesteeseen.

Ei saa antaa kaneille, hamstereille, gerbiileille tai marsuille.

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä penisilliineille, kefalosporiineille tai apuaineille.

Jos havaitset haittavaikutuksia, myös sellaisia joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, tai olet sitä mieltä että lääke ei ole tehonnut, ilmoita asiasta eläinlääkärillesi.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa voi esiintyä allergisia reaktioita, joiden vaikeusaste vaihtelee lievistä ihoreaktioista, kuten nokkosihottumasta vakavaan yliherkkyysreaktioon (anafylaktinen sokki).

Jos allergisia reaktioita ilmenee, hoito on lopetettava ja oireiden mukainen hoito on aloitettava.

Harvinaisissa tapauksissa amoksisilliinin injektiopaikassa voi esiintyä paikallista ärsytystä. Tämän haittavaikutuksen yleisyyttä voidaan vähentää pienentämällä injisoitavaa valmistemäärää injektiokohtaa kohden. Ärsytys on yleensä lievää ja häviää nopeasti itsestään.

Haittavaikutusten esiintyvyys määritellään seuraavasti:

• hyvin yleinen (useampi kuin 1/10 hoidettua eläintä saa haittavaikutuksen)
• yleinen (useampi kuin 1 mutta alle 10 /100 hoidettua eläintä)
• melko harvinainen (useampi kuin 1 mutta alle 10 / 1000 hoidettua eläintä)
• harvinainen (useampi kuin 1 mutta alle 10 / 10.000 hoidettua eläintä)
• hyvin harvinainen (alle 1 / 10.000 hoidettua eläintä, mukaan lukien yksittäiset ilmoitukset).

Nauta, lammas, sika, koira, kissa

Ennen käyttöä ravista injektiopulloa voimakkaasti täydellisen sekoittumisen saavuttamiseksi.

Tämä valmiste ei sisällä antimikrobista säilöntäainetta.

Pyyhi väliseinä ennen kunkin annoksen ottamista. Käytä kuivaa steriiliä neulaa ja ruiskua.

Jotta varmistetaan oikea annostus ja vältetään aliannostus, eläimen paino on määritettävä mahdollisimman tarkasti.

Nauta, lammas ja sika – vain injektiona lihakseen.
Koira ja kissa – ihon alle tai lihakseen.

Suositeltava annos on 15 mg painokiloa kohden (vastaten 1 ml / 10 painokiloa), ja annos on toistettava kerran 48 tunnin kuluttua.

Annostilavuus vastaa 1 ml:aa 10 painokiloa kohti. Jos annostilavuus ylittää naudan kohdalla 15 ml sekä lampaan ja sian kohdalla 4 ml, se on jaettava osiin ja injektoitava kahteen tai useampaan injektiokohtaan.

Kuten kaikkien injisoitavien valmisteiden yhteydessä, noudata normaaleja aseptisia varotoimia. Tarvittavan annosmäärän tarkkaa antamista varten on käytettävä asianmukaisella mitta-asteikolla varustettua ruiskua.
Tämä on erityisen tärkeää injisoitaessa pieniä määriä.

Tulpan saa puhkaista enintään 40 kertaa.

Nauta:
Teurastus: 39 vrk
Maito: 108 tuntia (4,5 vrk)

Sika:
Teurastus: 42 vrk

Lammas:
Teurastus: 29 vrk
Maito: Ei saa antaa lypsäville lampaille, joiden maitoa käytetään elintarvikkeeksi.

Ei lasten näkyville eikä ulottuville.

Älä säilytä yli 25 °C. Säilytä valolta suojassa.

Älä käytä tätä eläinlääkevalmistetta viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen, joka on ilmoitettu etiketissä ja ulkopakkauksessa merkinnän ”EXP” jälkeen.

Sisäpakkauksen ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 4 viikkoa

Erityisvaroitukset kohde-eläinlajeittain:

Tuote ei tehoa beetalaktamaasia tuottaviin organismeihin.

Täydellinen ristiresistenssi on osoitettu amoksisilliinin ja muiden penisilliinien, erityisesti aminopenisilliinien, välillä.

Valmisteen/amoksisilliinin käyttöä on harkittava huolellisesti, kun mikrobilääkeherkkyysmäärityksessä on todettu resistenssiä penisilliineille, sillä valmisteen teho voi tällöin olla alentunut.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet:

Valmisteen käytön tulee perustua eläimestä eristettyjen bakteerien herkkyysmääritykseen. Jos tämä ei ole mahdollista, hoidon tulee perustua paikallisiin (alueellisiin, tilakohtaisiin) epidemiologisiin tietoihin kohdebakteerien herkkyydestä.

Viralliset kansalliset ja alueelliset antimikrobiohjeet on huomioitava käytettäessä valmistetta. Valmisteen käyttö, joka poikkeaa pakkausselosteessa annetuista ohjeista, voi lisätä amoksisilliinille resistenttien bakteerien esiintyvyyttä ja voi heikentää muiden penisilliinien tehoa hoidossa mahdollisen ristiresistenssin vuoksi.

Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava:

Valmistetta on käsiteltävä varoen tahattoman itseinjektion välttämiseksi. Jos vahingossa injisoit itseesi valmistetta, käänny välittömästi lääkärin puoleen.

Penisilliinit ja kefalosporiinit voivat aiheuttaa yliherkkyyttä (allergiaa) injektion, hengittämisen, nielemisen tai ihokosketuksen jälkeen. Yliherkkyys penisilliineille voi aiheuttaa ristireaktioita kefalosporiineille ja päinvastoin.
Allergiset reaktiot näille aineille voivat joskus olla vakavia.

