Rapidexon vet 2 mg/ml injektioneste, liuos

Yksi ml sisältää:

Vaikuttava aine:
Deksametasoni (deksametasoninatriumfosfaattina) 2,0 mg

Apuaine:
Bentsyylialkoholi (E1519) 15,0 mg

Kirkas, väritön liuos, lähes hiukkaseton.

Hevonen, nauta, sika, koira ja kissa:
Tulehduksellisten tai allergisten tilojen hoitoon.

Naudoilla:
Primaarin ketoosin (asetonitauti) hoito.
Poikimisen käynnistys.

Hevosilla:
Niveltulehduksen, limapussintulehduksen tai jännetuppitulehduksen hoito.

Hätätilanteita lukuun ottamatta valmistetta ei tule antaa eläimille joilla on diabetes mellitus (sokeritauti), munuaisten vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta, lisämunuaiskuoren liikatoiminta (Cushingin tauti) tai osteoporoosi.
Ei saa käyttää virusinfektioiden vireemisessä (virusta erittävässä) vaiheessa tai systeemisissä (koko elimistön) sieni-infektiotapauksissa.
Ei saa käyttää eläimillä, joilla on mahasuolikanavan tai sarveiskalvon haavaumia tai demodikoosi. Ei saa käyttää nivelensisäisesti, jos havaitaan merkkejä murtumasta, bakteeriperäisestä niveltulehduksesta tai aseptisesta luukuoliosta (solukuolema).
Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle, kortikosteroideille tai apuaineelle.
Katso kohta Erityisvaroitukset.

Hevonen, nauta, sika, koira ja kissa:

¹ Systeemisen annon jälkeen ja erityisesti hoidon alkuvaiheessa.
² Pitkäaikaisessa käytössä.
³ Ohimenevä.
⁴ Liittyen kohonneisiin seerumin maksaentsyymiarvoihin.
⁵ Lisääntynyt akuutin haimatulehduksen riski.
⁶ Rasvojen, hiilihydraattien, proteiinien ja kivennäisaineiden aineenvaihdunnan merkittävä muuttuminen, esim. kehon rasvan uudelleenjakautuminen, lihasheikkous ja lihasmassan vähentyminen sekä osteoporoosi voi olla seurauksena.
⁷ Bakteeri-infektion yhteydessä tarvitaan yleensä antibakteerinen lääkesuoja steroideja käytettäessä. Virusinfektioiden yhteydessä steroidit voivat pahentaa tai nopeuttaa taudin etenemistä.
⁸ Voi pahentua potilailla, joille annetaan ei-steroidisia tulehduskipulääkkeitä, ja eläimillä, joilla on selkäydinvamma.

Kortikosteroideilla tiedetään olevan monia haittavaikutuksia. Vaikka yksittäiset suuret annokset ovat yleensä hyvin siedettyjä, ne voivat aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia pitkäaikaisessa käytössä ja kun annetaan estereitä, joilla on pitkä vaikutusaika. Keskipitkässä tai pitkäaikaisessa käytössä annos tulee siksi yleensä pitää mahdollisimman pienenä oireiden hallitsemiseksi.

Hoidon aikana vaikuttavat annokset estävät hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselia. Hoidon lopettamisen jälkeen voi ilmaantua oireita aina lisämunuaisen vajaatoiminnasta lisämunuaiskuoren atrofiaan, ja tämän seurauksena eläimen kyky selvitä stressaavista tilanteista voi olla riittämätön. Tästä syystä tulee kiinnittää huomiota keinoihin, joilla voidaan vähentää hoidon lopettamisen jälkeen esiintyviä lisämunuaisten vajaatoiminnan aiheuttamia ongelmia (katso lisätietoja aihetta koskevista teksteistä).

Haittatapahtumista ilmoittaminen on tärkeää. Se mahdollistaa eläinlääkkeen turvallisuuden jatkuvan seurannan. Jos havaitset haittavaikutuksia, myös sellaisia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, tai olet sitä mieltä, että lääke ei ole tehonnut, ilmoita ensisijaisesti asiasta eläinlääkärillesi. Voit ilmoittaa kaikista haittavaikutuksista myös myyntiluvan haltijalle tai myyntiluvan haltijan paikalliselle edustajalle käyttämällä tämän pakkausselosteen lopussa olevia yhteystietoja tai kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta:

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
www-sivusto: https://www.fimea.fi/elainlaakkeet/

Hevonen, nauta, sika, kissa ja koira.

