Rapidexon vet 2 mg/ml, injektioneste, liuos hevonen, nauta, sika, kissa ja koira
Deksametasoni
1 ml valmistetta sisältää:
Vaikuttava aine:
Deksametasoni (deksametasoninatriumfosfaattina) 2,0 mg
Apuaineet:
Bentsyylialkoholi, (E1519) 15,0 mg
Natriumkloridi
Natriumsitraattidihydraatti (E331)
Sitruunahappomonohydraatti
Natriumhydroksidi
Injektionesteisiin käytettävä vesi
Kirkas väritön liuos, lähes hiukkaseton.
Hevonen, nauta, sika, koira ja kissa:
Tulehduksellisten tai allergisten tilojen hoitoon.
Naudoilla:
Primaarin ketoosin (asetonitauti) hoito. Poikimisen käynnistys.
Hevosilla:
Niveltulehduksen, limapussintulehduksen tai jännetuppitulehduksen hoito.
Hätätilanteita lukuun ottamatta valmistetta ei tule antaa eläimille joilla on diabetes mellitus (sokeritauti), munuaisten vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta, lisämunuaiskuoren liikatoiminta (Cushingin tauti) tai osteoporoosi.
Ei saa käyttää virusinfektioiden vireemisessä (virusta erittävässä) vaiheessa tai systeemisissä (koko elimistön) sieni-infektiotapauksissa.
Ei saa käyttää eläimillä, joilla on mahasuolikanavan tai sarveiskalvon haavaumia tai demodikoosi. Ei saa käyttää nivelensisäisesti, jos havaitaan merkkejä murtumasta, bakteeriperäisestä niveltulehduksesta tai aseptisesta luukuoliosta (solukuolema).
Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle, kortikosteroideille tai valmisteen muille aineille.
Katso kohta ERITYISVAROITUKSET.
Kortikosteroideilla tiedetään olevan monia haittavaikutuksia. Vaikka yksittäiset suuret annokset ovat yleensä hyvin siedettyjä, ne voivat aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia pitkäaikaisessa käytössä ja käytettäessä kortikosteroidin suolamuotoja, joilla on pitkäaikainen vaikutus. Keskipitkässä ja pitkäaikaisessa käytössä annos tulisi siksi yleensä pitää niin pienenä kuin kliinisten oireiden hallitsemiseksi on mahdollista.
Steroidit itsessään voivat aiheuttaa hoidon aikana lisämunuaiskuoren liikatoimintaa (Cushingin tauti), johon liittyy merkittäviä rasva-, hiilihydraatti-, proteiini- ja mineraaliaineenvaihdunnan muutoksia.
Seurauksena voi olla esimerkiksi ruumiin rasvan uudelleen jakautuminen, elopainon nousu, lihasheikkous ja lihaskato sekä osteoporoosi.
Hoidon aikana vaikuttavat annokset estävät hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselia. Hoidon lopettamisen jälkeen oireita aina lisämunuaisten vajaatoiminnasta lisämunuaisten kuorikerroksen surkastumiseen asti voi esiintyä ja tämän seurauksena eläimen kyky selviytyä stressaavista tilanteista voi olla riittämätön. Eläinlääkärin tulee siksi huomioida tavat, joilla voidaan vähentää hoidon lopettamisen jälkeen esiintyviä lisämunuaisten vajaatoiminnan aiheuttamia ongelmia.
Systeemisesti käytettynä kortikosteroidit voivat aiheuttaa lisääntynyttä virtsaamistarvetta, janoa ja nälkää erityisesti hoidon alussa. Jotkut kortikosteroidit voivat aiheuttaa pitkäaikaisessa käytössä natriumin ja veden kertymistä ja pienentynyttä kaliumpitoisuutta veressä. Systeemisesti käytettynä kortikosteroidit ovat aiheuttaneet kalsiumin kertymistä ihoon.
Kortikosteroidin käyttö voi viivästyttää haavan parantumista ja immunosuppressiiviset (immuunivastetta heikentävät) vaikutukset voivat heikentää vastustuskykyä infektioille tai pahentaa jo olemassa olevia infektioita. Bakteeri-infektiossa tarvitaan yleensä samanaikaisesti antibakteerista hoitoa. Virusinfektioissa kortikosteroidit voivat pahentaa tai nopeuttaa taudin kulkua.