1. Älä käsittele tätä valmistetta, jos tiedät olevasi herkistynyt sille tai sinua on kehotettu olemaan työskentelemättä tällaisten valmisteiden kanssa.
2. Jotta vältät altistumisen valmisteelle, käsittele sitä erittäin huolellisesti ja noudata kaikkia suositeltuja varotoimia.
3. Jos sinulla ilmenee altistumisen jälkeen oireita, kuten ihottumaa, käänny lääkärin puoleen ja näytä tämä varoitus lääkärille. Kasvojen, huulten tai silmien turvotus tai hengitysvaikeudet ovat vakavampia oireita, jotka edellyttävät kiireellistä lääkärin hoitoa.

Pese kädet käytön jälkeen.

Tiineys ja imetys:

Voidaan käyttää tiineyden ja imetyksen aikana.

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset:

Bakteerien kasvua estäviä (bakterisidisia) ja kasvua hidastavia (bakteriostaattisia) antibiootteja ei ole suositeltavaa käyttää samanaikaisesti.

Beetalaktaamiantibiooteilla tiedetään olevan yhteisvaikutuksia bakteerien kasvua hidastavien antibioottien, kuten kloramfenikolin, makrolidien, sulfonamidien ja tetrasykliinien, kanssa. Penisilliineillä on yhteisvaikutuksia aminoglykosidien kanssa.

Yliannostus (oireet, hätätoimenpiteet, vastalääkkeet):

Amoksisilliinin turvallisuus on penisilliineille tyypillinen, eli sen luontainen toksisuus on erittäin vähäinen. Amoksisilliinin turvallisuusmarginaali on laaja.

Yliannostustapauksessa riittää oireiden mukainen hoito.

Yhteensopimattomuudet:

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, eläinlääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden eläinlääkevalmisteiden kanssa.

Käyttämättömät eläinlääkevalmisteet tai niistä peräisin olevat jätemateriaalit on hävitettävä paikallisten määräysten mukaisesti.

12.01.2021

Eläimille.

Pakkauskoot:

50 ml:n injektiopullo

100 ml:n injektiopullo

250 ml:n injektiopullo

12 x 50 ml:n injektiopulloa

12 x 100 ml:n injektiopulloa

6 x 250 ml:n injektiopulloa

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole markkinoilla.

Lisätietoja tästä eläinlääkevalmisteesta saa myyntiluvan haltijan paikalliselta edustajalta.

FaunaPharma Oy c/o Oriola Oy, PL8, FI-02101 Espoo

Amoksisilliini on laajakirjoinen β-laktaamiantibiootti, joka kuuluu aminopenisilliinien ryhmään. Tämän aineen bakteereja tappava (bakterisidinen) vaikutus on aikasidonnaista, ja se toimii grampositiivisia ja joitakin gramnegatiivisia mikro-organismeja vastaan.

Amoksisilliinin antibakteerinen toimintamekanismi on bakteerien soluseinäsynteesin biokemiallisten prosessien estäminen näihin prosesseihin osallistuvien entsyymien, lähinnä transpeptidaasien, endopeptidaasien ja karboksipeptidaasien, peruuttamattomalla ja selektiivisellä estämisellä. Herkkien lajien bakteeriseinän riittämätön synteesi aiheuttaa osmoottisen epätasapainotilan, joka heikentää erityisesti bakteerien kasvua (bakteeriseinän synteesiprosessit ovat tässä vaiheessa erityisen tärkeitä) ja johtaa lopulta bakteerisolun hajoamiseen.

Amoksisilliinille herkkinä lajeina pidetään esimerkiksi grampositiivisia bakteereja: Streptococcus spp, gramnegatiivisia bakteereja: Pasteurellaceae ja Enterobacteriaceae-bakteereja, mukaan lukien E. coli -kannat.

Amoksisilliinille normaalisti vastustuskykyisiä bakteereja ovat penisillinaasia tuottavat stafylokokit, tietyt Enterobacteriaceae-lajit, kuten Klebsiella spp., Enterobacter spp. ja Proteus spp., sekä muut gramnegatiiviset bakteerit, kuten Pseudomonas aeruginosa.

Beetalaktaamiresistenssillä on kolme pääasiallista mekanismia: beetalaktamaasin tuotanto, penisilliiniä sitovien proteiinien (PBP) ilmiasun muuttaminen sekä solun ulkokalvon läpäisyn väheneminen. Yksi tärkeimmistä on tiettyjen bakteerien tuottamien beetalaktamaasientsyymien aiheuttama penisilliinin inaktivoituminen. Nämä entsyymit pystyvät pilkkomaan penisilliinien beetalaktaamirenkaan, jolloin niistä tulee epäaktiivisia. Beetalaktamaasi voi olla koodattuna kromosomi- tai plasmidigeeneihin.

Hankittu resistenssi on yleistä gramnegatiivisille bakteereille, kuten E. coli -bakteereille, jotka tuottavat erityyppisiä β-laktamaaseja periplasmiseen tilaan. Amoksisilliinin ja muiden penisilliinien, erityisesti aminopenisilliinien, välillä havaitaan ristiresistenssiä.

Laajaspektristen beetalaktaamilääkkeiden (esim. aminopenisilliinit) käyttö voi johtaa moniresistenttien bakteerikantojen valikoitumiseen (esim. kannat, jotka tuottavat laajaspektrisiä beetalaktamaaseja (ESBL)).

Myyntiluvan haltija ja erän vapauttamisesta vastaava valmistaja:

Univet Ltd, Tullyvin, Cootehill, Co.Cavan, Irlanti