Hevonen: laskimoon, lihakseen, nivelen sisään, limapussin sisään tai paikallisesti.
Nauta, sika, koira ja kissa: lihakseen.

Tulehduksellisten tai allergisten tilojen hoitoon suositellaan seuraavia keskimääräisiä annoksia. Todellinen annos tulisi kuitenkin määritellä oireiden vakavuuden ja esiintymisajan perusteella.

Primaarin ketoosin hoitoon naudalla
0,02-0,04 mg/kg elopainoa vastaten 5-10 ml lehmää kohden lihakseen annettuna injektiona suositellaan lehmän koosta ja oireiden kestosta riippuen. Pidettävä huoli että Channel Island -roduille ei anneta yliannosta. Suurempia annoksia tarvitaan, jos oireet ovat jatkuneet jo jonkin aikaa tai jos hoidetaan uudelleen sairastuneita eläimiä.

Poikimisen käynnistämiseen
0,04 mg/kg elopainoa vastaten 10 ml lehmää kohden yksittäisenä lihakseen annettuna injektiona kerran tiineyden 270 päivän jälkeen.
Poikiminen alkaa yleensä 48-72 tunnin sisällä.

Niveltulehduksen, limapussintulehduksen tai jännetuppitulehduksen hoito hevosella yhdellä nivelensisäisellä, limapussinsisäisellä tai paikallisinjektiolla

Annos 1-5 ml

Nämä annokset eivät ole tarkkoja; niitä voi pitää vain ohjeellisina. Ennen nivelensisäistä tai limapussinsisäistä injektioita tulisi vastaava nivelnestemäärä poistaa. Tarkka aseptiikka on välttämätön.

Pienien (alle 1 ml) annostilavuuksien antamiseen tulisi käyttää sopivalla asteikolla varustettua ruiskua riittävän annostarkkuuden varmistamiseksi.

Nauta teurastus: 8 vuorokautta, maito: 72 tuntia
Sika teurastus: 2 vuorokautta
Hevonen teurastus: 8 vuorokautta
Ei saa käyttää hevosille, joiden maitoa käytetään elintarvikkeeksi.

Ei lasten näkyville eikä ulottuville.

Älä säilytä yli 25 °C. Ei saa jäätyä. Pidä injektiopullo ulkopakkauksessa.

Älä käytä tätä eläinlääkettä viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen, joka on ilmoitettu etiketissä ja ulkopakkauksessa merkinnän Exp. jälkeen. Viimeisellä käyttöpäivämäärällä tarkoitetaan kuukauden viimeistä päivää.
Sisäpakkauksen ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 28 vuorokautta.

Erityiset varotoimet, jotka liittyvät turvalliseen käyttöön kohde-eläinlajilla:
Käytettäessä valmistetta poikimisen käynnistämiseen naudalla, jälkeisten jäämisen esiintymistiheys voi olla korkea ja siitä mahdollisesti voi seurata kohtutulehdus ja/tai lisääntymiskyvyn heikentyminen. Eläinlääkärin tulee seurata eläimen vastetta pitkäaikaiseen hoitoon säännöllisin väliajoin.
Kortikosteroidien käyttö hevosilla on tiedettävästi aiheuttanut laminiittia (kaviokuumetta). Siksi kortikosteroideilla hoidettavia hevosia on tarkkailtava usein hoidon aikana.
Vaikuttavan aineen farmakologisten ominaisuuksien vuoksi on noudatettava varovaisuutta, kun valmistetta käytetään eläimille, joilla on heikentynyt vastustuskyky.
Eläinryhmiä hoidettaessa käytä lääkkeenottokanyyliä välttääksesi tulpan liiallista puhkomista. 
Asetonitautitapauksia ja poikimisen käynnistämistä lukuun ottamatta kortikoidien käytön tavoitteena on pikemminkin kliinisten oireiden lievittäminen kuin paranemisen aikaansaaminen.
Nivelensisäisen injektion jälkeen nivelen rasittamista tulisi vähentää kuukauden ajaksi ja niveltä ei tulisi leikata kahdeksaan viikkoon.
Vain 25 ml pulloa tulee käyttää kissojen, koirien ja pienten porsaiden hoitoon, tulpan liiallisen puhkomisen ehkäisemiseksi.

Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkettä eläimille antavan henkilön on noudatettava:
Jos vahingossa injisoit itseesi valmistetta, käänny välittömästi lääkärin puoleen ja näytä hänelle pakkausseloste tai myyntipäällys.
Henkilöiden, jotka ovat yliherkkiä vaikuttavalle aineelle tai jollekin apuaineelle, tulee välttää kosketusta eläinlääkkeen kanssa.
Raskaana olevat naiset eivät saa antaa eläinlääkettä.

Tiineys ja laktaatio:
Ei tule antaa tiineille eläimille, paitsi jos tarkoituksena on käynnistää poikiminen. Tiineyden varhaisessa vaiheessa käytön tiedetään aiheuttaneen sikiön epämuodostumia laboratorioeläimillä. Käyttö tiineyden myöhäisessä vaiheessa voi aiheuttaa abortin tai liian aikaisen poikimisen märehtijöillä ja vaikutus voi olla samanlainen muissa eläinlajeissa.
Valmisteen käyttö lypsäville lehmille voi aiheuttaa maidontuotannon vähenemistä.

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset:
Tulehduskipulääkkeiden samanaikainen käyttö voi pahentaa mahasuolikanavan haavaumia.
Koska kortikosteroidit voivat heikentää immuunivastetta rokotteelle, deksametasonia ei tulisi käyttää samanaikaisesti rokotteiden kanssa eikä kahden viikon sisällä rokotuksen jälkeen.
Deksametasonin käyttö voi pienentää kaliumpitoisuutta ja siksi lisätä sydänglykosidien aiheuttaman myrkytyksen vaaraa. Kaliumpitoisuuden pienentymisen riski voi lisääntyä, jos deksametasonia käytetään yhdessä kaliumia hukkaavien nesteenpoistolääkkeiden kanssa.
Yhteiskäyttö antikoliiniesteraasien kanssa voi aiheuttaa lisääntyvää lihasheikkoutta potilailla, joilla on myastenia gravis.
Glukokortikoidit estävät insuliinin vaikutusta.
Yhteiskäyttö fenobarbitaalin, fenytoiinin ja rifampisiinin kanssa voi heikentää deksametasonin vaikutuksia.

Yliannostus:
Yliannostus voi aiheuttaa uneliaisuutta ja letargiaa (pitkäkestoinen horrostila) hevosilla. Katso kohta Haittavaikutukset.

Käyttöä koskevat erityiset rajoitukset ja erityiset ehdot:
Ei oleellinen.

Merkittävät yhteensopimattomuudet:
Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, eläinlääkettä ei saa sekoittaa muiden eläinlääkkeiden kanssa.

Lääkkeitä ei saa kaataa viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana.

Eläinlääkkeiden tai niiden käytöstä syntyvien jätemateriaalien hävittämisessä käytetään paikallisia palauttamisjärjestelyjä sekä kyseessä olevaan eläinlääkkeeseen sovellettavia kansallisia keräysjärjestelmiä. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan suojella ympäristöä.

Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä eläinlääkäriltäsi tai apteekista.

10.12.2025

Tätä eläinlääkettä koskevaa yksityiskohtaista tietoa on saatavilla unionin valmistetietokannassa (https://medicines.health.europa.eu/veterinary).

Myyntiluvan haltija ja erän vapauttamisesta vastaava valmistaja:
Eurovet Animal Health B.V., Handelsweg 25, 5531 AE Bladel, Alankomaat

Paikalliset edustajat ja yhteystiedot epäillyistä haittatapahtumista ilmoittamista varten:
Dechra Veterinary Products Oy 
Yliopistonkatu 31
20100 Turku
Suomi
Puh.: +358 (0)22510500

Lisätietoja tästä eläinlääkkeestä saa myyntiluvan haltijan paikalliselta edustajalta.