Kortikosteroideilla hoidetuilla eläimillä on todettu mahasuolikanavan haavaumia. Kortikosteroidit voivat pahentaa haavaumia eläimillä, joille on annettu tulehduskipulääkkeitä ja eläimillä, joilla on selkäydinvamma.
Kortikosteroidit voivat aiheuttaa maksan suurentumista (hepatomegalia), seerumin maksaentsyymien kohoamista sekä lisätä akuutin haimatulehduksen vaaraa. Muita kortikosteroidien käyttöön liittyviä mahdollisia haittavaikutuksia ovat jälkeisten jääminen, kohtutulehdus, lisääntymiskyvyn heikentyminen, kaviokuume, maidonerityksen väheneminen ja muutokset veriarvoissa.
Verensokeri voi nousta tilapäisesti.
Jos havaitset vakavia vaikutuksia tai joitakin muita sellaisia vaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä selosteessa, ilmoita asiasta eläinlääkärillesi.
Hevonen, nauta, sika, kissa ja koira.
Hevonen: suonensisäisesti, lihaksensisäisesti, nivelensisäisesti, limapussinsisäisesti tai paikallisinjektiona.
Nauta, sika, koira ja kissa: lihaksensisäisesti.
Tulehduksellisten tai allergisten tilojen hoitoon suositellaan seuraavia keskimääräisiä annoksia. Todellinen annos tulisi kuitenkin määritellä oireiden vakavuuden ja esiintymisajan perusteella.
Eläinlaji Annostus
Hevonen, nauta, sika 0,06 mg/kg elopainoa, vastaten 1,5 ml/50 kg
Koira, kissa 0,1 mg/kg elopainoa, vastaten 0,5 ml/10 kg
Primaarin ketoosin hoitoon naudalla
0,02-0,04 mg/kg elopainoa vastaten 5-10 ml lehmää kohden lihakseen annettuna injektiona suositellaan lehmän koosta ja oireiden kestosta riippuen. Pidettävä huoli että Channel Island -roduille ei anneta yliannosta. Suurempia annoksia tarvitaan, jos oireet ovat jatkuneet jo jonkin aikaa tai jos hoidetaan uudelleen sairastuneita eläimiä.
Poikimisen käynnistämiseen.
0,04 mg/kg elopainoa vastaten 10 ml lehmää kohden yksittäisenä lihakseen annettuna injektiona kerran tiineyden 270 päivän jälkeen.
Poikiminen alkaa yleensä 48-72 tunnin sisällä.
Niveltulehduksen, limapussintulehduksen tai jännetuppitulehduksen hoito hevosella yhdellä nivelensisäisellä, limapussinsisäisellä tai paikallisinjektiolla
Annos 1-5 ml
Nämä annokset eivät ole tarkkoja; niitä voi pitää vain ohjeellisina.
Ennen nivelensisäistä tai limapussinsisäistä injektioita tulisi vastaava nivelnestemäärä poistaa.
Tarkka aseptiikka on välttämätön.
Pienien (alle 1 ml) annostilavuuksien antamiseen tulisi käyttää sopivalla asteikolla varustettua ruiskua riittävän annostarkkuuden varmistamiseksi.
Nauta teurastus: 8 vuorokautta
maito: 72 tuntia
Sika teurastus: 2 vuorokautta
Hevonen teurastus: 8 vuorokautta
Ei saa käyttää hevosille, joiden maitoa käytetään elintarvikkeeksi.
Ei lasten ulottuville eikä näkyville.
Ei saa säilyttää yli 25°C lämpötilassa. Ei saa jäätyä. Säilytä injektiopullo ulkopakkauksessa.
Ei saa käyttää viimeisen käyttöpäivän jälkeen joka on ilmoitettu etiketissä ja ulkopakkauksessa Käyt.viim. jälkeen.
Erääntymispäivällä tarkoitetaan kuukauden viimeistä päivää.
Valmiste säilyy 28 päivää avaamisen jälkeen.
Eläimiä koskevat erityisvaroitukset.
Käytettäessä valmistetta poikimisen käynnistämiseen naudalla, jälkeisten jäämisen esiintymistiheys voi olla korkea ja siitä mahdollisesti voi seurata kohtutulehdus ja/tai lisääntymiskyvyn heikentyminen. Eläinlääkärin tulee seurata eläimen vastetta pitkäaikaiseen hoitoon säännöllisin väliajoin.
Kortikosteroidien käyttö hevosilla on tiedettävästi aiheuttanut laminiittia (kaviokuumetta). Siksi kortikosteroideilla hoidettavia hevosia on tarkkailtava usein hoidon aikana.
Vaikuttavan aineen farmakologisten ominaisuuksien vuoksi on noudatettava varovaisuutta, kun valmistetta käytetään eläimille, joilla on heikentynyt vastustuskyky.
Eläinryhmiä hoidettaessa käytä lääkkeenottokanyyliä välttääksesi tulpan liiallista puhkomista. Lääkkeenottokanyyliä käytettäessä tulppa lävistetään kanyylillä vain kerran. Ruisku voidaan täyttää tämän neulan kautta useamman kerran, mutta tulppa lävistetään vain kerran.
Asetonitautitapauksia ja poikimisen käynnistämistä lukuun ottamatta kortikoidien käytön tavoitteena on pikemminkin kliinisten oireiden lievittäminen kuin paranemisen aikaansaaminen.
Nivelensisäisen injektionjälkeen nivelen rasittamista tulisi vähentää kuukauden ajaksi ja niveltä ei tulisi leikata kahdeksaan viikkoon.
Vain 25 ml pulloa tulee käyttää kissojen, koirien ja pienten porsaiden hoitoon, tulpan liiallisen puhkomisen ehkäisemiseksi.
Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava
lnjisoitaessa valmistetta vahingossa itseensä, on käännyttävä välittömästi lääkärin puoleen ja näytettävä tälle pakkausselostetta tai myyntipäällystä.
Henkilöiden, jotka ovat yliherkkiä vaikuttavalle aineelle tai jollekin apuaineelle, tulee välttää kosketusta valmisteen kanssa.
Raskaana olevien naisten ei tulisi käsitellä valmistetta.
Käyttö tiineyden, laktaation tai muninnan aikana
Ei tule antaa tiineille eläimille, paitsi jos tarkoituksena on käynnistää poikiminen. Tiineyden varhaisessa vaiheessa käytön tiedetään aiheuttaneen sikiön epämuodostumia laboratorioeläimillä. Käyttö tiineyden myöhäisessä vaiheessa voi aiheuttaa abortin tai liian aikaisen poikimisen märehtijöillä ja vaikutus voi olla samanlainen muissa eläinlajeissa.
Valmisteen käyttö lypsäville lehmille voi aiheuttaa maidontuotannon vähenemistä.
Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset
Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, tätä eläinlääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden eläinlääkevalmisteiden kanssa.
Tulehduskipulääkkeiden samanaikainen käyttö voi pahentaa mahasuolikanavan haavaumia.
Koska kortikosteroidit voivat heikentää immuunivastetta rokotteelle, deksametasonia ei tulisi käyttää samanaikaisesti rokotteiden kanssa eikä kahden viikon sisällä rokotuksen jälkeen.
Deksametasonin käyttö voi pienentää kaliumpitoisuutta ja siksi lisätä sydänglykosidien aiheuttaman myrkytyksen vaaraa. Kaliumpitoisuuden pienentymisen riski voi lisääntyä, jos deksametasonia käytetään yhdessä kaliumia hukkaavien nesteenpoistolääkkeiden kanssa.
Yhteiskäyttö antikolinesteraasien kanssa voi aiheuttaa lisääntyvää lihasheikkoutta potilailla, joilla on myastenia gravis.
Glukokortikoidit estävät insuliinin vaikutusta.
Yhteiskäyttö fenobarbitaalin, fenytoiinin ja rifampisiinin kanssa voi heikentää deksametasonin vaikutuksia.
Yliannostus
Yliannostus voi aiheuttaa uneliaisuutta ja letargiaa (pitkäkestoinen horrostila) hevosilla.
Katso kohta HAITTAVAIKUTUKSET.
Käyttämättä jäänyt valmiste toimitetaan hävitettäväksi apteekkiin tai ongelmajätelaitokselle.
06.01.2014
25/50/100 ml
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.
Eurovet Animal Health B.V., Handelsweg 25, 5531 AE Bladel, Alankomaat
Paikallinen edustaja:FaunaPharma Oy, PL 12, 02211 Espoo/ Esbo, Suomi/ Finland